Etusivu Opetus Tentit Opintojaksot

Lääketieteellinen tiedekunta   

Tutkinnot ja koulutusohjelmat

 

Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa lääketieteen lisensiaatin (LL) ja hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinnot. Koulutus annetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa. Lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa terveystieteiden kandidaatin (TtK) ja maisterin (TtM) tutkinnot hoitotieteen, terveyshallintotieteen, kliinisen laboratoriotieteen ja radiografian tieteenalaohjelmissa sekä terveystieteiden opettajan ja hyvinvointitekniikan koulutusohjelmissa.

 

 

Tutkintojen rakenne ja laajuus

 

Yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004) säädetään alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen rakenteesta, sisällöstä ja muista tutkintojen suorittamista koskevista yleisistä periaatteista. Oulun yliopistossa suoritettavien lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin sekä terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö määritellään lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vahvistamissa opetussuunnitelmissa. Opetussuunnitelmissa esitetään muun muassa kunkin opintojakson suoritustavat.

 

Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Opintopisteet kuvaavat paljonko opiskelijan aikaa tarvitaan hyvään oppimiseen. Opiskelijan työaika viikossa on keskimäärin 40 tuntia, joka voi sisältää esimerkiksi 20 tuntia opetusta ja 20 tuntia itsenäistä työskentelyä. Vuodessa opiskelijan työaika on yhteensä 1600 tuntia, mikä vastaa 60 opintopistettä.

 

Tutkintojen suoritusajoista ja opiskeluoikeuden säilymisestä säädetään 1.8.2005 voimaan tulleessa yliopistolain muutoksessa (556/2005). Lisätietoja opiskeluajan rajauksesta löytyy opiskelijapalveluiden www-sivulta.

 

 

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot

 

Terveystieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa kieliopinnot sekä muut opetussuunnitelmassa edellytettävät opinnot.

 

Terveystieteiden maisterin tutkinto on kandidaatin tutkinnon jälkeen suoritettava ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan edellä mainittujen kandidaatin tutkinnon opintojen lisäksi pääaineen syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma sekä kypsyysnäyte. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa muut opetussuunnitelmassa edellytettävät opinnot.

 

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen kielitaidon osalta on voimassa mitä yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004), kielilaissa (424/2003) ja kieliasetuksessa (481/2003) on säädetty. Tutkintoihin sisältyvistä kieliopinnoista löydät lisätietoa oman koulutusalasi opetussuunnitelmasta.

 

 

Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnot

 

Tiedekuntaneuvoston päätöksen (C12/12.10.2004) mukaan lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoihin johtava koulutus järjestetään suoraan ylempään korkeakoulututkintoon johtavana siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä ja koulutus järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kuudessa vuodessa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 300 opintopistettä ja koulutus järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen viidessä vuodessa.

 

Opinnot koostuvat yleis-, perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä kieliopinnoista. Lisäksi opintoihin sisältyy pakollinen harjoittelu. Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintojen kielitaidon osalta on voimassa mitä yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004), kielilaissa (424/2003) ja kieliasetuksessa (481/2003) on säädetty. Tutkintoihin sisältyy molempien kotimaisten kielten lisäksi yhden vieraan kielen opinnot. Katso kieliopinnoista tarkemmin koulutusalasi opetussuunnitelmasta.

 

Koulutus rakentuu kaksi vuotta kestävästä peruskoulutuksen ensimmäisestä vaiheesta, ns. prekliinisestä vaiheesta, ja peruskoulutuksen toisesta vaiheesta, ns. kliinisestä vaiheesta, joka lääketieteen koulutusohjelmassa kestää neljä vuotta ja hammaslääketieteen koulutusohjelmassa kolme vuotta.

 

Opinto-oikeudet

 

Varsinainen opinto-oikeus

 

Varsinainen opinto-oikeus tarkoittaa opiskelijan oikeutta suorittaa tutkinto siinä koulutus- tai tieteenalaohjelmassa, johon hänet on hyväksytty opiskelijaksi. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja hyvinvointitekniikan koulutusohjelmaan hyväksytään vuosittain uusia opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet joko ylioppilastutkintoasetuksessa (1000/94) tarkoitetun tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon tai saavuttaneet korkeakoulukelpoisuuden ulkomailla.

 

Muilla terveystieteiden aloilla suoritettavaa terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa opiskelemaan otetaan terveydenhuollon opistoasteen erikoistutkinnon tai terveydenhuollon erikoistumislinjan opistoasteen tutkinnon tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Terveyshallintotieteen koulutukseen voidaan hyväksyä vuosittain muutamia ylioppilastutkintopohjaisia hakijoita.

 

Tarkemmat tiedot opiskelijavalinnasta esitellään lääketieteellisen tiedekunnan valintaoppaassa.

