Etusivu Opetus Tentit Opintojaksot

Opiskelu lääketieteellisessä tiedekunnassa

Peruskoulutuksen opas 2011-2012

Tutkinnot ja koulutusohjelmat

Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa lääketieteen lisensiaatin (LL) ja hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinnot. Koulutus annetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa. Lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa terveystieteiden kandidaatin (TtK) ja maisterin (TtM) tutkinnot hoitotieteen, terveyshallintotieteen, kliinisen laboratoriotieteen ja radiografian tieteenalaohjelmissa sekä terveystieteiden opettajan ja hyvinvointitekniikan koulutusohjelmissa. 

Tutkintojen rakenne ja laajuus

Yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004) säädetään alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen rakenteesta, sisällöstä ja muista tutkintojen suorittamista koskevista yleisistä periaatteista. Tutkintojen laajuudesta lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen muutoksella (351/2011) sekä 1.8.2011 voimaan tulevassa yliopistolain muutoksessa (315/2011). Oulun yliopistossa suoritettavien hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin sekä terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö määritellään lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vahvistamissa opetussuunnitelmissa. Opetussuunnitelmissa esitetään muun muassa kunkin opintojakson suoritustavat. Tiedekunnassa suoritettavien tutkintojen opetussuunnitelmat ja opintojaksokuvaukset on kuvattu WebOodissa olevissa opinto-oppaissa.

Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Opintopisteet kuvaavat paljonko opiskelijan aikaa tarvitaan hyvään oppimiseen. Opiskelijan työaika viikossa on keskimäärin 40 tuntia, joka voi sisältää esimerkiksi 20 tuntia opetusta ja 20 tuntia itsenäistä työskentelyä. Vuodessa opiskelijan työaika on yhteensä 1600 tuntia, mikä vastaa 60 opintopistettä.

Opiskeluoikeuden säilymisestä säädetään yliopistolain muutoksessa (556/2005). Lisätietoja opiskeluajan rajauksesta löytyy opiskelijapalveluiden www-sivulta.

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Terveystieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa kieliopinnot sekä muut opetussuunnitelmassa edellytettävät opinnot. Hoitotieteen tieteenalaohjelmassa terveystieteiden kandidaatintutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen 1,5 vuodessa, johtuen hakukelpoisuuden tuottaneen aikaisemman terveysalan opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon perusteella hyväksiluettavista opinnoista.

Terveystieteiden maisterin tutkinto on kandidaatin tutkinnon jälkeen suoritettava ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan edellä mainittujen kandidaatin tutkinnon opintojen lisäksi pääaineen syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma sekä kypsyysnäyte. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa muut opetussuunnitelmassa edellytettävät opinnot.

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen kielitaidon osalta on voimassa mitä yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004), kielilaissa (424/2003) ja kieliasetuksessa (481/2003) on säädetty. Tutkintoihin sisältyvistä kieliopinnoista löydät lisätietoa oman koulutusalasi opetussuunnitelmasta.

Hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot

Tiedekuntaneuvoston päätöksen (C12/12.10.2004) mukaan hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin johtava koulutus järjestetään suoraan ylempään korkeakoulututkintoon johtavana siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä ja koulutus järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen viidessä ja puolessa vuodessa (laki yliopistolain muuttamisesta 315/2011). Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä ja koulutus järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kuudessa vuodessa.

Opinnot koostuvat yleis-, perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä kieliopinnoista. Lisäksi opintoihin sisältyy pakollinen harjoittelu. Hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintojen kielitaidon osalta on voimassa mitä yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004), kielilaissa (424/2003) ja kieliasetuksessa (481/2003) on säädetty. Tutkintoihin sisältyy molempien kotimaisten kielten lisäksi yhden vieraan kielen opinnot. Katso kieliopinnoista tarkemmin koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta.

Koulutus rakentuu kaksi vuotta kestävästä peruskoulutuksen ensimmäisestä vaiheesta, ns. prekliinisestä vaiheesta, ja peruskoulutuksen toisesta vaiheesta, ns. kliinisestä vaiheesta, joka hammaslääketieteen koulutusohjelmassa kestää kolme ja puoli vuotta ja lääketieteen koulutusohjelmassa neljä vuotta. 

