Etusivu Opetus Tentit Opintokokonaisuudet Opintojaksot

GEOTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA

 

Geotieteet on yhteisnimitys tieteenaloille, jotka keskittyvät maapallon ja sen eri osien synnyn, kehityksen, koostumuksen ja rakenteen selvittämiseen sekä kallioperässä ja maaperässä olevien luonnonvarojen tutkimukseen ja etsintään.

 

Geotieteillä on ollut tärkeä merkitys modernin luonnontieteellisen maailmankuvan kehittäjänä ja edistäjänä. Toisaalta geotieteillä on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys, sillä ilman tietoa kallioperästä ja maaperästä yhteiskunnan raaka-ainehuollon järjestäminen ja kestävän kehityksen turvaaminen on mahdotonta. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ymmärtää maapallon muinaisia ja nykyisiä geologisia prosesseja sekä ihmiskunnan hyvinvointiin vaikuttavia geologisia tekijöitä. Nykyaikainen geologinen tutkimustyö edellyttää monipuolista koulutus- ja tutkimusyhteistyötä myös muiden luonnontieteiden ja tekniikan alojen suuntaan.

 

Geotieteissä päähuomio kiinnitetään erilaisiin prosesseihin, kuten magmatismiin, metamorfoosiin, deformaatioon, eroosioon ja sedimentaatioon sekä niiden tuloksina syntyneisiin geologisiin muodostumiin. Tavoitteena on selvittää maapallon eri osiin vaikuttaneiden fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien toimintaa ja tuotteita. Kallioperän ja maaperän syntyyn ja kehitykseen sekä pohjoisiin luonnonilmiöihin kohdistuva perustutkimus tarjoaa tieteellisen lähtökohdan uusiutumattomien ja uusiutuvien luonnonvarojen ja ympäristön tutkimukselle sekä muulle soveltavalle tutkimukselle. Ympäristötutkimussuuntaa on kehitetty viime vuosina perinteisten geotieteellisten sovellutusten, kuten luonnonvarojen etsinnän ja kartoitustehtävien ohella. Myös kiinnostus arktisten alueiden ympäristöön ja luonnonvaroihin on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa.

 

Geotieteiden koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet työskennellä geotieteiden eri osa-alueiden asiantuntijoina erilaisissa julkisen ja yksityisen sektorin tehtävissä. Se ohjaa heidät ymmärtämään maapallolla vaikuttavien geologisten prosessien toimintaa ja geologisten muodostumien syntymekanismeja. Tavoitteena on oppia menneisyydestä, ymmärtää nykyisyys sekä niiden pohjalta ennustaa tulevaa. Opetus auttaa soveltamaan opittuja asioita maankamaran luonnonvarojen etsinnässä ja kartoituksessa sekä hyödyntämisessä ja myös suojelussa. Yhä enemmän geologista tietoa tarvitaan ympäristögeologisessa suunnittelussa ja tutkimuksessa ja ympäristöongelmien ratkaisuissa. Tutkimusala on monitieteinen, ja sen vuoksi hyödyllisiä sivuaineita ovat kemia, fysiikka, maantiede, biologia, matematiikka, tietojenkäsittelytieteet sekä prosessi-, vesi- ja ympäristötekniikka.

 

Koulutuksessa kenttä- ja laboratoriotyöskentely muodostaa teoreettisten opintojen ohella tärkeän osuuden. Koulutuksella saavutetaan useita yleisiä valmiuksia kuten kyky monipuoliseen viestintään ja ongelmanratkaisuun. Muita tieteenalalle ominaisia taitoja ovat: 1) ajan ja tilan huomioon ottavan, neliulotteisen hahmotuskyvyn omaksuminen maata muovaavissa prosesseissa, 2) valmius kentältä ja laboratoriosta saatujen tietojen integroimiseen sekä taito synteesien ja mallinnuksen tekemiseen, 3) kyky monipuolisen ja kattavan tiedon hankkimiseen nykyisin vaikuttavista ympäristöprosesseista ja 4) kyky syvällisen käsityksen muodostamiseen geologisten raaka-ainevarojen hyödyntämis- ja suojelutarpeista. Kansainvälisyys on luonteva osa koulutusta ja tulevia työtehtäviä, sillä geologisten muodostumien rajat eivät noudata valtioiden eivätkä kielialueiden rajoja. Koulutus tarjoaa hyvät mahdollisuudet opiskelijalle siirtyä halutessaan jatkamaan opintojaan ulkomaisiin yliopistoihin.