 

Ulkomaisen koulutuksen perusteella yliopistokelpoisuuden saavuttaneet

 

Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttanut hakija voi pyrkiä tiedekunnan koulutus- ja tieteenalaohjelmiin osallistumalla samaan valintakokeeseen kuin Suomessa tutkintonsa suorittaneet. Mahdollinen valinta tapahtuu valintakoemenestyksen perusteella.

 

Koulutusohjelman vaihtaminen

 

Koulutusohjelman vaihto lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien välillä samoin kuin terveystieteiden koulutus- ja tieteenalaohjelmien välillä ei ole mahdollista muutoin kuin osallistumalla menestyksekkäästi valintakokeeseen tiedekunnan hyväksymien valintaperusteiden mukaisesti.

 

Siirto-opiskelijat

 

Lääketieteelliseen tiedekuntaan voidaan harkinnan mukaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on suomalaisen yliopiston vastaavan tai - hyvinvointitekniikan koulutusohjelman ollessa kyseessä - alaltaan läheisen tieteenalan tai koulutusohjelman opiskeluoikeus. Siirto-opiskelijan hyväksymisestä opiskelemaan lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tai terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa päättää tiedekunnan dekaani. Päätökseen vaikuttavat hakijan opiskeluvaihe, opintosuoritukset sekä sen kurssin opiskelijavahvuus, jolle hän aikoo siirtyä, samoin kuin hakijan esittämät taloudelliset, sosiaaliset, koulutukselliset tai muut erityiset perustelut. Opinto-oikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että resurssit sallivat uuden opiskelijan ottamisen. Siirtoa hakevalla tulee olla suoritettuina vähintään yhden lukuvuoden opinnot omalla koulutusalallaan.

 

Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa siirto-opiskelijan hyväksyminen edellyttää vastavuoroisuutta tiedekuntien välillä. Siirto-opinto-oikeutta hakevan tulee osoittaa Oulun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta saman koulutusohjelman vastaavassa vaiheessa opiskeleva, siirto-opinto-oikeutta hakijan kotiyliopistoon hakeva opiskelija. Opinto-oikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että molemmat yliopistot hyväksyvät opiskelupaikan vaihdon.

 

Opinto-oikeuden siirtoa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka osoitetaan tiedekunnan dekaanille ja toimitetaan lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan 31.3. mennessä. Hakemukseen tulee liittää perustelut opinto-oikeuden siirrolle ja todistus suoritetuista opinnoista.

 

Oikeus sivuaineopintoihin

 

Opiskelijalla on pääsääntöisesti oikeus suorittaa tutkinto yhdessä tiedekunnassa ja yhdessä koulutusohjelmassa sen opetussuunnitelman mukaan. Vapaasti valittavia ja ylimääräisiä tai sivuaineluonteisia opintoja opiskelijalla on oikeus harjoittaa myös muissa kuin omassa tiedekunnassaan tai koulutusohjelmassaan opetuskapasiteetin sallimissa rajoissa. Yliopiston yleisoppaassa on esitetty eri tiedekuntien rajoituksia sivuaineopinto-oikeuksiin.

 

Lääketieteellisessä tiedekunnassa myönnetään sivuaineiden opinto-oikeuksia muiden tiedekuntien opiskelijoille vain rajoitetusti. Sivuaineopintoja voi suorittaa lääketieteen ja muiden terveystieteiden alojen teoreettisluonteisissa oppiaineissa, mutta ei kliinisissä aineissa lukuun ottamatta lastenpsykiatriaa. Opinto-oikeutta haetaan hakukaavakkeella, joita on saatavissa tiedekunnan kansliasta ja www-sivulta. Hakukaavake palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakuaika päättyy 31.5.

 

JOO-opinto-oikeus

 

Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukainen opiskelu on yliopiston perus- ja jatkotutkintoon tähtäävää sivuaineopiskelua toisessa yliopistossa. Opinnoilla pyritään tarkoituksenmukaisesti laajentamaan kotiyliopiston opintotarjontaa ja edistämään tutkinnon suorittamista. Hakuajat lääketieteellisen tiedekunnan tarjoamiin JOO-opintoihin päättyvät 30.4. ja 31.10. Tiedekunnan omien opiskelijoiden tulee jättää JOO-opinto-oikeushakemus tiedekuntaan puoltokäsittelyä varten kevätlukukaudella viimeistään 31.3. ja syyslukukaudella viimeistään 30.9. JOO-opiskeluoikeuden saaminen edellyttää aina kotiyliopiston puoltoa. Lisätietoja JOO-opinnoista saa JOOPAS-verkkopalvelusta ( http://www.joopas.fi/) tai tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä.

