Oppaan HuTK - Opinto-opas: Humanistinen tiedekunta,, 2019-20 tiedot



Etusivu Opetus Tentit Opintojaksot

Humanistinen tiedekunta

Humanistisen alan koulutus Oulun yliopistossa alkoi filosofisessa tiedekunnassa. Humanistinen tiedekunta aloitti toimintansa vuonna 1972.

Tiedekunta kouluttaa kielen, kulttuurin ja historian alan asiantuntijoita. Koulutus takaa hyvät perusvalmiudet työelämään sijoittumiselle. Tutkinto-ohjelmat kiinnittävät huomiota tutkintojen rakenteeseen, laajuuteen ja elinikäiseen oppimiseen: perusvalmiudet sisältyvät perustutkintoon ja täydennyskoulutus hankitaan työelämässä saadun kokemuksen mukaan myöhemmin.

Tiedekunnassa on kolme tutkinto-ohjelmaa ja näissä 14 pääainetta. Tiedekunnassa opiskelee reilut 1 500 perustutkinto-opiskelijaa. Tiedekunnassa on käytössä erittäin toimivaksi kehitetty opetussuunnitelma, jossa on määritelty osaamistavoitteet kaikelle tutkintoihin kuuluvalle opetukselle. Opiskelijat voivat rakentaa oman tutkintonsa varsin vapaasti ja laaja-alaisesti. Vapautta tuetaan hyvällä opintojen ohjauksella. Jokaisen uuden opiskelijan tukena on omaopettaja, joka auttaa opiskelijaa löytämään hänen tavoitteisiinsa parhaiten sopivan aineyhdistelmän. Näin vältetään tutkinnon sirpaleisuus ja luodaan työelämän tarpeita vastaava tutkinto. Kaikki tämä konkretisoituu henkilökohtaisena opintosuunnitelmana (HOPS), joka tehdään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja jonka toteutumista seurataan säännöllisin väliajoin.

Tutkinnot

Humanistisen koulutusalan yliopisto-opiskelijat suorittavat ensimmäisenä tutkintonaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon ja tämän jälkeen omana erillisenä tutkintona filosofian maisterin tutkinnon. Maisterintutkintoa ei voi suorittaa ennen kuin kandidaatintutkinto on suoritettu.

 

Tutkinto-ohjelmat, pääaineet ja sivuaineet

Tutkinto-ohjelmat

Tiedekunnassa voi suorittaa tutkinnon kolmessa tutkinto-ohjelmassa, joissa jokaisessa on yksi tai useampi pääaine.

Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelman (HIKUVIE) pääaineet ovat

Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelman (KIEKI) pääaineet ovat

Logopedian tutkinto-ohjelman (LOGO) pääaine on

Arkeologialla ja kulttuuriantropologialla on yhteiset perusopinnot. Opiskelijat hakevat kulttuuriantropologian tai arkeologian pääaineekseen ensimmäisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Myös tieteiden ja aatteiden historialla ja historialla on yhteiset perusopinnot, mutta pääaine valitaan ensimmäisen vuoden keväällä. Kirjallisuuden ja suomen kielen opiskelijat valitsevat pääaineensa ensimmäisen vuoden syksyllä.

Sivuaineet

Tiedekunnassa on 17 sivuainetta, joissa voi suorittaa vähintään perusopinnot (po), suuressa osassa myös aineopinnot (ao). Sivuaineet ovat:

Tutkinto-ohjelmien yhteisiä opintoja

Tiedekunnassa on kolme opintokokonaisuutta tutkinto-ohjelmien yhteisiä opintoja. Ne voidaan koostaa tutkintoon 25 op:n sivuaineeksi tai yksittäisiä kursseja voi ottaa tutkinnoin muihin opintoihin. Tutkinto-ohjelmien yhteisiä opintoja ovat:

Kaikkien pääaineiden opintoja voi tietysti valita myös tutkinnon sivuaineeksi. Osassa oppiaineista on lähtötasokoe.

Opiskelu humanistisessa tiedekun­nassa

Humanististen tieteiden opiskelu on monipuolista sekä sisällöltään että työtavoiltaan. Opiskelija voi suunnitella itse tutkintonsa sisällön pääaineensa tai tutkinto-ohjelmansa asettamissa rajoissa. Koska tutkinto on mahdollista rakentaa laajasta sivuainevalikoimasta, humanistisen alan tutkinto antaa valmiuksia monenlaisiin työtehtäviin. Humanistista tiedekuntaa pidetäänkin akateemisen vapauden kehtona. Yliopisto ei ole koulu vaan tiedeyhteisö, johon kuuluvat henkilökunnan (professorit, yliopistonlehtorit ja yliopisto-opettajat, tutkijat, hallintohenkilökunta) lisäksi perus- tai jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat. Opiskelu ja opetus perustuvat uusimpaan tutkimustietoon, ja kaikki opettajat osallistuvat tutkimustyöhön. Humanistinen tiedekunta kouluttaa humanististen tieteiden kandidaatteja ja filosofian maistereita. Tohtorinkoulutuksesta Oulun yliopistossa vastaa University of Oulu Graduate School (UniOGS).