Opinto-oikeudet

Varsinainen opinto-oikeus

Varsinainen opinto-oikeus tarkoittaa opiskelijan oikeutta suorittaa tutkinto siinä koulutus- tai tieteenalaohjelmassa, johon hänet on hyväksytty opiskelijaksi. Hammaslääketieteen, hyvinvointitekniikan ja lääketieteen koulutusohjelmiin sekä terveyshallintotieteen tieteenalaohjelmaan hyväksytään vuosittain uusia opiskelijoita, jotka ovat yliopistolain (558/2009) 37§:n mukaisesti suorittaneet ylioppilastutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot suorittaneet, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon taikka saavuttaneet korkeakoulukelpoisuuden ulkomailla. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneet rinnastetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneisiin.

Hoitotieteen tieteenalalla hakukelpoisuuden tuottaa terveydenhuollon opistoasteen erikoistutkinto, terveydenhuollon erikoistumislinjan opistoasteen tutkinto tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinto.

Tarkemmat tiedot opiskelijavalinnasta esitellään lääketieteellisen tiedekunnan valintaoppaassa.

Ulkomaisen koulutuksen perusteella yliopistokelpoisuuden saavuttaneet

Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttanut hakija voi pyrkiä tiedekunnan koulutus- ja tieteenalaohjelmiin osallistumalla samaan valintakokeeseen kuin Suomessa tutkintonsa suorittaneet. Mahdollinen valinta tapahtuu valintakoemenestyksen perusteella.

Koulutusohjelman vaihtaminen

Koulutusohjelman vaihto hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmien välillä samoin kuin terveystieteiden koulutus- ja tieteenalaohjelmien välillä ei ole mahdollista muutoin kuin osallistumalla menestyksekkäästi valintakokeeseen tiedekunnan hyväksymien valintaperusteiden mukaisesti 

Siirto-opiskelijat

Lääketieteelliseen tiedekuntaan voidaan harkinnan mukaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on suomalaisen yliopiston vastaavan tai - hyvinvointitekniikan koulutusohjelman ollessa kyseessä - alaltaan läheisen tieteenalan tai koulutusohjelman opiskeluoikeus. Siirto-opiskelijan hyväksymisestä opiskelemaan hammaslääketieteen tai lääketieteen lisensiaatin tai terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa päättää tiedekunnan dekaani. Päätökseen vaikuttavat hakijan opiskeluvaihe, opintosuoritukset sekä sen kurssin opiskelijavahvuus, jolle hän aikoo siirtyä, samoin kuin hakijan esittämät taloudelliset, sosiaaliset, koulutukselliset tai muut erityiset perustelut. Opinto-oikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että resurssit sallivat uuden opiskelijan ottamisen. Siirtoa hakevalla tulee olla suoritettuina vähintään yhden lukuvuoden opinnot omalla koulutusalallaan.

Hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmissa siirto-opiskelijan hyväksyminen edellyttää vastavuoroisuutta tiedekuntien välillä. Siirto-opinto-oikeutta hakevan tulee osoittaa Oulun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta saman koulutusohjelman vastaavassa vaiheessa opiskeleva, siirto-opinto-oikeutta hakijan kotiyliopistoon hakeva opiskelija. Opinto-oikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että molemmat yliopistot hyväksyvät opiskelupaikan vaihdon.

Opinto-oikeuden siirtoa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka osoitetaan tiedekunnan dekaanille ja toimitetaan lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan 31.3. mennessä. Hakemukseen tulee liittää perustelut opinto-oikeuden siirrolle ja todistus suoritetuista opinnoista. 

Oikeus sivuaineopintoihin

Opiskelijalla on pääsääntöisesti oikeus suorittaa tutkinto yhdessä tiedekunnassa ja yhdessä koulutusohjelmassa sen opetussuunnitelman mukaan. Vapaasti valittavia ja ylimääräisiä tai sivuaineluonteisia opintoja opiskelijalla on oikeus harjoittaa myös muissa kuin omassa tiedekunnassaan tai koulutusohjelmassaan opetuskapasiteetin sallimissa rajoissa. Yliopiston yleisoppaassa on esitetty eri tiedekuntien rajoituksia sivuaineopinto-oikeuksiin.