 

Erillisten opintojen suoritusoikeus

 

Oikeus suorittaa erillisiä opintoja voidaan myöntää ensisijaisesti joko ammattipätevyyden lisäämiseksi tai jossain muussa oppilaitoksessa kuin suomalaisessa tiede- tai taidekorkeakoulussa suoritettavaa tutkintoa varten. Suoritusoikeuksia myönnetään kunkin oppiaineen opetuskapasiteetin sallimissa rajoissa. Opinto-oikeutta haetaan hakukaavakkeella, joita on saatavissa tiedekunnan kansliasta ja www-sivulta. Hakukaavake palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakuaika päättyy 31.5.

 

Tutkintoa täydentävien opintojen suoritusoikeus

 

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden opinto-oikeus säilyy tutkinnon suorittamislukuvuoden loppuun eli 31.7. saakka. Oulun yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat saada tutkintoa täydentävien opintojen opinto-oikeuden vain hakemuksesta tiedekunnan dekaanin päätöksellä.

 

Yliopistoon ilmoittautuminen

 

Jokainen Oulun yliopiston opiskelija, myös jatko-opiskelija, on velvollinen vuosittain ilmoittautumaan yliopistoon voidakseen käyttää opinto-oikeuttaan. Yliopistoon ilmoittaudutaan lukuvuoden alussa, jolloin tehdään sekä syys- että kevätlukukautta koskevat läsnä- tai poissaoloilmoitukset. Ainoastaan läsnäoloilmoituksen tehneenä opiskelija voi osallistua opetukseen, harjoittaa opintoja ja saada opintotukea!

 

Yliopistoon voi ilmoittautua WebOodissa ( https://weboodi.oulu.fi//), jonka kautta opiskelija voi myös tarkistaa ja korjata omat yhteystietonsa. Ilmoittautua voi myös yliopiston opiskelijapalveluissa Linnanmaalla.

 

Lisätietoja yliopistoon ilmoittautumisesta löytyy yliopiston opiskelijapalveluiden www-sivulta. Ilmoittautumiseen liittyvää neuvontaa antaa yliopiston opiskelijapalvelut.

 

WebOodi

 

Oulun yliopistossa käytössä oleva opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmä Oodi palvelee opiskelijaa monin tavoin. Opiskelijat käyttävät Oodi-järjestelmää WebOodin kautta ( https://weboodi.oulu.fi//). WebOodissa opiskelija voi tarkistaa ja korjata omat henkilö- ja yhteystiedot, katsoa omia opintosuorituksia ja tilata opintosuoritusotteen sähköpostitse sekä ilmoittautua yliopistoon (ei koske uusia opiskelijoita). WebOodin kautta löytyvät tiedekunnan kaikkien koulutusalojen ajantasaiset opinto-oppaat ja opintojaksokuvaukset. Lisäksi WebOodin kautta ilmoittaudutaan opintojaksoille ja tentteihin. WebOodin käyttö edellyttää voimassaolevaa paju-käyttäjätunnusta.

 

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

 

Opiskelusi eri vaiheissa kohtaat monia kysymyksiä ja joudut tekemään opintojasi koskevia valintoja. Sinun ei tarvitse jäädä kysymystesi kanssa yksin. Opintojen ohjausta saat opintojesi alussa pienryhmäohjaajilta. Pienryhmäohjauksen tarkoituksena on auttaa uutta opiskelijaa opintojen alussa ja opastaa häntä tutustumaan opiskeluun ja yliopistoon opiskeluympäristönä. Pienryhmäohjaajina toimivat ylemmän vuosikurssin opiskelijat. Opinnoissa sinua ohjaavat ja neuvovat koulutusalastasi riippuen myös (tuutor)opettajat, opintoasiainsuunnittelijat, amanuenssi tai assistentti. Yleistä opintoneuvontaa saat myös laitosten toimistoista sekä tiedekunnan kansliasta opintoasiainpäälliköltä ja opintoasiainsihteeriltä.

 

Vastauksia sinua askarruttaviin kysymyksiin löydät tämän oppaan lisäksi myös yliopiston yleisoppaasta sekä yliopiston ja tiedekunnan www-sivuilta. Seuraa säännöllisesti myös ilmoitustauluja, joissa tiedotetaan erilaisista opintoihin liittyvistä asioista, kuten opintojaksojen ajankohdista ja muutoksista opetusohjelmiin. Sinun kannattaa liittyä oman kurssisi tai koulutusalasi sähköpostilistalle. Pienryhmäohjaajat opastavat sinua postituslistalle liittymisessä.

 

Oman opiskelun suunnittelussa henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on tärkeä opintojen suunnittelun apuväline. HOPS on opiskelijan itselleen laatima dokumentti, jota käytetään opinto-ohjauksen välineenä.

 

Koulutusala- ja laitoskohtaiset opintojen suunnittelun ja ohjauksen käytännöt on kuvattu alla.