 

Oulun yliopistossa geotieteiden opetus ja tutkimus tapahtuvat Geotieteiden laitoksella kolmessa oppiaineessa, jotka ovat:

 

Geologia ja mineralogia

Maaperägeologia

Geokemia

 

Opetuksen sisältö jakautuu koulutusohjelman puitteissa kolmelle oppiaineelle seuraavasti:

 

Geologiassa ja mineralogiassa keskitytään mineraalien, kivilajien ja kallioperän tutkimukseen. Mineralogiassa kiinnostuksen kohteina ovat mineraalien koostumus, rakenne, esiintyminen, syntymekanismit ja hyötykäyttö. Mineralogia muodostaa siten perustan muille geologian alan opinnoille ja tutkimukselle. Alueellinen geologia käsittelee tutkittavan alueen geologisia yleispiirteitä ja kallioperän kehitystä. Magmakivien petrologiaksi sanotaan sitä tieteenalaa, joka käsittelee sulasta kiviaineksesta, magmasta syntyvien kivilajien ominaisuuksia ja niiden syntyyn liittyviä tekijöitä. Metamorfisten kivien petrologia selvittää muutoksia, jotka tapahtuvat kivissä kiinteässä olomuodossa syvällä maankuoressa. Rakennegeologiassa tarkastellaan kallioperän mekaanista muovautumista, ns. deformaatiokäyttäytymistä ja sen tuloksena syntyneitä rakennepiirteitä. Sedimenttipetrologiassa tarkastellaan sedimenttikivien esiintymistä ja syntyä. Tektoniikka käsittelee maapalloa kokonaisuutena ja sen eri kehiä muokkaavia globaaleja, maapallon vaippaan ja koko kuoreen vaikuttavia prosesseja, joista esimerkkinä ovat vuorijonojen synty ja niihin liittyvät laaja-alaiset tapahtumat. Malmigeologiassa selvitetään malmien ominaisuuksia, luokittelua ja syntyprosesseja, ja siten se muodostaa pohjan myös malminetsintätyölle.

 

Maaperägeologiassa tarkastellaan pääasiassa maalajeista koostuvaa maankuoren pintaosaa, joka on suurimmalta osaltaan syntynyt maapallon kehityshistorian nuorimmalla geologisella kaudella, kvartäärikaudella. Tästä syystä alaa nimitetään yleisesti myös kvartäärigeologiaksi. Maaperägeologian osa-alueita ovat fysikaalinen geologia ja siinä erityisesti Suomen oloja silmällä pitäen glasiaaligeologia, historiallinen geologia ja paleontologia. Fysikaalisen maaperägeologian piiriin kuuluvat erityyppiset maalajit, niiden syntytavat ja ominaisuudet sekä niistä rakentuneet morfologiset muodostumat. Taloudellisesti se on tärkeä osa-alue, sillä sen tuottamaa tietoa käytetään mm. aluesuunnittelussa, malminetsinnässä, maa- ja metsätaloudellisissa tutkimuksissa, pohjavesivarojen selvityksissä, turvetutkimuksissa, maarakennusalan tehtävissä sekä erilaisia ympäristökysymyksiä ratkottaessa. Historiallisen geologian tavoitteena on selvittää geologisten tapahtumien aikajärjestys, muodostumien ikäsuhteet ja maapallon elämän ja ilmaston kehitys käyttäen geologisia, paleontologisia ja geokronologisia menetelmiä.

  

Geokemiassa tutkitaan alkuaineiden ja niiden isotooppien esiintymistä, käyttäytymistä ja kiertokulkua luonnossa. Tutkittaviin materiaaleihin kuuluvat maaperä ja kallioperä malmeineen ja mineraaleineen, maannos, luonnon vedet, biosfääri ja ilma. Geokemia on pilkkoutunut moniin osa-alueisiin ja geokemiallisia tutkimusmenetelmiä käytetään laajasti geologian muilla osa-alueilla ja myös muissa tieteissä. I sotooppigeokemiassa analysoidaan radiogeenisten ja stabiilien isotooppien runsauksia ja niiden avulla tehdään ikämäärityksiä ja päätelmiä kivien tai muiden tutkimuskohteiden syntymekanismeista ja syntyyn liittyvistä olosuhteista. Ympäristögeokemiassa pyritään erottamaan luonnon omien prosessien ja ihmisen toiminnasta aiheutuneet kemialliset muutokset ympäristössä.  Kosmogeokemiassa tutkitaan maapallon ulkopuolisia materiaaleja, meteoriitteja sekä kuiden ja planeettojen kiviä ja kaasukehiä. G eokemiallisessa malminetsinnässä hyödynnetään kallio- ja maaperän geokemiallisia ominaisuuksia uusien malmiesiintymien löytämiseksi. Geokemian opetuksen tarkoituksena on paitsi tarjota mahdollisuus erikoistua geokemiaan, myös antaa opetusta, jolla tuetaan geotieteiden laitoksen eri suuntautumisvaihtoehtojen piirissä tapahtuvaa opiskelua ja tutkimusta.