Lääketieteellisessä tiedekunnassa myönnetään sivuaineiden opinto-oikeuksia muiden tiedekuntien opiskelijoille vain rajoitetusti. Sivuaineopintoja voi suorittaa lääketieteen ja muiden terveystieteiden alojen teoreettisluonteisissa oppiaineissa, mutta ei kliinisissä aineissa lukuun ottamatta lastenpsykiatriaa. Opinto-oikeutta haetaan hakukaavakkeella, joita on saatavissa tiedekunnan kansliasta ja www-sivulta . Hakukaavake palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakuaika päättyy 31.5.

JOO-opinto-oikeus

Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukainen opiskelu on yliopiston perus- ja jatkotutkintoon tähtäävää sivuaineopiskelua toisessa yliopistossa. Opinnoilla pyritään tarkoituksenmukaisesti laajentamaan kotiyliopiston opintotarjontaa ja edistämään tutkinnon suorittamista. Hakuajat lääketieteellisen tiedekunnan tarjoamiin JOO-opintoihin päättyvät 30.4. ja 31.10. Tiedekunnan omien opiskelijoiden tulee jättää JOO-opinto-oikeushakemus tiedekuntaan puoltokäsittelyä varten kevätlukukaudella viimeistään 31.3. ja syyslukukaudella viimeistään 30.9. JOO-opiskeluoikeuden saaminen edellyttää aina kotiyliopiston puoltoa. Lisätietoja JOO-opinnoista saa valtakunnallisesta JOOPAS-verkkopalvelusta ( http://www.joopas.fi/%29, Oulun yliopiston JOO-opintojen kotisivuilta tai tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä. 

Erillisten opintojen suoritusoikeus

Oikeus suorittaa erillisiä opintoja voidaan myöntää ensisijaisesti joko ammattipätevyyden lisäämiseksi tai jossain muussa oppilaitoksessa kuin suomalaisessa tiede- tai taidekorkeakoulussa suoritettavaa tutkintoa varten. Suoritusoikeuksia myönnetään kunkin oppiaineen opetuskapasiteetin sallimissa rajoissa. Opinto-oikeutta haetaan hakukaavakkeella, joita on saatavissa tiedekunnan kansliasta ja www-sivulta. Hakukaavake palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakuaika päättyy 31.5.

Tutkintoa täydentävien opintojen suoritusoikeus

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden opinto-oikeus säilyy tutkinnon suorittamislukuvuoden loppuun eli 31.7. saakka. Oulun yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat saada tutkintoa täydentävien opintojen opinto-oikeuden vain hakemuksesta tiedekunnan dekaanin päätöksellä. Hakulomake tutkintoa täydentäviin opintoihin on saatavissa tiedekunnan kansliasta ja www-sivuilta.

Yliopistoon ilmoittautuminen

Jokainen Oulun yliopiston opiskelija, myös jatko-opiskelija, on velvollinen vuosittain ilmoittautumaan yliopistoon voidakseen käyttää opinto-oikeuttaan. Yliopistoon ilmoittaudutaan lukuvuoden alussa, jolloin tehdään sekä syys- että kevätlukukautta koskevat läsnä- tai poissaoloilmoitukset. Ainoastaan läsnäoloilmoituksen tehneenä opiskelija voi osallistua opetukseen, harjoittaa opintoja ja saada opintotukea!

Yliopistoon voi ilmoittautua WebOodissa ( https://weboodi.oulu.fi/), jonka kautta opiskelija voi myös tarkistaa ja korjata omat yhteystietonsa. Ilmoittautua voi myös yliopiston opiskelijapalveluissa Linnanmaalla.

Lisätietoja yliopistoon ilmoittautumisesta löytyy yliopiston opiskelijapalveluiden www-sivulta . Ilmoittautumiseen liittyvää neuvontaa antaa yliopiston opiskelijapalvelut

WebOodi

Oulun yliopistossa käytössä oleva opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmä Oodi palvelee opiskelijaa monin tavoin. Opiskelijat käyttävät Oodi-järjestelmää WebOodin kautta ( https://weboodi.oulu.fi/). WebOodissa opiskelija voi tarkistaa ja korjata omat henkilö- ja yhteystietonsa, katsoa omia opintosuorituksiaan ja tilata opintosuoritusotteen sähköpostitse sekä ilmoittautua yliopistoon (ei koske uusia opiskelijoita). WebOodin kautta löytyvät tiedekunnan kaikkien koulutusalojen ajantasaiset opinto-oppaat ja opintojaksokuvaukset. Lisäksi WebOodin kautta laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (oodiHOPS) sekä ilmoittaudutaan opintojaksoille ja tentteihin. WebOodin käyttö edellyttää voimassaolevaa paju-käyttäjätunnusta.