 

Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmat

 

Opiskelu lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa on kurssimaista ja opinnot etenevät kaikille lähes yhteisen opinto-ohjelman mukaan, mikä turvaa sen, että opiskelijat valmistuvat yleensä tavoitteellisen opiskeluajan mukaisesti. Opintojen ohjaukseen osallistuvat muun muassa pienryhmäohjaajat, opettajatuutorit, opettajat sekä opintoasiainsuunnittelijat. Lisäksi opintoneuvontaa antavat tiedekunnan opintoasiainpäällikkö ja opintoasiainsihteerit.

 

Lääketieteen ja hammaslääketieteen opinnoissa henkilökohtainen opintosuunnitelma toimii työvälineenä, joka jäsentää ja tukee oppimista ja lääkäriksi / hammaslääkäriksi kehittymistä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla opiskelija voi suunnitella tavoitteellisesti omaa opiskeluaan ja opiskelulle asettamiaan tavoitteita. Henkilökohtainen opintosuunnitelma sisältää myös tutkintoon sisältyvien opintojen, esimerkiksi valinnaisten opintojen, harjoittelun tai syventävien opintojen tutkielman, sisällön ja suorittamisen ajankohdansuunnittelun sekä suunnitelman opintojen suorittamisesta silloin, kun opinnot eivät etene kurssille yhteisen opinto-ohjelman mukaisesti esimerkiksi vaihto-opiskelun, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman, varusmiespalvelun tai sairauden vuoksi.

 

Lääketieteen koulutusohjelmassa henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opiskelujen aloitusvaiheessa ja sitä päivitetään aina tarvittaessa opintojen edetessä. Opintosuunnitelman runkona on koulutusohjelman yleinen opetussuunnitelma. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa esitetään suunniteltu opintojen sisältö ja suoritusajankohta. Suunnitelmassaan opiskelija voi arvioida myös omaa lähtötilannettaan opiskelujen alkaessa, esimerkiksi elämäntilannettaan, motivaatiotaan sekä opiskelulle asettamiaan tavoitteita ja niiden saavuttamista.

 

Opiskelijalla itsellään on vastuu opintojensa suunnittelusta ja suorittamisesta. Ohjausta henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen saa kuitenkin opiskelijatuutoreilta (pienryhmäohjaajat), opettajatuutoreilta ja opintoneuvojilta.

 

Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien HOPS-käytännöt ja HOPS-lomake löytyvät peruskoulutuksen www-sivulta ( www.medicine.oulu.fi/peruskoulutus/).

 

Lääketieteen koulutusohjelman ohjauskartassa on esitetty opintoneuvontaa antavat tahot.

 

Hoitotieteen, kliinisen laboratoriotieteen, terveyshallintotieteen ja radiografian tieteenalaohjelmat sekä terveystieteiden opettajan koulutusohjelma

 

Yleisestä opinto-ohjauksesta vastaa laitoksella amanuenssi ja toimisto. Amanuenssi käsittelee opintojaksojen korvaavuudet ja opastaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisessä. Opiskelijalle osoitetaan opiskelun alussa myös opettajatuutori. Opettajatuutori toimii opiskelijan ohjaajana tietyn määräajan, esimerkiksi ensimmäisen vuoden tai ohjaa nimikko-opiskelijoitaan koko opintojen ajan. Opettajatuutori on usein ensimmäinen linkki laitokselle ja voi toimia yhteyshenkilönä opiskelijoiden sekä muiden opettajien välillä. Opettajatuutori on opiskelijan valitseman pääaineen asiantuntija ja hän auttaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) työstämisessä läpi opiskelun. Opettajatuutoroinnilla tuetaan opiskelijan laitokseen ja opintoihin sitoutumista, tiedeyhteisöön integroitumista ja tieteelliseen ajatteluun virittymistä. Opettajatuutorointi tähtää osaltaan myös opiskelijan itsenäisen toiminnan ja aktiivisuuden sekä opiskelutaitojen ja -tapojen kehittymiseen. Opettajatuutori tukee opiskelijaa opintojen suunnittelussa, valinnoissa ja vaihtoehtojen löytämisessä - hän voi opastaa opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa sekä tukea, seurata ja arvioida sen etenemistä. Opettajatuutori tapaa koko tuutorryhmänsä opintojen aloittamisvaiheessa ja tämän jälkeen henkilökohtaisen opettajatuutoroinnin järjestelyistä sovitaan opiskelijan ja opettajan kesken.

 

Ensimmäisenä lukukautena opinnoissa ohjaavat myös pienryhmäohjaajat, jotka ovat perehtyneet aloittavien opiskelijaryhmien tarvitsemiin tietoihin. Heidän tehtävänään on perehdyttää opiskelija yliopistoyhteisöön, opintososiaalisiin etuihin, opiskelukäytöntöihin ja tarpeen mukaan avustaa opintojen aloittamiseen liittyvissä asioissa.