 

Geotieteiden laitokselta valmistuneet henkilöt ovat sijoittuneet työtehtävissään mm. Geologian tutkimuskeskukseen, Suomen ympäristökeskukseen, yliopistoihin, ely-keskuksiin ja muihin julkishallinnon tehtäviin. Yksityisellä sektorilla merkittäviä työnantajia ovat koti- ja ulkomaiset malminetsintäorganisaatiot, kaivosteollisuus sekä rakennus- ja ympäristöalan konsulttitoimistot. Geologien päätehtäviä näissä organisaatioissa ovat kallio- ja maaperän tutkiminen ja kartoitus, malminetsintä ja malmigeologiset tutkimukset, maa-aines- ja turvevarojen tutkimus ja inventointi, pohjavesiselvitykset ja - tutkimukset sekä erilaiset ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon tehtävät.

 

Pääaineet, tutkintojen yleisrakenteet ja suuntautumisvaihtoehdot

 

Geotieteiden laitoksella voidaan suorittaa tutkinnot kahdessa eri pääaineessa: geologiassa ja mineralogiassa sekä maaperägeologiassa. Koulutusohjelmassa on mahdollista suorittaa 180 op laajuinen alempi korkeakoulututkinto eli luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK). Tämän jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon eli filosofian maisterin tutkintoon (FM), joka sisältää LuK-tutkinnon lisäksi yhteensä120 op opinto-ohjelman mukaisia aineopintoja ja syventäviä opintoja. Valitun pääaineen syventäviä opintoja on suoritettava vähintään 60 op verran, johon sisältyy 35 op laajuinen pro gradu -tutkielma.

 

Ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa kolmen eri suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti, jotka ovat:

 

Opiskelija voi valita vapaasti haluamansa suuntautumisvaihtoehdon. Valinta suositellaan tehtäväksi toisen tai viimeistään kolmannen opiskeluvuoden aikana. Valinta ei ole sitova, vaan suuntautumisvaihtoehtoa voi siltaopintojen kautta vaihtaa koulutusohjelman sisällä vielä opintojen myöhemmissäkin vaiheissa.

  

Geologian ja mineralogian suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti opiskelevat valitsevat pääainekseen geologian ja mineralogian ja maaperägeologian suuntautumisvaihtoehdossa maaperägeologia on pääaine. Geoympäristön suuntautumisvaihtoehdossa pääaine voi olla joko geologia ja mineralogia tai maaperägeologia.

 

Geologian ja mineralogian suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on tarjota riittävät tiedot ja taidot, jotta ylemmän korkeakoulututkinnon suoritettuaan henkilö olisi valmis suoriutumaan monipuolista kallioperän tuntemusta edellyttävistä tehtävistä. Tärkeitä sovellutuksia ovat geologiseen kartoitukseen, geologisten muodostumien tutkimiseen, taloudellisten esiintymien etsintään ja hyötykäyttöön sekä ympäristökysymysten hallintaan tähtäävät tehtävät. Suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti valmistuneet ovat sijoittuneet geologeiksi valtionhallinnon ja yksityisten yhtiöihin palvelukseen. Vuorialan opetus tapahtuu yhteistyössä teknillisen tiedekunnan (TTK) prosessi- ja ympäristötekniikan osaston kanssa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus sisällyttää kurssivalikoimaansa Luulajan teknillisen yliopiston (LTU) kansainväliseen opetustarjontaan kuuluvia valinnaisia kursseja. Vuorialan erikoistumisalan koulutus keskittyy kaivostoiminnan täyteen elinkaareen liittyvien prosessien ja toimintojen ymmärtämiseen ja hallintaan. Erikoistumisalaan liittyviä keskeisiä aihealueita ovat malminetsintä, malmi- ja kaivosgeologia, malmimineralogia, teknillinen mineralogia, rikastustekniikka, kaivostekniikka, kaivannaisteollisuuteen liittyvä ympäristötekniikka, teollisuustalous sekä ympäristö- ja kaivoslainsäädäntö.

 

Maaperägeologian suuntautumisvaihtoehdon opetuksessa ja tutkimuksessa ovat keskeisellä sijalla niin Suomen kuin lähialueidenkin maaperän ominaisuudet, syntymekanismit ja historia. Perustiedonsovelluskenttä on laaja vaihdellen globaalista ilmastomuutostutkimuksesta malminetsintään. Maaperägeologian suuntautumisvaihtoehdon suorittaneella henkilöllä on valmiudet suoriutua erilaisista kaivannaisteollisuuteen ja ympäristöön liittyvistä suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä, jotka liittyvät mm. malminetsintään, maa-ainesten ja pohjavesivarojen inventointiin, hankintaan ja suojeluun, seutu- ja aluesuunnitteluun, turvevarojen arviointiin, suojeluun ja hyödyntämiseen, pohjarakennustehtäviin ja paleolimnologisiin selvityksiin.  Maaperägeologian suuntautumisvaihtoehto tarjoaa hyvät lähtökohdat ymmärtää luonnon fysikaalisia prosesseja ja soveltaa maaperägeologista tietoa käytännön tarpeisiin.