 

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opiskelujen eri vaiheissa kohtaa monia kysymyksiä ja joutuu tekemään opintoja koskevia valintoja. Opintojen suunnitteluun, neuvontaan ja ohjaukseen saa apua koulutusalasta riippuen opettajatuutoreilta, opintoasiainsuunnittelijoilta tai koulutusohjelman opintoneuvojalta. Yleistä opintoneuvontaa saa myös tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteestä sekä tiedekunnan kansliasta opintoasiainpäälliköltä ja opintoasiainsihteeriltä.

Opintojen ohjausta saa opintojen alussa pienryhmäohjaajilta. Pienryhmäohjauksen tarkoituksena on auttaa uutta opiskelijaa opintojen alussa ja opastaa häntä tutustumaan opiskeluun ja yliopistoon opiskeluympäristönä. Pienryhmäohjaajina toimivat ylemmän vuosikurssin opiskelijat.

Jokaiselle opiskelijalle nimetään opintojen alkuvaiheessa opettajatuutori (omaopettaja). Opettajatuutori tukee ja ohjaa opintojen suunnittelussa sekä perehdyttää opintoihin, ammatillisiin asioihin ja työelämän kysymyksiin.

Vastauksia opintoja koskeviin kysymyksiin löytyy tämän oppaan lisäksi myös yliopiston yleisoppaasta sekä yliopiston ja tiedekunnan www-sivuilta. Opetukseen liittyvistä asioista tiedotetaan tiedekunnan www-sivujen lisäksi koulutusohjelman Optima -työtilan kautta ja sähköpostilistojen kautta. Näiden tiedotuskanavien kautta tiedotetaan erilaisista opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, kuten opintojaksojen ajankohdista ja muutoksista opetusohjelmiin. Kaikkien opiskelijoiden on kannattavaa liittyä oman kurssin tai koulutusalan sähköpostilistalle. Pienryhmäohjaajat opastavat postituslistalle liittymisessä.

Oman opiskelun suunnittelussa henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on tärkeä opintojen suunnittelun apuväline. HOPS on opiskelijan itselleen laatima dokumentti, jota käytetään opinto-ohjauksen välineenä. Lisätietoa HOPSin laadinnasta saat yliopiston sivuilta ja koulutusohjelmasi opintojen ohjauksen tahoilta.

Koulutusalakohtaiset opintojen suunnittelun ja ohjauksen käytännöt on kuvattu alla. 

Hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmat

Opiskelu hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmissa on kurssimaista ja opinnot etenevät kaikille lähes yhteisen opinto-ohjelman mukaan, mikä turvaa sen, että opiskelijat valmistuvat yleensä tavoitteellisen opiskeluajan mukaisesti. Opintojen ohjaukseen osallistuvat muun muassa pienryhmäohjaajat, opettajatuutorit, opettajat sekä opintoasiainsuunnittelijat. Lisäksi opintoneuvontaa antavat tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteen henkilöstö ja opintoasiainpäällikkö.

Hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmissa opettajatuutori toimii opintojen tukena koko opintojen ajan. Opettajatuutorointi on osa opetussuunnitelmaan kuuluvaa opetusta. Opettajatuutoroinnin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ja opettajien välistä yhteistyötä ja tarjota tukea opintoihin sekä lääkärin/hammaslääkärin ammatilliseen kasvuun liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi opettajatuutoroinnissa pyritään syventämään opiskelijan oppimisprosessia ja tukemaan itseohjautuvaa oppimista sekä tavoitteellista opiskelua ja opintojen suunnittelua.

