Etusivu Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

Tieteiden ja aatteiden historia

Osoite: Tieteiden ja aatteiden historia, PL 1000, 90014 Ou­lun yliopisto

Puhelin: opintoneuvoja 029 448 3305 yliopistonlehtori Erkki Urpilainen, opintoasiansihteeri study.humanities@oulu.fi

http://www.oulu.fi/aatejaoppihistoria/

 

Opinto-oikeus ja opintojen aloittaminen

Historia sekä tieteiden ja aatteiden historia ovat osa historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelman (HIKUVIE) pääaineita. Historia sekä tieteiden ja aatteiden historia muodostavat yhden hakukohteen, mutta kumpikin on oma pääaineensa. Tutkinto-ohjelman opiskeluoikeuden voi saada lähettämällä hakemuksen Opintopolku-järjestelmän kautta ja osallistumalla kevään valintakokeeseen. Opiskelijat valitsevat ensimmäisen lukuvuoden keväällä, 31.5. mennessä, pääaineeksi joko historian tai tieteiden ja aatteiden historian. Humanistisen tiedekunnan opiskelija voi saada tutkinto-ohjelman pääaineoikeuden myös suorittamalla sivuaineena historian perusopinnot ja anomalla tiedekunnalta pääaineen vaihto-oikeutta. Muiden tiedekuntien opiskelijat hakevat tutkinto-ohjelman opinto-oikeutta siirto-opiskelijavalinnassa.

Kaikki HIKUVIEn opiskelijat voivat opiskella vapaasti historiaa sekä tieteiden ja aatteiden historiaa sivuaineena. Muiden on hankittava sivuaineoikeus osallistumalla lähtötasokokeeseen. Lähtötasokoe järjestetään vuosittain kevätlukukauden loppupuolella. Ilmoittautumisohjeet kokeeseen ovat oppiaineiden verkkosivuilla.

 

Opintoneuvonta

Opintoneuvontaa antaa yliopistonlehtori Erkki Urpilainen, puh. 029 448 3305, erkki.urpilainen@oulu.fi

 

Katsaus oppiaineeseen

Tieteiden ja aatteiden historia on ajattelun, mutta myös in­himillisen tiedon hankinnan historiaa. Oppiainetta vastaava nimi Ruotsissa on idé- och lärdomshis­toria. Tieteiden ja aatteiden historian oppiaine oli Suomessakin aina vuoteen 2018 asti ”aate- ja oppihistoria”, mikä oli suora käännös ruotsista. Euroopassa ja USA:ssa vastaavia asioita tutkitaan tieteenhistorian ja aatehistorian (intellectual history) oppituoleissa. Terminä tieteiden ja aatteiden historia muistuttaa siitä, että tieteellisen ja ei-tieteellisen ajattelun välillä on ole­massa myös jatkumoita ja yllättäviäkin yhteyksiä.

Tieteiden historia selvittää, miten käsi­tys tieteellisyydestä on aikojen kuluessa muuttu­nut. Usein keskitytään luonnon- ja lääketieteisiin, mutta yhtä hyvin voidaan kartoittaa humanististen alojen opillista menneisyyttä. Tieteiden historia ei rajoitu teorioiden historiaan, vaan se tutkii myös, miten tieteellistä tietoa on eri aikoina hankittu, tai millaista tietoa on pidetty “tieteellisenä” ja millaisin perustein.

Tieteiden historian eri suuntaukset ryhmittyvät yleensä jonkin metodologisen näkökohdan tai tut­kimusongelman ympärille, tai keskittyvät jonkin aikakauden, tieteenalan tai teknologian historiaan. Voidaan myös tutkia vaikkapa vanhoja tieteellisiä instrumentteja tai sitä, millaisessa vuorovaikutuk­sessa tieteen institutionaaliset rakenteet ja tie­teellinen tieto ovat keskenään olleet. Kuten aattei­takaan ei voi tutkia irrallaan maailmasta, jossa ne syntyvät ja vaikuttavat, ei tieteiden historia voi olla vailla kiinnekohtia akatemioiden ja laboratori­oiden ulkopuoliseen yhteiskuntaan. Tiede kuvastaa aikaansa ja vaikuttaa aikaansa. Aatehistoriaa kiin­nostaa ennen kaikkea, mitä ajatus kertoo esittäjänsä maailmasta, yhteiskunnasta ja maailmankuvasta. Tieteiden ja aatteiden historia kiinnittää huo­mionsa “suurten” nerojen ohella myös ns. keskin­kertaisiin ajattelijoihin. Oppineisuuden historiassa heitä on ollut enemmistö. Myös erilaiset ideologiat, käsitteet ja “-ismit” kuuluvat aatehistorian työkenttään.