  

Geoympäristön suuntautumisvaihtoehdossa pääaine voi olla joko geologia ja mineralogia tai maaperägeologia. Suuntautumisvaihtoehdon opetus tapahtuu yhteistyössä Teknillisen tiedekunnan Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston kanssa. Opetusohjelma antaa käytännön ympäristötoimenpiteiden hallintaan kohdistuvaa asiantuntijakoulutusta. Keskeisellä sijalla ovat geoympäristön materiaalit ja uusiotuotteet, geomekaaniset prosessit, ympäristövahinkojen riskiarvioinnit, suojaus- ja kunnostustekniikat ja pohjavesitekniikka. Geologian kurssien ohella suuntautumisvaihtoehdon valinneet opiskelijat suorittavat geo- ja vesitekniikan sekä matematiikan kursseja.

 

Jatkotutkintoina geotieteissä voidaan suorittaa filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnot.

 

  

Opinnot ja Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto

 

Geotieteiden opinnot koostuvat luennoista, ohjatuista ja omatoimisista harjoitustöistä sekä maastokursseista. Laitoksen amanuenssi opastaa opintoihin liittyvissä yleisissä kysymyksissä ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemisessä. Opintoneuvojat avustavat oppiainekohtaisissa erityiskysymyksissä. Geokemiaan liittyvissä kysymyksissä opintoneuvojana toimii Eero Hanski, geologiaan ja mineralogiaan liittyvissä kysymyksissä Aulis Kärki ja maaperägeologian kysymyksissä Tiina Eskola.

 

Opiskelu aloitetaan geotieteiden perusopinnoilla, jotka suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ensimmäisen lukuvuoden lopulla on mahdollista suorittaa myös ensimmäiset aineopintoihin kuuluvat pakolliset kurssit. Ydinopintoihin sisältyvät sivuaineopinnot on syytä aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja kemian opintoihin on syytä ryhtyä jo ensimmäisen opintovuoden syyslukukaudella. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla on mahdollista poiketa hyväksytyistä tutkintorakenteista.

 

Hyvän perustan tulevien työtehtävien hallintaan muodostavat geotieteiden opintojen ohessa hankitut valmiudet sivuaineissa, eritoten kemiassa, tietojenkäsittelytieteissä, geofysiikassa, fysiikassa ja matematiikassa.

  

Alla olevassa kaaviossa on kuvattu geotieteiden alemman korkeakoulututkinnon yleinen tutkintorakenne.

 

  

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) TUTKINTO, 180 op

 

Geotieteiden alempi korkeakoulututkinto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista:

YLEISOPINNOT 9 op

770001Y Orientoivat opinnot 2 op                                           1.sl

030005Y Tiedonhankintakurssi 1 op                                          3.kl

Kieliopinnot 6 op:

        Englannin kieli I (2 op)                                                    1.kl

        Englannin kieli II (2 op)                                                   2.kl

        Ruotsin kieli (2 op)                                                         3.sl

 

GEOTIETEIDEN perusopinnot 28 op

  Geologiset prosessit :

  771100P Maapallo osana maailmankaikkeutta (2 op)                   1.sl

  771101P Endogeeniset prosessit (4 op)                                     1.sl

  771109P Eksogeeniset prosessit (3 op)                                      1.sl

  Mineralogia :

  771102P Mineralogian peruskurssi (5op)                                     1.sl

  771110P Johdatus kivilajien systematiikkaan (2 op)                     1.sl

  Suomen geologia:

  771106P Johdatus Suomen kallioperägeologiaan (2 op)                 1.kl

  771107P Johdatus historialliseen geologiaan ja Suomen                1.kl

               maaperägeologiaan  (2 op)

  771108P Johdatus malmigeologiaan (2 op)                                  1.kl

  772102P Kallioperägeologian kenttäkurssi (3 op)                          1.kl

  773103P Maaperägeologian kenttäkurssi (3 op)                            1.kl

  

  

GEOTIETEIDEN PAKOLLISET AINEOPINNOT 22 op

      771302A Digitaalinen mallintaminen ja paikkatietojärjestelmät geotieteissä 5 op

      774301A Geokemian peruskurssi 5 op

      771304A Harjoitustyö/työharjoittelu 4 op

      773306A Suomen maaperägeologia 5 op

      773314A Ympäristögeologia 3 op

 

  

GEOTIETEIDEN VALINNAISET AINEOPINNOT

  

LuK-tutkinnon pakollisten aineopintojen lisäksi on kussakin oppiaineessa on  vapaasti  valittavia kursseja. Geotieteiden aineopintokursseja valittaessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että pääaineen laajuus tulee olla vähintään 60 op (perus- ja aineopinnot, sisältäen LuK-tutkielman). Lisäksi aineopintojen tietyt kurssit edellytetään suoritetuiksi viimeistään vastaavan suuntautumisvaihtoehdon FM-tutkinnoissa.