Hammaslääketieteen ja lääketieteen opinnoissa henkilökohtainen opintosuunnitelma toimii työvälineenä, joka jäsentää ja tukee oppimista ja lääkäriksi/hammaslääkäriksi kehittymistä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla opiskelija voi suunnitella tavoitteellisesti omaa opiskeluaan ja opiskelulle asettamiaan tavoitteita. Henkilökohtainen opintosuunnitelma sisältää myös tutkintoon sisältyvien opintojen, esimerkiksi harjoittelun tai syventävien opintojen tutkielman, sisällön ja suorittamisen ajankohdansuunnittelun sekä suunnitelman opintojen suorittamisesta silloin, kun opinnot eivät etene kurssille yhteisen opinto-ohjelman mukaisesti esimerkiksi vaihto-opiskelun, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman, varusmiespalvelun tai sairauden vuoksi.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opiskelujen aloitusvaiheessa ja sitä päivitetään aina tarvittaessa opintojen edetessä. Opintosuunnitelman runkona on koulutusohjelman yleinen opetussuunnitelma. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa esitetään suunniteltu opintojen sisältö ja suoritusajankohta. Suunnitelmassaan opiskelija voi arvioida myös omaa lähtötilannettaan opiskelujen alkaessa, esimerkiksi elämäntilannettaan, motivaatiotaan sekä opiskelulle asettamiaan tavoitteita ja niiden saavuttamista.

Opiskelijalla itsellään on vastuu opintojensa suunnittelusta ja suorittamisesta. Ohjausta henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen saa kuitenkin pienryhmäohjaajilta, opettajatuutoreilta ja opintoneuvojilta.

H ammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmien HOPS-käytännöistä löydät lisätietoa peruskoulutuksen www-sivulta ( http://www.medicine.oulu.fi/peruskoulutus.html).

Lääketieteen koulutusohjelman ohjauskartassa on esitetty opintoneuvontaa antavat tahot.

Hoitotieteen, kliinisen laboratoriotieteen, radiografian ja terveyshallintotieteen tieteenalaohjelmat sekä terveystieteiden opettajan koulutusohjelma

Yleisestä opinto-ohjauksesta vastaa tiedekunnan opintoasioiden palvelupiste, jossa käsitellään opintojaksojen korvaavuudet. Opiskelijalle osoitetaan opiskelun alussa opettajatuutori, joka opastaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisessä. Opettajatuutori toimii opiskelijan ohjaajana tietyn määräajan, esimerkiksi ensimmäisen vuoden tai ohjaa nimikko-opiskelijoitaan koko opintojen ajan. Opettajatuutori on usein ensimmäinen linkki oppiaineeseen ja voi toimia yhteyshenkilönä opiskelijoiden sekä muiden opettajien välillä. Opettajatuutori on opiskelijan valitseman pääaineen asiantuntija ja hän auttaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) työstämisessä läpi opiskelun. Opettajatuutoroinnilla tuetaan opiskelijan laitokseen ja opintoihin sitoutumista, tiedeyhteisöön integroitumista ja tieteelliseen ajatteluun virittymistä. Opettajatuutorointi tähtää osaltaan myös opiskelijan itsenäisen toiminnan ja aktiivisuuden sekä opiskelutaitojen ja -tapojen kehittymiseen. Opettajatuutori tukee opiskelijaa opintojen suunnittelussa, valinnoissa ja vaihtoehtojen löytämisessä - hän voi opastaa opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa sekä tukea, seurata ja arvioida sen etenemistä. Opettajatuutori tapaa koko tuutorryhmänsä opintojen aloittamisvaiheessa ja tämän jälkeen opettajatuutoroinnin järjestelyistä sovitaan opiskelijoiden ja opettajan kesken.

Ensimmäisenä lukukautena opinnoissa ohjaavat myös pienryhmäohjaajat, jotka ovat perehtyneet aloittavien opiskelijaryhmien tarvitsemiin tietoihin. Heidän tehtävänään on perehdyttää opiskelija yliopistoyhteisöön, opintososiaalisiin etuihin, opiskelukäytöntöihin ja tarpeen mukaan avustaa opintojen aloittamiseen liittyvissä asioissa.

Jokainen opintonsa aloittava laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPS:n. Se on opiskelijan suunnitelma siitä, mitä kursseja, milloin ja miten opiskelija suunnittelee suorittavansa. Oman koulutusalan opinto-opas toimii henkilökohtaisen opintosuunnitelman runkona ja sisältää pakolliset opintojaksot pääaineittain sekä laitoksen tarjoamat sivuainekokonaisuudet. Sivuainevalintoja tehdessä kannattaa perehtyä myös muiden tiedekuntien opetustarjontaan ja opinto-oppaisiin.