 

Jokainen opintonsa aloittava laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPS:n. Se on opiskelijan suunnitelma siitä, mitä kursseja, milloin ja miten opiskelija suunnittelee suorittavansa. Lääketieteellisen tiedekunnan opinto-opas toimii henkilökohtaisen opintosuunnitelman runkona ja sisältää pakolliset kurssit pääaineittain sekä laitoksen tarjoamat sivuainekokonaisuudet. Sivuainevalintoja tehdessä kannattaa perehtyä myös muiden tiedekuntien opetustarjontaan ja opinto-oppaisiin.

 

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa apua saa opettajatuutoreilta ja amanuenssilta. Ennen ensimmäistä yhteydenottoa opiskelija laatii alustavan HOPS:n, jota tarkastellaan yhdessä opettajatuutorin tai amanuenssin kanssa. Keskustelujen pohjalta opiskelija työstää itsenäisesti HOPS:n valiten opintoja tavoitteidensa ja toiveidensa mukaisesti opetussuunnitelman sallimissa rajoissa.

 

Yliopisto-opiskelija on itse vastuussa opinnoistaan ja tämän vuoksi opiskelijan on suositeltavaa tehdä tilannekatsaus omiin opintoihin jokaisen lukukauden alkaessa ja samalla päivittää HOPS ajan tasalle mahdollisten muutosten osalta.

 

Opiskelijan HOPS:n tulee sisältää ainakin seuraavat osa-alueet: tavoitteet tutkinnolle, oma toiminta tavoitteiden toteuttamiseksi, arvio tutkinnon suorittamiseen kuluvasta ajasta, suoritettavat opinnot eriteltynä ja niiden suoritustavat. Siihen on myös syytä kirjata mahdolliset opiskeluun vaikuttavat muut huomioitavat tekijät, kuten perhe-elämän ja työn lomittaminen opiskelun kanssa sekä niiden vaikutus opiskeluun.

 

Terveystieteiden koulutus- ja tieteenalojen HOPS-käytännöt ja HOPS-lomakkeet löytyvät terveystieteiden laitoksen www-sivuilta.

 

Terveystieteiden koulutus- ja tieteenalojen ohjauskartassa on esitetty opintoneuvontaa antavat tahot.

 

 

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma

 

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelmasta vastaa biolääketieteen laitos / lääketieteen tekniikka. Koulutusohjelman opintoasioista vastaa ensisijaisesti opintoneuvoja, joka on opiskelijoiden lähin yhdyshenkilö. Opintoneuvoja koordinoi perusopetuksen kurssijärjestelyt, aikataulut ja ilmoittautumiset. Opintoneuvoja tiedottaa opiskelijoita alkavista kursseista ja pitää yhteyttä kurssien vastuulaitoksiin ja -opettajiin. Opintojen ohjaus on tärkeää, koska hyvinvointitekniikan koulutusohjelma sisältää opintoja kolmesta eri tiedekunnasta ja useilta eri laitoksilta / oppiaineista.

 

Ensimmäisen vuoden opiskelijoita ohjaavat myös pienryhmäohjaajat, jotka ovat vanhemman vuosikurssin opiskelijoita. Pienryhmäohjaajat johdattavat opiskelijan yliopistomaailman käytäntöihin ja opiskelijaelämään. Aluksi voi olla tarpeen selvittää esimerkiksi asumiseen ja opintotukeen liittyviä asioita. Ohjauksen tarkoituksena on myös saada aikaan pysyviä pienryhmiä, jotka toimisivat myös opiskelun edetessä.

 

Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään koulutusohjelman pakollisten ja vapaavalintaisten opintojen sekä opiskelijan omien toiveiden pohjalta. Opiskelija voi suunnitella henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa yhdessä opintoneuvojan tai koulutusohjelman johtajan kanssa. HOPS suunnitellaan opintojen alkuvaiheessa ja sitä tarkennetaan opintojen edetessä.

 

HOPS on ensisijaisesti opiskelijan oma työväline, jonka avulla hän voi asettaa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita ja suunnitella opintojen aikataulutusta. Kokonaisuutena pyritään siihen, että opinnot etenisivät loogisesti ja omaan elämäntilanteeseen nähden sopivasti kuormittaen. HOPS auttaa opiskelijaa oman opiskelun ja oppimisen arvioinnissa, opintotuen käytön ja riittävyyden suunnittelussa sekä omien mielenkiinnon kohteiden löytämisessä, jolloin opintoja voidaan suunnata niiden mukaisesti.

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelman HOPS-käytännöt ja HOPS-lomakkeet löytyvät oppiaineen www-sivulta.

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelman ohjauskartassa on esitetty opintoneuvontaa antavat tahot.


 

Opintosuoritusten arviointi ja arvosanojen merkitseminen todistukseen

 

Oulun yliopiston tutkintoja, opetusta ja opiskelijoita koskevan johtosäännön mukaan opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0-5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta. Edellä mainittu ei koske opinnäytetöitä eikä eräitä kielitaito-opintoja.