  

GEOLOGIAN JA MINERALOGIAN KURSSIT (p = tulee olla suoritettuna geologian ja mineralogian suuntautumisvaihtoehdossa viimeistään FM-vaiheessa)

 

772339A Optinen mineralogia 6 op (P)

772337A Geologian ja mineralogian seminaari I 5 op (P)

772334A Kallioperäkartoitus 3 op (P)

772341A Magmakivien petrologia 7 op (P)

772342A Metamorfisten ja sedimenttisten kivien petrologia 7 op (P)

772316A Rakennegeologia 5 op (P)

772310A Yleinen mineralogia 5 op (P)

772357A Kivien ja mineraalien tekninen käyttö 4 op

772385A Malmigeologia 5 op (P)

772335A Malmimineralogian perusteet 5 op (P)

772338A Työharjoittelu II

 

  

MAAPERÄGEOLOGIAN KURSSIT (p = tulee olla suoritettuna maaperägeologian suuntautumisvaihtoehdossa viimeistään FM-vaiheessa)

 

773303A Glasiaaligeologian perusteet 4 op (P)

773316A Maa-ainesten tekniset ominaisuudet 8 op (P)

773337A Biostratigrafia: siitepölyt 5 op (P)

773341A Biostratigrafia: piilevät 5 op (P)

773317A Fysikaalinen sedimentologia 5 op (P)

773322A Maaperägeologinen malminetsintä 5 op

773324A Maaperäkartoituskurssi 5 op (P)

773300A Kvartääristratigrafia 5 op (P)

773343A Maaperägeologian seminaari I 5 op(P)

773330A Turvegeologia 5 op

773345A Työharjoittelu II

 

GEOYMPÄRISTÖN KURSSIT

488106A Geoympäristötekniikan peruskurssi 5 op (TTK)

488102A Hydrologiset prosessit 6 op (TTK)

773331A Hydrogeologia 5 op

772333A Tekninen mineralogia 5 op

774329A Johdatus ympäristögeokemiaan 5 op

 

GEOKEMIAN KURSSIT

774304A Geokemian analytiikka 5 op

774329A Johdatus ympäristögeokemiaan 5 op

774315A Magmakivien geokemia 5 op

774316A Ympäristögeokemian seminaari 5 op

  

SIVUAINEOPINNOT

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä yksi vähintään 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus.

  

PAKOLLISET SIVUAINEOPINNOT

 

Geologian ja mineralogian suuntautumisvaihtoehdossa:

Geotieteiden pakollisissa aineopinnoissa mainittujen maaperägeologian ja geokemian kurssien lisäksi :                                                 

Kemia:

     Vähintään 4 op, suositellaan kurssia 780109P Kemian perusteet 4 op

      Geofysiikka:

      Vähintään 4 op

Geoympäristön suuntautumisvaihtoehdossa (pääaineena geologia ja mineralogia) , edellisten lisäksi:

     03101P Matematiikan peruskurssi I (TTK)

  

Maaperägeologian suuntautumisvaihtoehdossa:

Geotieteiden  pakollisissa aineopinnoissa mainittujen geokemian ja geologian ja mineralogian kurssien lisäksi:

       Kemia:

      Vähintään 4 op, suositellaan kurssia 780109P Kemian perusteet 4 op

      Geofysiikka:

       Vähintään 4 op

Geoympäristön suuntautumisvaihtoehdossa (pääaineena maaperägeologia) , edellisten lisäksi:

       03101P Matematiikan peruskurssi I (TTK)

  

              

VALINNAISET SIVUAINEOPINNOT

  

Valitun pääaineen tueksi opiskelijat voivat valita sivuaineopinnoiksi tutkintorakenteeseensa parhaiten soveltuvia kursseja laitoksen tuottamista, muista oppiaineista ja luonnontieteellisen sekä muiden tiedekuntien oppiaineiden kursseista, joista suositeltavia ovat kemian, fysikaalisten tieteiden (geofysiikan), matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, biologisten tieteiden ja maantieteen laitosten tarjoamat opinnot. Sivuainemerkintä määräytyy asianomaisen oppiaineen opetussuunnitelman mukaan.

 

Tutkintoon voi sisältyä yhdessä sivuaineessa perus- ja aineopinnot (vähintään 60 op) tai niitä vastaavat opinnot tai kahdessa sivuaineessa perusopinnot (2 x vähintään 25 op).

 

Vuorialalle erikoistuvat voivat valita seuraavista prosessi- ja ympäristötekniikan kursseista vähintään 15 op sivuainekokonaisuuden.

