Etusivu Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

Kirjallisuus

Osoite: Kirjallisuus, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto

Puhelin: oppiaineen pääedustaja 029 448 333 professori Kuisma Korhonen, opintoasiainsihteeri study.humanities@oulu.fi

Sähköposti, opintoneuvonta: kirja@lists.oulu.fi

www-sivut: http://www.oulu.fi/kirjallisuus

 

Opiskeluoikeus ja opintojen aloittaminen

Kirjallisuus on yksi kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelman pääaineista. Se muodostaa suomen kielen kanssa yhden hakukohteen, mutta kumpikin on oma pääaineensa. Kirjallisuuden pääaineopiskelija saa halutessaan automaattisesti sivuaineoikeuden suomen kieleen.

Kirjallisuus on vapaa sivuaine kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille. Tutkinto-ohjelman pääaineopiskeluoikeuden voi saada lähettämällä hakemuksen Opintopolku-järjestelmän kautta ja osallistumalla kevään valintakokeeseen. Humanistisen tiedekunnan opiskelija voi saada pääaineoikeuden myös suorittamalla sivuaineena kirjallisuuden perusopinnot vähintään arvosanalla 3 ja anomalla tiedekunnalta pääaineen vaihto-oikeutta. Muiden tiedekuntien opiskelijat hakevat opiskeluoikeutta siirto-opiskelijavalinnassa.

 

Tiedot opetuksesta löytyvät oppiaineen kotisivulta ja WebOodista.

 

Opintoneuvonta

Uudet opiskelijat saavat ohjausta opiskelun käytäntöihin ja suunnitteluun heti lukukauden alussa alkavassa pienryhmäohjauksessa ja omaopettajilta. Omaopettajien kanssa laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (e-HOPS) kandidaatin ja maisterin tutkintoja varten. Sen tekeminen ja päivittäminen kuuluu pääaineopiskelijoilla pakollisena niin perus-, aine- kuin syventäviinkin opintoihin. Suunnitelma on ohjeellinen, eli se on ensisijaisesti opiskelijan omaan käyttöön tarkoitettu opintojen suunnittelun ja seurannan väline. Keskeisintä siinä ovat omat tutkinnon sisältöä ja työllistymistä koskevat tavoitteet. Yksityiskohtaisempi e-HOPS-ohje löytyy tiedekunnan ja oppiaineen sivuilta.

Yleistä opintoneuvontaa antavat kaikki kirjallisuuden opettajat. Opintojaksokohtaista neuvontaa antaa kunkin jakson vastuuopettaja. Luettelo vastuuopettajista ja tenttien vastaanottajista (tentaattorilista) löytyy oppiaineen ilmoitustaululta ja kirjallisuuden kotisivuilta osoitteesta http://www.oulu.fi/kirjallisuus/. Tiedot ilmenevät myös WebOodista.

 

Katsaus oppiaineeseen

Kirjallisuutta voi opiskella pääaineena humanistisessa tiedekunnassa. Kirjallisuuden opiskelija voi valita vapaasti sivuaineekseen kulttuuri- ja taideaineita kuten taidehistoriaa tai elokuvatutkimusta. Kirjallisuuden pääaineopiskelijoille vapaa sivuaine on niin ikään suomen kieli, jota lukevat paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi aikovat, myös monet viestintäammatteihin suuntautuvat. Lisäksi monet muut humanistisessa tiedekunnassa ja yliopistossa opetettavat aineet, esimerkiksi kieliaineet, käyvät hyvin sivuaineiksi.

Kirjallisuuden opintojen aikana perehdytään kirjallisuuden historiaan, kirjallisuuden tutkimuksen teoriaan ja metodeihin sekä kirjallisten teosten analysointiin ja tulkintaan. Kirjallisuus nähdään yhteydessä muihin taiteenlajeihin sekä kulttuurin ja yhteiskunnan ilmiöihin.

Kirjallisuus on luonteeltaan vapaa pääaine. Se mahdollistaa monipuolisen opiskelutien omien kiinnostusten ja ammattitoiveiden mukaisesti. Opiskelija pystyy jo ensimmäisen vuoden perusopintojen jälkeen valitsemaan monista eri vaihtoehdoista: mitä kirjoja tenttii ja mistä tekee esseitä, mihin kirjallisuudenalueeseen ja ammattipolkuun suuntautuu. Aine- ja syventävien opintojen myötä saavutetaan vahvat tietotaidot kirjallisuuden alalta. Akateeminen koulutus kasvattaa kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja jäsennellä niitä analyyttisesti. Työelämän käytännön taitojen osalta se kasvattaa niin itsenäiseen harkintaan kuin ryhmätyöhön ja kritiikin sietämiseen. Myöskään uteliaisuus tiedettä kohtaan ja kirjallisuuden kautta opittava herkkyys erilaisille kulttuurisille merkityksille eivät ole työelämässä paheita.