Tieteiden ja aatteiden historian ensisijainen tavoite on selvittää, mitä ihmiset ovat eri aikoina ajatelleet elämäänsä kuuluvista asioista ja ilmiöistä. Tieteiden ja aatteiden historia ovat siis hyvin kiinteässä yhteydessä toisiinsa, sillä myös tieteiden historiassa tutkitaan menneisyyden ihmisten uskomuksia, toi­veita ja pelkoja – sitä, millaiseksi he ovat mieltäneet yhteiskuntansa, luonnon ja ihmisluonnon. Näille ilmiöille haetaan selitystä paitsi tieteellisen ajattelun, myös esimer­kiksi talouden, politiikan ja uskonnon maailmoista.

 

Oppiainekohtaisia käytännön ohjeita

Tieteiden ja aatteiden historian opiskelijat suorittavat pe­rusopintoinaan historian perusopinnot, jotka ovat yhteiset historia-oppiaineen kanssa. Perusopin­noissa annetaan kahden eri oppiaineen näkökul­masta yleiskuva historian kulusta ja keskeisistä käännekohdista. Opiskelijat johdatetaan historial­liseen ajatteluun sekä perehdytetään tieteelliseen kirjoittamiseen. Erityisesti metodiopinnoissa luo­daan perusta historiatieteen ymmärtämiselle ja tutkimusmenetelmien hallinnalle.

 

Opintokokonaisuudet ja niiden osaamistavoitteet

Tieteiden ja aatteiden historian perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on tiedolliset, taidolliset ja käsitteel­liset valmiudet tulkita analyyttisesti menneisyyden ajattelun ja inhi­millisen tiedonhankinnan historiaa ja sitä koskevaa tutkimusta. Hän tunnistaa tieteiden ja aatteiden historian ajattelun luonteen ja kykenee selittämään sen tutkimukselliset erityispiirteet ja erilaiset lähestymistavat.

Tieteiden ja aatteiden historian aineopinnot suoritettuaan opiskelija kykenee analysoimaan moni­puolisesti historian ilmiöitä tieteiden ja aatteiden historian tutkimuksen näkökulmista sekä käyttämään oppiaineen omia ja historiatieteen ylei­siä menetelmiä tutkimuksen teossa ja lähdeaineis­tojen hyödyntämisessä. Lisäksi opiskelija osaa nimetä keskeisimmät tieteiden ja aatteiden historian tutkimuksen tutkimusperinteet ja metodologiset suuntaukset. Aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on maisteriopinnoissa vaadittavat taidolliset valmiudet tieteelliseen ongelmanasetteluun, tietovarantojen ja lähdeaineistojen käyttöön, tiedon dokumentointiin sekä tieteelliseen ongelmanratkaisuun, argumentointiin, kritiikkiin ja dialogiin. Opiskelija kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan itsenäisiä tutkimuksellisia ja tieteellisen tiedon soveltamiseen liittyviä hankkeita. Lisäksi opiskelija kykenee laatimaan omaan asiantuntemukseensa liittyen pienimuotoisia tutkielmia ja esitelmiä sekä muita kirjallisia ja suullisia esityksiä. Maisterivaiheen opinnoissa opiskelija voi valita kolmesta eri suuntautumisvaihtoehdosta, joita ovat 1) tieteiden ja aatteiden historia, 2) historiakulttuuri ja filosofia ja 3) arkistoala. 