 

Kuusiportainen 0-5 -arviointiasteikko:

5 = erinomainen

4 = kiitettävä

3 = hyvä

2 = tyydyttävä

1 = välttävä

0 = hylätty

 

Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvostellaan mainesanoilla tyydyttävä tai hyvä.

 

Kandidaatin tutkielma arvostellaan sanallisella arviolla hyväksytty tai hylätty.

 

Maisterin tutkintoon sisältyvä pro gradu -tutkielma arvostellaan asteikolla 0 - 5.

 

Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien syventäviin opintoihin sisältyvä tutkielma arvostellaan sanallisella arviolla hyväksytty / hylätty.

 

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintotodistukseen merkitään arvosana pääaineen opinnoista sekä niistä sivuaineopinnoista, joiden laajuus on vähintään 20 opintopistettä. Pääaineen opintokokonaisuudet ja sivuaineopintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla: erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) ja välttävä (1). Opintokokonaisuuden arvosana on opintojaksojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Tutkintotodistukseen merkitään myös pro gradu -tutkielman arvosana sekä toisen kotimaisen kielen arvosana.

Kuulustelujen järjestäminen

  

Opintojaksoille ja kokonaisuuksille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tarkistetaan pääsääntöisesti kuulusteluin, kirjallisin näyttein tai työsuorituksin siten kuin opetussuunnitelmissa on esitetty. Tutkintovaatimuksissa ja kuulusteluissa noudatetaan Oulun yliopiston johtosääntöä tutkinnoista, opetuksesta ja opiskelijoista sekä lääketieteellisen tiedekunnan kuulusteluja koskevia määräyksiä ja ohjeita kuulustelutilaisuuksia varten.

 

Kypsyysnäyte

 

Kypsyysnäyte lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoja varten:

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelija voi suorittaa kypsyysnäytteen sen jälkeen kun tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tutkielman aihepiiristä. Sen tarkastavat sekä aiheen antanut opettaja että kielentarkastaja. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty / hylätty, eikä siitä anneta opintopisteitä.

 

Mikäli opiskelijalla on suomenkielinen koulusivistys, kirjoittaa hän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Jos hänellä on ruotsinkielinen koulusivistys, kirjoittaa hän kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Jos kypsyysnäyte laaditaan ruotsin kielellä, on opiskelijan suoritettava tutkintoon kuuluvana suomen kielen kielikoe. Mikäli opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, tiedekunta määrää erikseen häneltä vaadittavista kieliopinnoista.

 

Kypsyysnäyte terveystieteiden kandidaatin tutkintoa varten:

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tutkielman aihepiiristä. Sen tarkastavat sekä aiheen antanut opettaja että kielentarkastaja. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty / hylätty, eikä siitä anneta opintopisteitä.

 

Mikäli opiskelijalla on suomenkielinen koulusivistys, kirjoittaa hän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Jos hänellä on ruotsinkielinen koulusivistys, kirjoittaa hän kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Jos kypsyysnäyte laaditaan ruotsin kielellä, on opiskelijan suoritettava tutkintoon kuuluvana suomen kielen kielikoe. Mikäli opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, tiedekunta määrää erikseen häneltä vaadittavista kieliopinnoista.

 

Kypsyysnäyte terveystieteiden maisterin tutkintoa varten:

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte myös maisterin tutkintoa varten. Mikäli opiskelija on alemmassa korkeakoulututkinnossa kirjoittanut kypsyysnäytteen ja osoittanut siinä suomen tai ruotsin kielen hallinnan, ei hänen enää maisterintutkinnon kypsyysnäytteessä tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteessä on kuitenkin osoitettava perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Mikäli opiskelija ei ole osoittanut suomen tai ruotsin kielen taitoa alempaa korkeakoulututkintoa varten kirjoittamassaan kypsyysnäytteessä, tulee maisterintutkinnossa kirjoitettavan kypsyysnäytteen osoittaa perehtyneisyyttä sekä opinnäytteen alaan että suomen tai ruotsin kielen taitoa.

 

Kypsyysnäyte kirjoitetaan opiskelijan koulusivistyskielellä (suomen tai ruotsin kielellä) tutkielman aihepiiristä. Mikäli opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, tiedekunta määrää erikseen häneltä vaadittavista kieliopinnoista. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty / hylätty, eikä siitä anneta opintopisteitä.

 

Kypsyysnäytteen suorittamisesta löydät lisätietoa oman koulutusalasi opetussuunnitelmasta.

 

Kielikeskuksen ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittajalle.