Oppiaineessa tarjottava opetus on erittäin monimuotoista. Luento- ja pienryhmäopetuksen ohella on mahdollisuus valita verkkokursseja, kirjoittamiskoulutusta sekä kurssien suorittamista tentein, kotiessein ja lukupiireinä.

Oppiaineessa opetetaan ja tutkitaan sekä kotimaista että yleistä kirjallisuutta muun muassa kirjallisuushistoriaa, nykykirjallisuutta sekä kirjallisuuden lajeja runosta romaaniin ja lastenkirjallisuudesta spekulatiiviseen fiktioon. Pohdittavat kysymykset liittyvät usein myös yhteisöllisyyteen, pohjoisuuteen tai sukupuoleen, luokkaan ja monikulttuurisuuteen.

Sivuaineena kirjallisuus sopii erityisen hyvin kulttuurialalle aikoville sekä aloille, joilla syvällinen ymmärrys kulttuuristen merkitysten rakentumisesta on tarpeen. Niin ikään suomen tai saamen kielen pääaineopiskelijat valitsevat kirjallisuuden usein sivuaineeksi (äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan kelpoisuus edellyttää kirjallisuuden aineopintoja). Kirjallisuus on vapaa sivuaine kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille. Sivuaineopinnot ovat laajuudeltaan perus- ja aineopinnoissa 60 op (25 op + 35 op) ja syventävissä opinnoissa 60 op.

 

Oppiainekohtaisia käytännön ohjeita

 

Luettava kauno- ja tieteellinen kirjallisuus

Listat opintojaksoihin luettavasta kirjallisuudesta (teoslista) päivitetään kunkin lukuvuoden alussa oppiaineen nettisivulle osoitteeseen http://www.oulu.fi/kirjallisuus/.

 

Suoritustavat

On suositeltavaa, että opiskelijat osallistuvat erityisesti opintojensa alkuvaiheessa mahdollisimman paljon luento- ja pienryhmäopetukseen tenttien sijaan. Opintojaksoja voi suorittaa myös kotiesseinä, luentopäiväkirjoina (oppimispäiväkirjoina) tai muina opettajan kanssa sovittavina tenttimismuotoina. Lisäksi opiskelijoita rohkaistaan järjestämään itseohjautuvia ryhmiä ja opintopiirejä esimerkiksi oman tutkielmansa aihepiiriin tai metodologiaan liittyen. Tällaista opintosuoritusta suunnittelevat ottavat yhteyttä kirjallisuuden professoriin tai suorituksella korvattavan erityisjakson vastuuopettajaan.

Pakolliset luentosarjat suoritetaan ensisijaisesti luentosarjan lopussa pidettävässä kertauskuulustelussa. Niillä, jotka a) pätevän esteen vuoksi eivät voi osallistua kertauskuulusteluun, b) ovat tulleet hylätyiksi kertauskuulustelussa tai c) haluavat korottaa kertauskuulustelussa saamaansa arvosanaa, on mahdollisuus suorittaa luentosarja tiettyinä päivinä yleisten tenttien yhteydessä. Yliopiston ”yleiset tentit” suoritetaan määrättyinä tenttipäivinä tiedekunnan ilmoittamassa tilassa. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodin kautta.

Vapaaehtoiset luentosarjat (luentosarjat, jotka pääsääntöisesti korvaavat jonkin opintojakson) suoritetaan luennoitsijan päättämällä tavalla joko luentosarjan lopussa pidettävässä kertauskuulustelussa, luentopäiväkirjalla tai esseellä. Samoin ehdoin kuin pakollisissa luentosarjoissa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kertauskuulustelu muulloinkin tiedekunnassa järjestettävissä yleisissä tenttitilaisuuksissa.

Praktikum-opetuksella tarkoitetaan 10–20 opiskelijan ryhmälle annettavaa opetusta. Praktikum edellyttää opiskelijan aktiivista osallistumista keskustelemalla, pitämällä alustuksia ja laatimalla harjoitustöitä. Praktikum, proseminaari ja seminaari muodostavat yhtenäisen jatkumon, joka perehdyttää opiskelijan aste asteelta kirjallisuuden tulkintaan ja analyysiin sekä kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen periaatteisiin. Praktikumeissa – kuten yleensä kaikissa ryhmissä ja kaikille pakollisilla luentokursseilla – sovelletaan 80 prosentin läsnäolovelvollisuutta.