  

PROSESSI- ja YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPINNOT (vähintään 15 op):

       

        488101P Ympäristölainsäädäntö 5 op

        488011P Ympäristötekniikan perusta 5 op

        488106A Geoympäristötekniikan peruskurssi 5 op

        477101A Fluidi- ja partikkelitekniikka I 3 op

        477611A Prosessitekniikan perusta 5 op

        477702A Louhintatekniikka 3 op

        031010P Matematiikan peruskurssi 1 5 op

 

 

KANDIDAATIN TUTKIELMA 9 op

 

Kandidaatin tutkielman laatimiseen voidaan ryhtyä sen jälkeen, kun alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot ovat tulleet riittävässä laajuudessa suoritetuiksi. Pääsääntöisesti tämän tulisi tapahtua kolmannen opiskeluvuoden aikana.

  

  

KYPSYYSNÄYTE

  

Kandidaatin tutkielman laatimisen jälkeen opiskelija kirjoittaa tutkielman aihepiiristä kypsyysnäytteen, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.

  

  

Filosofian maisterin (FM) tutkinto

(LuK + 120 op)

 

Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan täydentämällä LuK-tutkintoa vähintään 120 op laajuisilla opinnoilla, ja niihin sisällytetään 35 opintopisteen laajuinen pro gradu-tutkielma. Sivuaineiden aineopinnot tulee valita siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin pääaineen opintoja. Tarjolla olevista kursseista opiskelija voi vapaasti valita tutkintoonsa parhaiten soveltuvat osasuoritukset.

 

Ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa edellä kerrotulla tavalla kolmen eri suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti, jotka ovat:

 

 

Geologian ja mineralogian suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti suoritettu FM-tutkinto edellyttää, että geologian ja mineralogian valinnaisista aineopinnoista on suoritettu seuraavat kurssit: Optinen mineralogia, Magmakivien petrologia, Yleinen mineralogia, Metamortfisten ja sedimenttisten kivien petrologia, Rakennegeologia, Kallioperäkartoitus, Malmigeologia ja Malmimineralogian perusteet.

Lisäksi laaditaan johonkin geologian ja mineralogian aihealueeseen keskittyvä pro gradu-tutkielma.  Valitun pääaineen syventävien opintojen laajuuden tulee olla kokonaisuudessaan vähintään 60 op sisältäen geologian ja mineralogian alueelta olevan, 35 op:n pro gradu -tutkielman. 

 

Vuorialalle erikoistuvan FM-tutkinto edellyttää, että geologian ja mineralogian valinnaisista aineopinnoista on suoritettu edellä mainitut kurssit sekä johonkin geologian ja mineralogian tai vuorialan aihealueeseen keskittyvä pro gradu-tutkielma. Vuorialalle erikoistuvien FM-tutkinto edellyttää pääaineen syventäviä opintoja vähintään 60 op sisältäen 35 op:n pro gradu-tutkielman. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa vähintään 40 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus vuorialan opinnoista.

 

Maaperägeologian suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti suoritettu FM-tutkinto edellyttää, että valinnaisista aineopinnoista on suoritettu seuraavat maaperägeologian kurssit: Biostratigrafia: piilevät, Biostratigrafia: siitepölyt, Fysikaalinen sedimentologia, Glasiaaligeologian perusteet, Kvartääristratigrafia ja Maa-ainesten tekniset ominaisuudet sekä syventävistä opinnoista Maaperägeologinen ilmakuvatulkinta. Syventävien opintojen laajuuden tulee olla kokonaisuudessaan vähintään 60 op sisältäen 35 op:n pro gradu -tutkielman, jonka sisällön tulee liittyä johonkin maaperägeologian aihealueeseen.

 

Geoympäristön suuntautumisvaihdon mukainen FM-tutkinto voidaan suorittaa niin, että geoympäristön syventävien opintojen laajuus on 20 op ja lisäksi pro gradu - tutkielma on geoympäristöön suuntautuva. Pääaineen syventävien opintojen laajuuden tulee olla kokonaisuudessaan vähintään 60 op sisältäen 35 op:n pro gradu -tutkielman. Kypsyysnäyte on suoritettava erikseen myös FM-tutkinnossa.

  

GEOLOGIAN JA MINERALOGIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT

  

Mineralogian opinnot:

772636S Fluidisulkeumaharjoitus 4 op

772635S Mineraalikemiantyö 4 op

772601S Mineralogian jatkokurssi 5 op

772619S Mineraloginen instrumenttianalytiikka 4 op

Petrologian opinnot:

772621S Alkalikivien, karbonatiittien ja kimberliittien geologia 4 op

772628S Emäksisten kerrosintruusioiden geologia 5 op

772630S Metamorfinen petrologia 4 op

772606S Sedimenttipetrologia 4 op

Malmigeologia:

772632S Alueellinen malmigeologia 5 op

772608S Kaivosgeologian kurssi 2 op

772667SS Malmigeologian seminaari 5 op

Rakennegeologia ja tektoniikka:

772609S Rakennegeologian workshop 6 op

772620S Tektoniikka 5 op

Alueellinen geologia:

772640S Ekskursio 4 op

772631S Arkeeisen kallioperän geologia 5 op

772612S Prekambrin sedimentologia 4 op

772613S Suomen kallioperän kehitys 6 op

Muut syventävät opinnot:

772658S Geologian ja mineralogian erityiskysymyksiä 1-9 op

772662S Kallioperägeologian ja geofysiikan maastokurssi 3 op

772614S Kallioperäkartoituksen ja kartantuotannon workshop 5 op

772615S Kirjallisuustutkielma 4 op

772624S Geologian ja mineralogian seminaari II 5 op

773615S Studia Generalia-esitelmät 2 op

772690S Muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritetut kurssit

772666S Pro gradu -tutkielma 35 op



  

MAAPERÄGEOLOGIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT

 

Glasiaaligeologia ja malminetsintä:

773601S Glasiaaligeologia II 5op

773645S Glasiaaligeologian ja malminetsinnän opintopiiri 5 - 15 op

773616S Maaperägeologinen ilmakuvatulkinta 5 op (pakollinen)

773641S Maaperägeologisen malminetsinnän jatkokurssi I 5 op

773642S Maaperägeologisen malminetsinnän jatkokurssi II 5 op

773610S Lapin glasiaaligeologian retkeily 4 op

 

Ympäristögeologia:

773621S Globaalit ympäristömuutokset kenotsooin aikana 4 op

773614S Mikrofossiilitutkimuksen täydennyskurssi 4 op

773602S Paleolimnologia 4 op

773622S Turpeen hyödyntäminen 4 op

773638S Turvegeologian laboratorioharjoitukset 4 op

773673S Ympäristögeologian ja geofysiikan maastokurssi 3 op

Sedimentologia:

773612S Alueellisen maaperägeologian retkeily 3-6 op

773605S Hienorakeisten mineraalimaalajien koostumus ja ominaisuudet 4 op

773646S Kenttätutkimuksen erikoiskurssi 3 op

773643S Maa-aineksen tekniset ominaisuudet jatkokurssi 5 op

773648S Sedimenttirakenteet 5 op

773647S Sedimentologia 6 op

Muut syventävät opinnot:

773618S Advances in palaeoecology 5 op

773606S Maaperägeologinen retkeily 2 - 5 op

773613S Kirjallisuusaine 5 op

773607S Kirjallisuustutkielma 5 op

773608S Maaperägeologian erityiskysymyksiä 5 op

773619S Maaperägeologian seminaari II 5 op

773615S Studia Generalia-esitelmät 2 op

773679S Muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritetut kurssit

773657S Pro gradu -tutkielma 35 op


  

GEOKEMIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT

 

774636S Kaivosympäristön geokemia 5 op

774629S Kirjallisuustutkielma 4 op

774634S La-ICP-MS-analytiikka 4 op

774630S Radiogeenisten isotooppien geokemia 6 op

774631S Stabiilien isotooppien geokemia 4 op


 

GEOYMPÄRISTÖN SYVENTÄVÄT OPINNOT

 

773675S Geologiset tutkimusmenetelmät pohjavesigeologiassa 5 op

488115S Geoympäristötekniikan jatkokurssi 5 op

488111S Geoympäristötekniikan laskentamenetelmät 5 op

488108S Pohjavesitekniikka 5 op

750616S Ympäristösuojelun hallinto ja lainsäädäntö 5 op


  

VUORIALALLE ERIKOISTUVIEN PAKOLLISET SIVUAINEOPINNOT

 

Vuorialalle erikoistuvat valitsevat seuraavista (vähintään 40 op):

  

488103A Ympäristövaikutusten arviointi 5 op

477707A Kaivostekniikka 3 op

477704A Rikastustekniikan perusmenetelmät 5 op

555220A Teollisuustalouden peruskurssi 3 op

555280A Projektitoiminnan peruskurssi 2 op

477702A Mineraalitekniikan pintakemian perusteet 3 op

477724S Kaivosmallinnus 3 op

477721S Mineral processing 7,5 op (LTU)

477706S Maankamaran geofysikaaliset tutkimusmenetelmät 3 op

477705S Taloudellisen geologian maastokurssi 2op

774636S Kaivosympäristön geokemia 5 op

774304A Geokemian analytiikka 5 op

773322A Maaperägeologinen malminetsintä 5 op

773641S Maaperägeologisen malminetsinnän jatkokurssi I  5 op

773642S Maaperägeologisen malminetsinnän jatkokurssi II 5 op

 

FM-opiskelijat, jotka ovat suorittaneet LuK-tutkinnon vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti, on sisällytettävä maisterivaiheen opintoihin seminaari sekä työharjoittelu, mikäli niitä ei ole suoritettu osana LuK-tutkintoa.