Yliopisto-opiskelija on itse vastuussa opinnoistaan ja tämän vuoksi opiskelijan on suositeltavaa tehdä tilannekatsaus omiin opintoihin jokaisen lukukauden alkaessa ja samalla päivittää HOPS ajan tasalle mahdollisten muutosten osalta.

Terveystieteiden koulutus- ja tieteenalojen HOPS-käytännöt ja HOPS-lomakkeet löytyvät terveystieteiden laitoksen www-sivuilta.

Terveystieteiden koulutus- ja tieteenalojen ohjauskartassa on esitetty opintoneuvontaa antavat tahot. 

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma  

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelmasta vastaa biolääketieteen laitos / lääketieteen tekniikka. Koulutusohjelman opintoasioista vastaa ensisijaisesti opintoneuvoja, joka on opiskelijoiden lähin yhdyshenkilö. Opintoneuvoja koordinoi perusopetuksen kurssijärjestelyt, aikataulut ja ilmoittautumiset. Opintoneuvoja tiedottaa opiskelijoita alkavista kursseista ja pitää yhteyttä kurssien vastuulaitoksiin ja -opettajiin. Opintojen ohjaus on tärkeää, koska hyvinvointitekniikan koulutusohjelma sisältää opintoja kolmesta eri tiedekunnasta ja useilta eri laitoksilta / oppiaineista.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoita ohjaavat myös pienryhmäohjaajat, jotka ovat vanhemman vuosikurssin opiskelijoita. Pienryhmäohjaajat johdattavat opiskelijan yliopistomaailman käytäntöihin ja opiskelijaelämään. Aluksi voi olla tarpeen selvittää esimerkiksi asumiseen ja opintotukeen liittyviä asioita. Ohjauksen tarkoituksena on myös saada aikaan pysyviä pienryhmiä, jotka toimisivat myös opiskelun edetessä.

Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään koulutusohjelman pakollisten ja vapaavalintaisten opintojen sekä opiskelijan omien toiveiden pohjalta. Opiskelija voi suunnitella henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa yhdessä opintoneuvojan tai koulutusohjelman johtajan kanssa. HOPS suunnitellaan opintojen alkuvaiheessa ja sitä tarkennetaan opintojen edetessä.

HOPS on ensisijaisesti opiskelijan oma työväline, jonka avulla hän voi asettaa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita ja suunnitella opintojen aikataulutusta. Kokonaisuutena pyritään siihen, että opinnot etenisivät loogisesti ja omaan elämäntilanteeseen nähden sopivasti kuormittaen. HOPS auttaa opiskelijaa oman opiskelun ja oppimisen arvioinnissa, opintotuen käytön ja riittävyyden suunnittelussa sekä omien mielenkiinnon kohteiden löytämisessä, jolloin opintoja voidaan suunnata niiden mukaisesti.

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelman HOPS-käytännöt ja HOPS-lomakkeet löytyvät oppiaineen www-sivulta.

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelman ohjauskartassa on esitetty opintoneuvontaa antavat tahot. 

Opintosuoritusten arviointi ja arvosanojen merkitseminen todistukseen

Oulun yliopiston tutkintoja, opetusta ja opiskelijoita koskevan johtosäännön mukaan opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0-5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta. Edellä mainittu ei koske eräitä kielitaito-opintoja.

Kuusiportainen 0-5 -arviointiasteikko:

 

Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvostellaan mainesanoilla tyydyttävä tai hyvä.

Kandidaatin tutkielma arvostellaan sanallisella arviolla hyväksytty tai hylätty.

Maisterin tutkintoon sisältyvä pro gradu -tutkielma arvostellaan asteikolla erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) ja välttävä (1).

Hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmien syventäviin opintoihin sisältyvä tutkielma arvostellaan sanallisella arviolla hyväksytty / hylätty.

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintotodistukseen merkitään arvosana pääaineen opinnoista sekä niistä sivuaineopinnoista, joiden laajuus on vähintään 20 opintopistettä. Pääaineen opintokokonaisuudet ja sivuaineopintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla: erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) ja välttävä (1). Opintokokonaisuuden arvosana on opintojaksojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Tutkintotodistukseen merkitään myös pro gradu -tutkielman arvosana sekä toisen kotimaisen kielen arvosana.