 

Muualla suoritetut opinnot

 

Lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin voidaan lukea hyväksi Oulun yliopiston muissa tiedekunnissa ja muissa koti- tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Tutkintoon kuuluvia opintoja voidaan korvata muualla suoritetuilla opinnoilla tai muualla suoritettuja opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon sivuaine-, valinnaisina tai muina opintoina. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon päättää asian laadun mukaan joko laitos, oppiaineen pääedustaja tai opintojakson vastuuhenkilö. Opintojen hyväksilukemista haetaan kirjallisesti ja hakemukseen tulee liittää todistus muualla suoritetuista opinnoista. Tarkista oman koulutusalasi opintojen hyväksilukemiskäytännöt opintoneuvojalta.

 

Siirtymäsäännökset

 

Yliopistojen tutkinnoista annettu asetus (794/2004) on kumonnut vuonna 1975 annetun asetuksen lääketieteellisistä tutkinnoista (762/1975), vuonna 1976 annetun asetuksen hammaslääketieteellisistä tutkinnoista (290/1976).

 

Opiskelijalla joka 31.7.2005 jälkeen opiskelee siihen saakka voimassa olleiden asetusten (762/1975, 290/1976) mukaista tutkintoa varten, on oikeus siirtyä opiskelemaan yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaan tai jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaan, jollei hän ole suorittanut kumottujen asetusten mukaista lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa viimeistään 31.7.2010.
 

Valmistuminen

 

Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani myöntää tutkintotodistukset. Lukuvuonna 2010-2011 tutkintotodistuksia myönnetään kerran kuukaudessa tiistaisin seuraavasti:

 

syyslukukausi 2010

 

viikko 34 (24.8.2010)

viikko 39 (28.9.2010)

viikko 43 (26.10.2010)

viikko 47 (23.11.2010)

viikko 50 (14.12.2010)

 

kevätlukukausi 2011

 

viikko 4 (25.1.2011)

viikko 8 (22.2.2011)

viikko 13 (29.3.2011)

viikko 16 (19.4.2011)

viikko 21 (24.5.2011)

viikko 25 (21.6.2011)

 

 

Hakemus todistuksen saamista varten on jätettävä vähintään kaksi viikkoa ennen todistuksen myöntämistä koulutusalakohtaisesti seuraaville virkailijoille:

 

Hammaslääketieteen koulutusohjelman opiskelijat:

tiedekunnan peruskoulutuksen opintotoimiston opintoasiainsihteeri

 

Hoitotieteen, terveyshallintotieteen, radiografian ja kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelmien sekä terveystieteiden opettajan koulutusohjelman opiskelijat:

terveystieteiden laitoksen toimisto

 

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelman opiskelijat:

assistentti (lääketieteen tekniikka)

 

Lääketieteen koulutusohjelman opiskelijat:

tiedekunnan peruskoulutuksen opintotoimiston opintoasiainsihteeri

 

 

Valmistumisajankohtaa suunnitellessasi tarkista hyvissä ajoin WebOodista, että kaikki kyseiseen tutkintoon kuuluvat opintosi ovat suoritettuina ja suoritusmerkinnät ovat oikein. Mikäli merkinnöissä on virheitä tai jokin suoritus puuttuu, ota yhteyttä oppiaineen vastuuhenkilöön.

 

Valmistuva saa tutkintotodistuksen liitteeksi automaattisesti ja maksutta Diploma Supplementin, joka on tutkintotodistuksen englanninkielinen liite.

 

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintotodistusten hakeminen

 

Hoitotieteen, terveyshallintotieteen, radiografian ja kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelmat sekä terveystieteiden opettajan koulutusohjelma:

 

Ota hyvissä ajoin ennen arvioitua valmistumisajankohtaa yhteyttä oppiaineen toimistoon. Tutkintoon kuuluvat opintokokonaisuudet koostetaan oppiaineen toimistossa. Tarkempia ohjeita valmistuvalle löydät  laitoksen www-sivulta.

 

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma:

Ota hyvissä ajoin ennen arvioitua valmistumisajankohtaa yhteyttä oppiaineen toimistoon. Tutkintoon kuuluvat opintokokonaisuudet koostetaan oppiaineen toimistossa. Tarkempia ohjeita valmistuvalle löydät oppiaineen www-sivulta.

 

Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintotodistuksen hakeminen

 

Tarkista WebOodista, että sinulla on kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset koossa. Opintorekisteristä on löydyttävä merkinnät lopputenteistä, harjoittelusta, kieliopinnoista, tutkielmasta ja kypsyyskokeesta. Rekisteristä voi puuttua loppuarvosana tentin suorittamisesta huolimatta, mikäli sinulla on suorittamatta jokin osasuoritus, esimerkiksi ryhmäopetus, potilastyö, opintokäynti tai seminaari. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki osasuoritukset löytyvät.