Muut opinnot (Suositellaan kaikille pro gradu -tutkielman tekovaiheessa)

  

300002M Tiedonhankinta opinnäytetyössä 

 

  

JATKO-OPINTOKURSSEJA:

 

771601J Geotieteiden jatko-opintokurssi 2-30 op,

771602J Geotieteiden lisensiaattitutkielma 90 op

771604J Lisensiaattikuulustelu 9 op

771603J Väitöskirjatyö

  

 

Geologia sivuaineena

  

Muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden on mahdollista suorittaa geologiasta 15 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka koostuu pääasiassa geotieteiden perusopinnoista.

 

Sivuainemerkinnän voi saada myös geologiasta ja mineralogiasta, maaperägeologiasta sekä geokemiasta suorittamalla oppiaineesta vähintään 15 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden.

Yksittäisten opintojaksojen kurssikuvaukset tarkemmin WebOodista (https://weboodi.oulu.fi/oodi/).

 

  

Kuulustelut ja arvosanat

 


Kuulustelutilaisuudet järjestetään lukukausien aikana perjantaisin klo 9 - 12 salissa GO101, ellei toisin ilmoiteta. Lukuvuonna 2010 - 2011 maaperägeologian kuulustelut järjestetään 10.9, 8.10, 5.11, 3.12, 7.1.2011, 4.2.2011, 4.3.2011, 1.4.2011 ja 6.5.2011. Geologian ja mineralogian sekä geokemian kuulustelupäivät ovat 24.9, 22.10, 19.11, 17.12, 21.1.2011,18.2.2011, 18.3.2011, 15.4.2011 ja 20.5.2011.

 

Kuulusteluihin on ilmoittauduttava WebOodissa ja ilmoittautumisaika päättyy kuulustelupäivää edeltävänä maanantaina klo 12. Laitoksen kesätentit järjestetään keväällä erikseen ilmoitettavina aikoina.

 

Opintosuoritusten arviointi tapahtuu viisiportaisella asteikolla seuraavasti: 0 = hylätty, 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä ja 5 = erinomainen. Eräiden kurssien arvostelussa on käytössä sanallinen arvostelu; hylätty tai hyväksytty. Useista opintojaksoista koostuvien opintokokonaisuuksien arvosana määräytyy opintojaksojen painotetuista keskiarvoista. Tarkemmat tiedot arvosteluperusteista on nähtävissä laitoksen ilmoitustaululla. Syventäviin opintoihin liittyvä Pro gradu -tutkielma arvostellaan samoin asteikolle 1-5. Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta huomioon pääaineen opintojen arvostelussa.

  

  

Yhteystiedot ja opetushenkilökunta

 

Toimisto:

Osoite: Luonnontieteellinen tiedekunta, palvelupiste/opintoasiat (PALPI/OPIN, YL130-2), PL 3000, 90014 Oulun yliopisto

Amanuenssi: Seija Roman, FL, puh. 553 1442 (GO308)

Opintoasiainsihteeri: Minna Haataja, puh: 553 1431 (YL130-2)

 

henkilokunta  

 

Johtaja: Professori Juha Pekka Lunkka

Varajohtaja: Professori Vesa Peuraniemi (opetus)

Professori Wolfgang Maier (tutkimus)

 

Opetushenkilökunta:

 

Eskola, Tiina, assistentti, maaperägeologia, puh. 553 1488

Gehör, Seppo, FT, yli-intendentti, puh. 553 1440

Hanski, Eero, FT, professori, geokemia, puh. 553 1461

Junttila Hanna FM, assistentti, geologia ja mineralogia, puh. 553 1471

Kärki, Aulis, FT, yliassistentti, geologia ja mineralogia, puh. 553 1443

Lunkka, Juha Pekka FT, professori, maaperägeologia, puh. 553 1434

Maier, Wolfgang, PhD, professori, geologia ja mineralogia, puh. 553 1432

Peuraniemi, Vesa, FT, professori, maaperägeologia, puh. 553 1478

Tuisku, Pekka, FT, lehtori, geologia ja mineralogia, puh. 553 1437

  

Dosentit:

Ekdahl Elias, FT (geologia ja mineralogia)

Gornostayev Stanislav, FT (geologia ja mineralogia)

Hicks Sheila, PhD (maaperägeologia)

Hirvas Heikki, FT (maaperägeologia)

Korkiakoski Esko, FT (geokemia)

Kärki Aulis, FT (geologia ja mineralogia)

Latypov, Rais, FT (geologia ja mineralogia)

Lindborg Timo, TkT, FK (geologia ja mineralogia)

Makkonen, Hannu FT (geologia ja mineralogia)

Saarinen Timo, FT (maaperägeologia)

Sarala Pertti, FT (maaperägeologia)

Strand Kari, FT (geologia ja mineralogia)

Sutinen Raimo, FT (maaperägeologia)

Taipale Kaarlo, FT (geologia ja mineralogia)

Tuisku Pekka, FT (geologia ja mineralogia)

Uosukainen Harry, FT (maaperägeologia)

Uusinoka Raimo, FT (maaperägeologia)

Vuollo, Jouni, FT (geologia ja mineralogia)