 

Kuulustelujen järjestäminen

Opintojaksoille ja kokonaisuuksille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tarkistetaan pääsääntöisesti kuulusteluin, kirjallisin näyttein tai työsuorituksin siten kuin opetussuunnitelmissa on esitetty. Tutkintovaatimuksissa ja kuulusteluissa noudatetaan Oulun yliopiston johtosääntöä tutkinnoista, opetuksesta ja opiskelijoista sekä lääketieteellisen tiedekunnan kuulusteluja koskevia määräyksiä ja ohjeita kuulustelutilaisuuksia varten. Ohjeita kuulusteluja varten löytyy myös tiedekunnan tenttiohjeista. Tiedekunta järjestää kuukausittain yleisiä uusintatenttejä, joissa järjestettävät tentit voi tarkistaa tiedekunnan peruskoulutuksen www-sivuilla olevasta yleisten uusintatenttien tenttilistasta.

Kypsyysnäyte

Opiskelijan on tutkintoa varten kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen (tutkielma) alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan opiskelijan koulusivistyskielellä (suomen tai ruotsin kielellä) tutkielman aihepiiristä ja sen tarkastavat sekä aiheen antanut opettaja että kielentarkastaja. Mikäli opiskelijalla on suomenkielinen koulusivistys, kirjoittaa hän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Jos hänellä on ruotsinkielinen koulusivistys, kirjoittaa hän kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Jos kypsyysnäyte laaditaan ruotsin kielellä, on opiskelijan suoritettava tutkintoon kuuluvana suomen kielen kielikoe. Mikäli opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, tiedekunta määrää erikseen häneltä vaadittavista kieliopinnoista. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty, eikä siitä anneta opintopisteitä.

Tarkista kypsyysnäytteen suorittamisen ohjeet ja määräykset oman koulutusalasi opetussuunnitelmasta.

Kielikeskuksen ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittajalle.

Muualla suoritetut opinnot

Lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin voidaan lukea hyväksi Oulun yliopiston muissa tiedekunnissa ja muissa koti- tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Tutkintoon kuuluvia opintoja voidaan korvata muualla suoritetuilla opinnoilla tai muualla suoritettuja opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon sivuaine-, valinnaisina tai muina opintoina. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon päättää asian laadun mukaan joko oppiaineen pääedustaja tai opintojakson vastuuhenkilö. Opintojen hyväksilukemista haetaan kirjallisesti ja hakemukseen tulee liittää todistus muualla suoritetuista opinnoista. Tarkista oman koulutusalasi opintojen hyväksilukemiskäytännöt opintoneuvojalta tai opettajatuutorilta. 

Valmistuminen

Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani myöntää tutkintotodistukset. Lukuvuonna 2011-2012 tutkintotodistuksia myönnetään kerran kuukaudessa tiistaisin seuraavasti:

syyslukukausi 2011

viikko 35 (30.8.2011)

viikko 40 (20.9.2011)

viikko 44 (25.10.2011)

viikko 48 (29.11.2011)

viikko 51 (20.12.2011)

kevätlukukausi 2012

viikko 4 (31.1.2012)

viikko 8 (28.2.2012)

viikko 13 (27.3.2012)

viikko 17 (24.4.2012)

viikko 21 (29.5.2012)

viikko 25 (19.6.2012)

Valmistumisajankohtaa suunnitellessasi tarkista hyvissä ajoin WebOodista, että kaikki tutkintoosi kuuluvat opinnot ovat suoritettuina ja suoritusmerkinnät ovat oikein. Mikäli merkinnöissä on virheitä tai jokin suoritus puuttuu, ota yhteyttä opintoasioiden palvelupisteeseen.

Valmistuva saa tutkintotodistuksen liitteeksi automaattisesti ja maksutta Diploma Supplementin, joka on tutkintotodistuksen englanninkielinen liite.