Kotiessee tai erilaisista opinnoista itse koostettava portfolio on suositeltava suoritustapa aineopintojen lopussa ja syventävissä opinnoissa. Suorituksen yksityiskohdista (esseen pituus tai portfolion sisältö, lähteiden käyttö jne.) on sovittava tentaattorin kanssa. Luentopäiväkirja (oppimispäiväkirja) on kommentoiva referaatti luennon aiheesta tai jostakin sen osa-alueesta. Luentopäiväkirja ei siis tarkoita luentomuistiinpanoja tai niiden puhdasta referaattia, vaan siinä kommentoiva kirjoittaminen luennolla opituista asioista yhdistyy omakohtaiseen kriittiseen ajatteluun. Luennoitsijat antavat lisäohjeita luentopäiväkirjan laatimiseen. Kotiesseiden ja luentopäiväkirjojen pituus määräytyy seuraavasti: 5 op = n. 15 sivua; 10 op = n. 25 sivua. Sivulla on n. 30 riviä ja kullakin rivillä n. 60 merkkiä, fontti Times New Roman tai vastaava ja pistekoko 12. Ohjeita esseen kirjoittamisesta ja muista suoritustavoista on oppiaineen kotisivuilla. Lisäohjeita eri suoritustavoista saa myös tiedekunnan opinto-oppaasta.

Kirjallisuuden pääaineopiskelijoilla on oikeus osallistua myös kielten ja kirjallisuuden yksikön kieliaineiden, esimerkiksi englantilaisen filologian järjestämille kirjallisuusaiheisille kursseille. Näiden korvaavuus kirjallisuuden opinnoista sovitaan tapauskohtaisesti.  

Mahdollisuuksien mukaan oppiaine on mukana verkkokurssien tuottajana Humanistisen verkko-opetuksen valtakunnallisessa virtuaaliopetuksessa. Verkkokurssilla opiskelu tapahtuu etäopiskeluna. Lisätietoja kirjallisuuden kotisivulta.

Itseohjautuvia ryhmiä ja opintopiirejä käynnistetään opiskelijoiden aloitteesta. Ryhmät koostuvat yleensä 5–6 opiskelijasta, jotka praktikum-työskentelyn tapaan (alustus, istuntopöytäkirja, lopputyö) suorittavat opintojakson tai jonkin sen osan. Vastuu oppimisesta ja ryhmästä on opiskelijoilla. Opettaja käynnistää ryhmän työskentelyn, mutta ei ole läsnä istunnoissa.

Tenttimisestä: Eri tenttikohdista vastaavien opettajien luettelo eli tentaattorilista löytyy oppiaineen kotisivulta. Luettavaa kauno- tai tieteellistä kirjallisuutta sisältävät opintojaksosuoritukset tentitään joko Exam-järjestelmässä yliopiston tenttiakvaariossa tai tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Ne voidaan usein suorittaa myös erikseen sovittavina kotiesseinä, joskus opintoportfolioina. Katso tentaattorilistasta tai WebOodista, mitkä kirjallisuuden opintojaksot ovat milloinkin tentittävissä ja millä tapaa. Examissa tentit ovat joko ”yleisiä” tenttejä, joihin voi ilmoittautua suoraan ko. järjestelmässä, tai ”henkilökohtaisia” tenttejä. Annamme tentaattorilistamme alussa erittäin tarkat ohjeet siitä, miten henkilökohtaiset tentit sovitaan; noudata niitä turhan sähköpostiliikenteen välttämiseksi.

Luentosarjoilla on omat tenttitilaisuutensa, joihin ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Tenttikokonaisuuksia ovat opintojaksot ilmoitetussa laajuudessa. Tiedekunnan järjestämiin yleisiin tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa 7 vrk ennen tenttiä.

 

Arvosanat

Suoritettujen opintojaksojen arvosanat kirjataan opintorekisteriin. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että opiskelija ilmoittaa tentti-ilmoittautumisen yhteydessä, kotiesseessä tai luentopäiväkirjassa aina opiskelijanumeronsa. Koska moni suoritettu luento tai kurssi on sellainen, että siitä voi saada korvaavuuden vaihtoehtoisesti useampaan kuin yhteen opintojaksoon, on tentin, kotiesseen tai luentopäiväkirjan yhteydessä ilmoitettava, mihin jaksoon korvaavuus kirjataan opintorekisterissä. Jos suoritustavasta tai kohdasta on tehty erityissopimuksia, on syytä laittaa myös viite tuohon sopimukseen (esim. sähköpostin päivämäärään).