 

Ota yhteyttä peruskoulutuksen opintotoimiston opintoasiainsihteeriin vähintään kaksi viikkoa ennen tutkintotodistuksen myöntämistä ja toimita opintotoimistoon seuraavat lomakkeet täytettyinä:

 

Laillistaminen lääketieteen lisensiaatin tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen

 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ( www.valvira.fi/) myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa lääkärin tai hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä asianomaista ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena ( Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 1200/2007, 4§). Ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen yhteydessä valmistunut lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatti merkitään Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki).

 

Hakemus tehdään kirjallisesti käyttäen hakemuslomaketta, ja se osoitetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.

 

Hakemuksen liitteet:

 

Tutkintotodistuksen jäljennöksen on oltava virallisesti oikeaksi todistettu (asianomaisen oppilaitoksen antama jäljennös tai julkisen notaarin oikeaksi todistama jäljennös). Lääketieteellinen tiedekunta antaa automaattisesti valmistuvalle yhden jäljennöksen tutkintotodistuksesta varsinaisen tutkintotodistuksen yhteydessä lähetettäväksi Valviraan. Passin tai henkilökortin jäljennöksen on oltava virallisesti oikeaksi todistettu.

 

Hakemus lähetetään osoitteella: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, PL 210, 00531 Helsinki. Käyntiosoite: Lintulahdenkatu 10, 00530 Helsinki. Ammatinharjoittamisoikeutta koskevasta päätöksestä peritään toimitusmaksu ja päätös lähetetään hakijan ilmoittamaan osoitteeseen postiennakkona. Ammatinharjoittamista koskevista asioita voi tiedustella suoraan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (puh. 09-772 920).

 

Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus

  

Lisäkoulutus vaaditaan sosiaaliturvajärjestelmän piirissä yleislääkärinä toimivilta lääkäreiltä, jotka ovat saaneet oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä toisen johdon ja valvonnan alaisena. Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen voi suorittaa samanaikaisesti erikoislääkäritutkinnon kanssa. Lisäkoulutuksen suorittaminen ei ole pakollista.

 

Opinto-oikeutta perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamista varten haetaan tiedekunnalta lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisen ja laillistamisen jälkeen. Opinto-oikeutta haetaan siitä yliopistosta, missä on suorittanut lisensiaatin tutkinnon. Ao. yliopisto antaa myös todistuksen koulutuksen suorittamisesta riippumatta siitä, missä palvelut on suoritettu. Lisäkoulutusta suorittavan opiskelijan tulee olla yliopistossa läsnä olevana opiskelijana siihen asti kunnes koulutus on suoritettu. Ilmoittautuminen yliopistoon tulee tehdä vuosittain.

 

Lisäkoulutuksen tavoitteena on perehdyttää koulutettava perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa.

 

Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen laajuus on 1.1.2006 alkaen kolme vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. Suomessa LL- tutkinnon suorittaneilla koulutuksen laajuus on kuitenkin kaksi vuotta, koska koulutukseen voidaan lukea hyväksi LL- tutkintoon sisältyvästä kliinisestä koulutuksesta enintään yksi vuosi Koulutukseen voi sisältyä myös osa-aikaista palvelua. Koulutukseen lasketaan laillistamisen jälkeen suoritetut palvelut. Palvelunsa aikana koulutettava lääkäri toimii vastuullisena työntekijänä noudattaen niitä säädöksiä ja määräyksiä, joita tehtävistä on erikseen annettu. Koulutettava vastaa itse toiminnastaan myös päivystysaikana.

 

Perusterveydenhuollon lisäkoulukseen (yhteensä 2 vuotta) tulee sisältyä

1.   vähintään 9 kuukautta palvelua tiedekunnan hyväksymässä terveyskeskuksessa

2.   vähintään 6 kuukautta palvelua tiedekunnan hyväksymässä sairaalassa

3.   enintään 6 kuukautta voi olla palvelua muussa tiedekunnan hyväksymässä yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa julkisen tai yksityisen terveydenhuollon laitoksessa tai yksikössä

4.   16 t terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään perehdyttävää koulutusta (tiedekunta järjestää keväisin).

 

Hakemuslomake perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen palautetaan lääketieteellisen tiedekunnan jatkokoulutuksen opintotoimistoon. Lisätietoa löytyy ammatillisen jatkokoulutuksen www-sivulta.

 

Hammaslääketieteen lisensiaattien käytännön palvelu

  

Hammaslääkärin tulee suorittaa käytännön palvelu itsenäisten ammatinharjoittamisoikeuksien saamiseksi. Sen suorittamiseksi laillistetun hammaslääkärin tulee toimia virka- tai työsuhteessa vähintään yhdeksän kuukauden ajan hammaslääkärin tehtävässä hammaslääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. Tästä ajasta vähintään kuusi kuukautta tulee olla käytännön palvelua terveyskeskuksen hammaslääkärin tehtävissä. Käytännön palveluksi hyväksytään laillistamispäivän jälkeinen käytännön palvelu.