Hakemus todistuksen saamista varten on jätettävä vähintään kaksi viikkoa ennen todistuksen myöntämistä koulutusalakohtaisesti seuraaville virkailijoille:

Hammaslääketieteen koulutusohjelman opiskelijat:

tiedekunnan kanslian opintoasiainsihteeri

Hoitotieteen, terveyshallintotieteen, radiografian ja kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelmien sekä terveystieteiden opettajan koulutusohjelman opiskelijat:

Osastosihteeri Eija Tuomi / tiedekunnan opintoasioiden palvelupiste

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelman opiskelijat:

Tutkijatohtori Pasi Pulkkinen (lääketieteen tekniikka)

Lääketieteen koulutusohjelman opiskelijat:

tiedekunnan kanslian opintoasiainsihteeri

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintotodistusten hakeminen

Hoitotieteen, terveyshallintotieteen, radiografian ja kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelmat sekä terveystieteiden opettajan koulutusohjelma:

Ota hyvissä ajoin ennen arvioitua valmistumisajankohtaa yhteyttä osastosihteeriin (tiedekunnan opintoasioiden palvelupiste), jonka kanssa voit käydä läpi opintosi ja suunnitella tutkintosi. Tiedekunnan opintoasioiden palvelupisteessä koostetaan tutkintosi. Tarkempia ohjeita valmistuvalle löydät laitoksen www-sivulta.

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma:

Ota hyvissä ajoin ennen arvioitua valmistumisajankohtaa yhteyttä hyvinvointitekniikan opintokokonaisuudet koostavaan tutkijatohtori Pasi Pulkkiseen. Tarkempia ohjeita valmistuvalle löydät oppimisympäristö Optimasta. 

Hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintotodistuksen hakeminen

Tarkista WebOodista, että sinulla on kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset koossa. Opintorekisteristä on löydyttävä merkinnät lopputenteistä, harjoittelusta, kieliopinnoista, tutkielmasta ja kypsyyskokeesta. Rekisteristä voi puuttua loppuarvosana tentin suorittamisesta huolimatta, mikäli sinulla on suorittamatta jokin osasuoritus, esimerkiksi ryhmäopetus, potilastyö, opintokäynti tai seminaari. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki osasuoritukset löytyvät.

Ota yhteyttä tiedekunnan kanslian opintoasiainsihteeriin vähintään kaksi viikkoa ennen tutkintotodistuksen myöntämistä ja toimita opintotoimistoon seuraavat lomakkeet täytettyinä:

 

Laillistaminen hammaslääketieteen lisensiaatin tai lääketieteen lisensiaatin tutkinnon perusteella

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ( www.valvira.fi/) myöntää hakemuksesta henkilölle, joka on suorittanut lääkärin tai hammaslääkärin ammattiin johtavan peruskoulutuksen Suomessa, oikeuden harjoittaa lääkärin tai hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ( Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 312/2011, 4§).  Ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen yhteydessä valmistunut lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatti merkitään Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki).

Perustutkinnon pohjalta tapahtuva laillistus koskee hammaslääkäreitä, jotka aloittavat hammaslääkärin tutkintoon johtavat opintonsa 1.8.2011 ( Laki yliopistolain 40§:n muuttamisesta 315/2011) tai jotka siirtyvät opiskelemaan 1.8.2013 lähtien 5,5 vuoden (330 op) pituiseen hammaslääkärin tutkintoon, johon sisältyy kuuden kuukauden pituinen käytännön syventävä harjoittelu ( muutos asetukseen yliopistojen tutkinnoista 351/2011). Hammaslääkäreille, jotka suorittavat yliopistolain 558/2009 mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon, myönnetään itsenäiset hammaslääkärin oikeudet 9 kuukauden terveyskeskuspalvelun jälkeen.

Hakemus tehdään kirjallisesti käyttäen hakemuslomaketta, ja se osoitetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.

Hakemuksen liitteet:

Tutkintotodistuksen jäljennöksen on oltava virallisesti oikeaksi todistettu (asianomaisen oppilaitoksen antama jäljennös tai julkisen notaarin oikeaksi todistama jäljennös). Lääketieteellinen tiedekunta antaa automaattisesti valmistuvalle yhden jäljennöksen tutkintotodistuksesta varsinaisen tutkintotodistuksen yhteydessä lähetettäväksi Valviraan. Passin tai henkilökortin jäljennöksen on oltava virallisesti oikeaksi todistettu.

Hakemus lähetetään osoitteella: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, PL 210, 00531 Helsinki. Käyntiosoite: Lintulahdenkatu 10, 00530 Helsinki. Ammatinharjoittamisoikeutta koskevasta päätöksestä peritään toimitusmaksu ja päätös lähetetään hakijan ilmoittamaan osoitteeseen postiennakkona. Ammatinharjoittamista koskevista asioita voi tiedustella suoraan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (puh. 09-772 920).