Tieteiden ja aatteiden historian syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan syvällisiä tiedon etsintä- ja sovellu­tushankkeita sekä tuottamaan tieteellistä tietoa. Hän pystyy analysointia, tiedon syntetisointia ja eettistä arviointia vaativaan itsenäiseen työskente­lyyn sekä toimimaan asiantuntijana erilaisissa ryh­missä ja yhteisöissä. Hän osaa arvioida kriitti­sesti erilaisia aineistoja ja väitteitä sekä esittämään tutkimusprosessin tulokset johdonmukaisesti kir­jallisessa tutkielmassa. Hän kykenee kriittisesti arvi­oimaan ja soveltamaan tieteiden ja aatteiden historiallisen tutkimuksen keskeisiä tutkimusmetodeja. Hän osaa käyttää tieteiden ja aatteiden historian tutkimukselle tyypillisiä käsitteitä ja so­veltaa metodisia ja teoreettisia työvälineitä myös muilta tieteenaloilta. Hän kykenee hahmottamaan tieteiden ja aatteiden historiallisen tutkimuksen kentän mo­ninaisuuden ja osaa paikantaa oman tutkimuskoh­teensa osaksi laajempaa tutkimuksellista konteks­tia. Opiskelija pystyy itsenäisesti kommentoimaan oman tieteenalansa akateemista keskustelua.

Opintojaksot 

Perusopinnot (historian perusopinnot), 25 op:

700103Y HOPS – henkilökohtainen opintosuunnitelma 1, 0 op

700123P Korkeakulttuureista uuteen aikaan, 5 op

700124P Uusin aika, 5 op

700125P Aatteiden ja oppien historia, 5 op

700126P Orientaatio historiantutkimukseen, 5 op

700127P Menetelmien perusteista soveltamiseen, 5 op

Aineopinnot, 45 op:

Kaikille yhteiset opintojaksot 700333A ja 700129A. Opintojaksoista 700150A–700167A pääaineopiskelijat valitsevat viisi ja sivuaineopiskelijat kolme jaksoa. Jaksoa 700167A suositellaan vain pääaineopiskelijoille. Pääaineopiskelijat suorittavat lisäksi jaksot 700226A ja 700224A ja sivuaineopiskelijat jakson 700214A.

700104Y HOPS – henkilökohtainen opintosuunnitelma 2, 0 op

700333P Tutkimusmenetelmät, 5 op

700129A Johdanto tieteiden ja aatteiden historiaan ja arkistojen käyttö, 5 op

700150A Antiikki ja keskiaika, 5 op

700151A Renessanssi ja valistus, 5 op

700152A Uusin aika, 5 op

700153A Globaali aatehistoria, 5 op

700160A Tieteen ja aatteiden historian tutkimuksen perusteet, 5 op

700155A Tieteiden ja aatteiden historia Suomessa, 5 op

700156A Tieteen ja teknologian historia, 5 op

700157A Uskonnollisten aatteiden historia, 5 op

700158A Tieteellisten seurojen ja instituutioiden historia, 5 op

700167A Valinnaiset tieteiden ja aatteiden historian lähialat, 5 op

700226A Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma, 10 op

700224A Kypsyysnäyte, 0 op                  

700214A Proseminaari ja proseminaaritutkielma, 10 op

 

Syventävät opinnot, 80 op:

700227Y HOPS - henkilökohtainen opintosuunnitelma 3, 0 op

700159S Syventävät metodiopinnot, 5 op

700161S Historian teoria, historianfilosofia ja tieteenfilosofia, 5 op

700162S Tieteentutkimus, 5 op

700163S Filosofian historia, 5 op

700221S Tieteiden ja aatteiden historian seminaari, 10 op

700222S Pro gradu -tutkielma, 40 op

700225S Kypsyysnäyte (maisterintutkinto), 0 op

Seuraavista valitaan lisäksi kaksi jaksoa seuraavista.

700164S Tiede ja politiikka, 5 op

700165S Perehtyminen jonkin tieteen osa-alueen historiaan, 5 op

700166S Perehtyminen jonkin poliittisen aatteen historiaan, 5 op

 

Historiakulttuurin ja filosofian suuntautumisvaihtoehto

Katsaus suuntautumisvaihtoehtoon

Historiakulttuurin ja filosofian suuntautumisvaihtoehdossa tarkastellaan historiaa, historiantutkimusta ja historiankirjoitusta filosofisesti. Historiakulttuuri ja filosofia muodostaa ainutlaatuisen koulutuskokonaisuuden, sillä sitä ei tarjota sellaisenaan missään muualla maailmassa.