Opiskelijat saavat kaikista suorittamistaan opinnoista opintorekisteriotteen helpoiten WebOodista, mutta myös tiedekunnan lähipalvelupisteestä. Kokonaisen kirjallisuuden opintokokonaisuuden (perus-, aine- tai syventävät opinnot) suoritettuaan opiskelija pyytää koostamaan opintonsa Oodiopintorekisteriin koulutuksen tukipalveluista study.humanities@oulu.fi. Opintokokonaisuuksista annetaan jokaisesta erikseen oma kokonaisarvosana. Opintokokonaisuudet arvosanoineen merkitään tutkintotodistukseen.

 

Erityisohjeita sivuaineopiskelijoille ja avoimen yliopiston kautta tulleille

Sivuaineopiskelijat eivät osallistu proseminaariin aineopinnoissa. Syventävissä opinnoissa he voivat niin halutessaan tehdä sivuaineen tutkielman; tällöin on osallistuttava myös tutkimusseminaariin (jakso 687153S). Avoimen yliopiston kautta pääaineopiskelijaksi tultaessa proseminaari pitää suorittaa ennen tutkimusseminaaria.

 

 

 

Sijoittuminen työelämään

Kirjallisuutta pääaineena opiskelleen työnkuva ei ole tarkasti ennustettavissa, sillä siihen vaikuttaa tutkinnon rakenne. Tutkinnot voivat muodostua opiskelijoilla hyvin erilaisiksi heidän sivuainevalintojensa mukaan. Vaihtelevat aineyhdistelmät antavat edellytyksiä työllistyä erilaisille aloille: opetukseen peruskoulussa, lukiossa tai aikuisoppilaitoksissa; kulttuurityöhön esimerkiksi kustantamoissa, toimittajana tai tiedottajana; erilaisiin taide- ja kulttuurialan organisaatioihin tai projekteihin; kirjoittajaksi, tuottajaksi tai sisältöjen kehittäjäksi uusiin ja perinteisiin medioihin jne. Kirjallisuuden opiskelu antaa pohjavalmiuksia myös kulttuurihallinnon virkoihin tai kirjastoalalle. Joistakin tulee jatko-opintojen kautta mahdollisesti tutkijoita.

Opiskelijoiden on hyvä tutustua jo opintojen alussa yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalveluihin ja Opiskelijapalveluihin ja miettiä sopivaa aineyhdistelmää työllistymistään ajatellen. Samoin opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma (e-HOPS) kirjallisuuden opettajien ja yliopiston tarjoaman opinto-ohjauksen tukemana.

Kirjallisuus voi olla pääaineena äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan tutkinnossa, jolloin aineyhdistelmään liitetään mukaan suomen kieli sekä opettajan pedagogiset opinnot. Aineenopettajakoulutusta on selostettu tarkemmin humanistisen tiedekunnan opinto-oppaassa omassa luvussaan.

Kulttuuri- ja viestintäaloille tähtääville suositeltavia sivuaineita on lukuisia, esimerkiksi elokuva- tai informaatiotutkimus, taidehistoria, kulttuuriantropologia, suomen kieli tai vieraat kielet, viestintäopinnot – tai vaikkapa sosiologia, humanistiset ympäristöopinnot, tietojenkäsittelytiede tai markkinointi. Opiskeluaikaiset harrastukset ja etenkin harjoittelut kulttuurielämän parissa sekä oma aloitteellisuus ja mahdollinen työkokemus ovat erityisen ratkaisevia hakeuduttaessa työelämään loppututkinnon suorittamisen jälkeen.

 

Opintokokonaisuuksien oppimistavoitteet

Perusopinnot suoritettuaan opiskelija osaa alustavasti kuvata kirjallisuudentutkimuksen eri osa-alueet, hallitsee oppialan keskeisen terminologian ja osaa myös alustavasti soveltaa sitä kirjallisuuden analyysiin ja tulkintaan. Opiskelija osaa myös kuvata eri kirjallisuudenlajien ja tyylisuuntien kehitystä antiikista nykypäivään.

Aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa kuvata kirjallisuudentutkimuksen teorian ja metodologian keskeiset suuntaukset. Lisäksi hän osaa kuvata syvemmin joitakin kirjallisuudentutkimuksen, kulttuurintutkimuksen tai äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen alueita, jonkin kirjallisuushistorian periodin tai lajin kehitystä sekä jonkin kielialueen kirjallisuutta. Pääaineenaan kirjallisuutta opiskelevat osaavat lisäksi soveltaa tätä tietämystä lyhyen tieteellisen tutkielman tekoon. Samalla tutkielman tekeminen on oppimisprosessi, jossa opitaan laajaa suunnitelmallista työskentelyä, kokonaisuuden hallintaa, tieteellisen ajattelun soveltamista sekä itsenäistä analyysia ja tulkintaa.

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa kirjallisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin erilaisia kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen lähestymistapoja. Hän tuntee ja hallitsee syvällisesti sen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tai äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen osa-alueen, johon hän on erikoistunut. Hän pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja kirjoittamaan tieteellisen tutkielman. Hän osaa soveltaa taitojaan työelämässä: kykenee jäsentelemään ja hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia, tekemään työtä pitkäjänteisesti ja oppimaan oma-aloitteisesti uutta. Opittu kirjallinen ja kulttuurinen sivistys antaa hänelle analyyttista mielikuvitusta kulttuuria, yksilöä ja yhteiskuntaa koskevissa kysymyksissä.

 

Opintojaksot

 

Perusopinnot, 25 op:

687132Y HOPS - henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 (kirjallisuus), 0 op

687101P Kirjallisuuden tutkimuksen perusteet I, 5 op 

687154P Kirjallisuushistoria I: antiikista 1700-luvulle, 5 op

687155P  Kirjallisuushistoria II: 1700-luvulta nykypäivään, 5 op

687171P Kirjallisuuden praktikum I, 5 op 

687172P Kirjallisuuden praktikum II, 5 op

 

Aineopinnot, 45 op:

Pakolliset aineopinnot, 35 op:

687134Y HOPS - henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 (kirjallisuus), 0 op (vain pääaineopiskelijat)

687156A Kirjallisuuden tutkimuksen perusteet 2: teoriat ja metodit, 5 op 

687157A Kirjallisuushistoria 3: periodit ja lajit, 5 op

687173A Kirjallisuushistoria 4: Suomi, 5 op

687174A Kirjallisuus yhteiskunnassa, 5

687175A Kirjallisuuden klassikoiden tuntemus, 5 op

687121A Proseminaari ja kandidaatintutkielma, 10 op (vain pääaineopiskelijat)

687122A Kypsyysnäyte (kandidaatin tutkinto, kirjallisuus), 0 op (vain pääaineopiskelijat)

Valinnaiset aineopinnot, 10 op seuraavista;

687176A Lasten ja nuorten kirjallisuus ja sanataide, 5 op

687177A Kirjallisuuden opetustyöpaja, 5 op

687178A Kirjallisuusterapia, 5 op

687179A Kulttuurintutkimukselliset ja yhteiskunnalliset menetelmät 5, op

687180A Sukupuoli, luokka ja monikulttuurisuus, 5 op  

687181A Luova kirjoittaminen, 5 op

687182A Estetiikka, poetiikka ja retoriikka, 5 op

687183A Kirjallisuuden lajit ja niiden teoria, 5 op

687184A Kirjallisuudentutkimuksen valinnainen metodi, 5 op

687185A Kansainvälinen vaihto I, 10–15 op

 

Syventävät opinnot, 80 op:

Pakolliset opinnot, 60 op:

687142Y HOPS - henkilökohtainen opintosuunnitelma 3 (kirjallisuus), 0 op

687123S Kirjallisuuden teoria, 10 op

687153S Tutkimusseminaari, 10 op 

687130S Pro gradu -tutkielma, 40 op

687131S Kypsyysnäyte (maisterin tutkinto, kirjallisuus,) 0 op

Valinnaiset opinnot, 20 op seuraavista:

687125S Kulttuurityöharjoittelu ja uraohjaus, 4–10 op

687144S Pohjoinen kirjallisuus ja kulttuuri, 4–10 op

687145S Kirjoittaminen, 4–10 op

687146S Kirjallisuus ja filosofia, 4–10 op

687148S Kirjallisuuden opetus, 4–10 op

687151S Kirjallisuuden teoria II, 4–10 op

687165S Identiteetti, kulttuuri ja yhteiskunta, 4–10 op

687166S Syventävä kirjallisuuden lukupaketti, 4–10 op

687186S Kritiikki ja mediakirjoittaminen, 5 op

687187S Kirjallisuushistoria 5: Valinnainen kielialue, 5 op

687188S Kansainvälinen vaihto II, 1–20 op