Historianfilosofia on opintokokonaisuuden keskeinen ja perinteikkäin aihealue. Historiasta on vuosisatojen ajan pyritty löytämään sen kulku ja toimintaperiaatteet. Historiantutkimuksen ja -kirjoituksen eli historiografian olemusta on myös analysoitu toisaalta analyyttisen filosofian käsitevälineistöllä ja toisaalta hermeneuttisena alana, jonka mukaan historioitsija tavoittelee nimenomaan ihmisen ja inhimillisen ymmärtämistä. Narrativismi olettaa, että historiankirjoituksessa on kyse ennen kaikkea narraatioiden tuottamisesta kirjallisuuden tapaan. Pragmatismi puolestaan luokittelee historiografian käytännöksi ja toiminnaksi, jota säätelevät tietyt säännönmukaisuudet. 

Historiantutkimusta ja -kirjoitusta on perinteisesti tarkasteltu tieteenä ja sen tärkeimpänä tehtävänä on pidetty tiedon tuottamista menneisyydestä. Toisaalta historia on myös läsnä arkipäivässä ja kulttuurissamme monin tavoin, kuten historiallisina monumentteina tai muuna menneisyyden materiaalisuutena, museoina, kertomuksina, muisteluina ja politiikkojen puheissa. Historiankirjoittamiseen sisältyy aina myös eettinen ulottuvuus, sillä sen avulla menneisyyttä arvotetaan ja tulevaisuutta avataan tai suljetaan. Uusien medioiden, kuten elokuvien, pelien ja jopa Twitterin, avulla luodaan historiakuvia ja kirjoitetaan historiaa ennen näkemättömin tavoin. Muistitiedolla ja muistamisella on nykyään tärkeä rooli historiaa koskevan tiedon välityksessä ja niin sanotun lisätyn todellisuuden sovellutuksilla kasvava rooli historian esittämisessä. Molemmat nostavat esiin uusia teoreettisia ja filosofisia haasteita.

Suuntautumisvaihtoehto ymmärtää historianfilosofian laajasti problematisoiden historian, tieteen ja filosofisen tutkimuksen suhteet monin eri tavoin. Tieteenhistoriankirjoituksella on osittain omat ja muusta historiankirjoittamisesta erottuvat filosofiset ongelmansa. Myös käsitteillä on historiansa, olivat ne sitten arkisempiä tai tietämistä ja maailmankuvaamme määrittäviä. Käsitteiden muutokset ja muuttumattomuudet vaativat omat selityksensä; niillä on oma logiikkansa.  

 

Opinto-oikeus ja opintojen aloittaminen

Tieteiden ja aatteiden historian opiskelijat voivat suoraan valita historiakulttuurin ja filosofian suuntautumisvaihtoehdon kandivaiheen jälkeen.

Seuraavat oppiaineet tarjoavat erityisen hyvän taustan historiakulttuurin ja filosofian suuntautumisvaiheen opinnoille: filosofia, historia, kirjallisuus, kulttuurintutkimus, politiikan tutkimus, tieteenhistoria ja aatehistoria. Syventävien opintojen valinnaiset kurssit valitaan opiskelijan opiskeluhistoria huomioiden.

Suuntautumisvaihtoehdon opinnot tarjotaan ensisijaiseksi suomeksi, mutta opintosuoritukset voi tehdä myös englanniksi 

 

Opintoneuvonta

Opintoneuvontaa antaa professori Jouni-Matti Kuukkanen,

sähköposti: jouni-matti.Kuukkanen@oulu.fi, puhelin 029 448 3203

 

Syventävät opinnot, 80 op

Pakolliset kurssit, 55 op

700230S Esseiden kirjoittamisseminaari (tukee valinnaisia) 5op

700221S Tieteiden ja aatteiden historian seminaari, 10 op

700222S Pro gradu -tutkielma, 40 op

700225S Kypsyysnäyte (maisterintutkinto), 0 op

Valinnaiset opintojaksot, 25 op

Opiskelija valitsee viisi kurssia seuraavista teemoista, joko yhdestä tai useammasta:

1.Historianfilosofian traditio

700231S Analyyttinen historianfilosofia, 5 op

700232S Hermeneutiikka historianfilosofiassa, 5 op

700233S Vanhat historianfilosofian mestarit, 5 op

700234S Kulttuurien historianfilosofia, 5 op

700235S Pragmatismi historiankirjoituksessa, 5 op

700236S Narrativismi, 5 op

2.Historiankirjoitus yhteiskunnassa

700237S Historiankirjoituksen teoria ja historia, 5 op

700238S Postmodernismi ja eettiset kysymykset historiankirjoituksessa, 5 op

700239S Historian poliittinen käyttö, 5 op

700240S Muistaminen ja suullinen historiankirjoitus, 5 op

700241S Uudet mediat, 5 op

3.Historia ja tiedontuotanto

700242S Tieteenhistoriografian filosofia, 5 op

700243S Historiallinen epistemologia, 5 op

700244S Käsitehistoria ja käsitemuutoksen filosofia, 5 op 

 

Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto 

Katsaus suuntautumisvaihtoehtoon

Historian ja tieteiden ja aatteiden historian pääaineopiskelijat voivat valita maisteriopinnoikseen arkistoalan suuntautumisvaihtoehdon. Kyse on 80 opintopisteen arkistolinjan syventävistä opinnoista sekä 40 opintopisteen sivuaineopinnoista. Suuntautumisvaihtoehdossa on kiintiö (ks. alla).

Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto johtaa filosofian maisterin tutkintoon (120 opintopistettä). Suuntautumisvaihtoehdon maisterikoulutuksen suorittaneet valmistuvat filosofian maistereiksi pääaineestaan. Koulutus rinnastetaan aiempaan arkistolaitoksen tuottamaan ylempään arkistotutkintoon. Arkistoalan opetus toteutetaan yhteistyössä arkistolaitoksen kanssa.

Huom. Valinta suuntautumisvaihtoehtoon tehdään seuraavan kerran kevätlukukaudella 2020.

Suuntautumisvaihtoehtoon valitaan joka toinen vuosi enintään kahdeksan opiskelijaa historian, tieteiden ja aatteiden historian sekä informaatiotutkimuksen pääaineopiskelijoista. Valintakriteereinä ovat:

1.pääaineen perus- ja aineopinnot suoritettu niin että kandidaatin tutkielma on vähintään tekeillä,

2.opintomenestys ja

3.motivaatiokirje.

Sivuaineiksi suositellaan esimerkiksi informaatiotutkimusta ja hallintotieteitä. Myös tietojenkäsittelytiede on erinomainen sivuainevaihtoehto arkistoalan nopean digitalisoitumisen vuoksi.

Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto yhdistää teoreettispainotteisen yliopistokoulutuksen nopeasti kehittyvään asiantuntijakoulutukseen. Historian opiskelu antaa erinomaiset edellytykset arkistoalalle. Alalla edellytetään hallinnon tuntemusta sekä asiakirjatiedon ja asiakirjojen arvonmäärityksen hallintaa. Arkistoalan suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa on merkittävä osa ohjattua harjoittelua arkistolaitoksessa ja muissa arkistotoimen kohteissa.

Arkistoalalta valmistuvat työllistyvät johto- ja asiantuntijatehtäviin muun muassa arkistolaitoksessa, valtionhallinnon sekä kaupunkien ja kuntien arkistotoimessa, sairaanhoitopiirien ja SOTE-yhtymien arkistotoimessa, maanmittauslaitoksessa tai yksityisellä sektorilla.

 

Syventävät opinnot, 80 op 

700140Y HOPS - henkilökohtainen opintosuunnitelma 3 (arkistoalan suuntautumisvaihtoehto), 0 op 

700130S Asiakirjahallinnan perusteet, 2 op 

700131S Arkistolainsäädännön ja arkistotoimen perusteet, 2 op

700132S Asiakirjatiedon hallinta ja kuvailu, 3 op

700133S Asiakirjojen arvonmääritys ja seulonta, 3 op

700134S Sähköinen asiakirjahallinta, 4 op 

700135S Asiakirjahallinnon ja arkistonmuodostuksen perusteet, 2 op

700136S Arkistoharjoittelu, 12 op

700137S Asiakirjojen säilyvyys ja käyttötarve, 2 op

700430S Maisteriseminaari, 10 op 

700431S Pro gradu -tutkielma, 40 op 

700432S Kypsyysnäyte (historiatieteet), 0 op

Arkistoalan suuntautumisvaihtoehdon kurssikuvaukset ks. Historia