Ks. http://www.oulu.fi/tutkijakoulu/

(engl. http://www.oulu.fi/uniogs/).

 

Opintoihin liittyviä keskeisiä käsitteitä


Lyhenteitä

Perustutkinnot

Opiskelijat valitaan tavallisimmin suorittamaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa ja filosofian maisterin tutkintoa jossakin kolmesta tutkinto-ohjelmasta. Opiskelija suorittaa ensimmäisenä tutkintonaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), joka on alempi korkeakoulututkinto. Sen laajuus on vähintään 180 opintopistettä, mutta enintään 190 opintopistettä. Tämän jälkeen suoritettava filosofian maisterintutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Sen laajuus on vähintään 120 op, enintään 130 op.

Kandidaatintutkintoon kuuluvat opinnot järjestetään niin, että opiskelija voi kokopäiväisesti opiskellen suorittaa tutkinnon kolmessa vuodessa (60 op / vuosi). Maisterintutkinnon voi puolestaan suorittaa kahdessa vuodessa (60 op / vuosi).

Lukukausi-ilmoittautuminen

Jokainen Oulun yliopiston opiskelijarekisteriin merkitty opiskelija, myös jatko-opiskelija, on velvollinen vuosittain ilmoittautumaan yliopistoon voidakseen käyttää opinto-oikeuttaan.

Yliopistoon ilmoittaudutaan lukuvuoden alussa, jolloin tehdään sekä syys- että kevätlukukautta koskevat läsnä- tai poissaoloilmoitukset. Ainoastaan läsnäoloilmoituksen tehnyt opiskelija voi osallistua opetukseen ja saada tutkintotodistuksen. Perustutkinto-opiskelijat maksavat Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksun, jolloin he ovat oikeutettuja mm. YHTS:n palveluihin ja ateria-alennukseen opiskelijaravintoloissa. Lue lisää: https://www.oyy.fi/opiskelijalle/jasenyys-ja-jasenpalvelut/

Ellei Oulun yliopiston opiskelijaluetteloon merkitty opiskelija tee syksyisin määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaoloilmoitusta, hän menettää opiskeluoikeutensa. Saadakseen opiskeluoikeuden takaisin hänen tulee hakea opinto-oikeutensa palautusta tiedekunnan koulutusdekaanilta, maksaa 35 euron uudelleenkirjaamismaksu ja ilmoittautua uudelleen. Tämä koskee sekä perustutkinto-opiskelijoita että jatko-opiskelijoita.

Tarkat tiedot ilmoittautumisesta netissä: www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinto-oikeudet-ja-ilmoittautuminen 

Opinto-oikeusaika

Korkeakoulututkintojen tavoitteellisista suorittamisajoista ja opiskeluoikeudesta säädetään yliopistolain 40 ja 41 §:ssä.

Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa.

Opiskelija voi ilmoittautua enintään kahdeksi lukukaudeksi poissa olevaksi ilman erityistä syytä eikä tämä poissaolo kuluta tutkinnon suorittamisaikaa. Tämän lisäksi on poissaoloa (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa sekä vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen), joka pidentää opintoaikaa. Pidennystä myönnetään niiltä lukukausilta, joille opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Tämä ns. lakiin perustuva poissaolo on määritelty yliopistolaissa (2009/558 41§).

Vaihto-opiskelun ajaksi opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi, koska hän suorittaa opiskelijavaihtonsa aikana yliopiston tutkintoon kuuluvia opintoja.

Opintopiste

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteitetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen vaaditaan keskimäärin 1 600 tunnin työpanosta, joka vastaa 60:tä opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta.

Opintokokonaisuus

Pää- ja sivuaineiden opinnot koostuvat opintokokonaisuuksista. Ensimmäinen opintokokonaisuus on perusopinnot, jonka laajuus on 25 opintopistettä. Perusopintoja seuraa aineopintojen kokonaisuus. Sen laajuus pääaineopiskelijalla on vähintään 45 opintopistettä ja sivuaineopiskelijalla vähintään 35 opintopistettä. Vain pääaineopiskelijat tekevät kandidaatintutkielman, jonka laajuus on 10 op, informaatiotutkimuksessa 6 op. Syventävien opintojen kokonaislaajuus on vähintään 80 op, josta pro gradu -tutkielman osuus on 40 op, logopediassa 30 op, tiedeviestinnän maisteriohjelma TIEMAssa 35 op. Sivuaineena suoritettavien syventävien opintojen laajuus on 60 op. Opintoihin sisältyy sivuaineen tutkielma (20 op) tai muita tutkielmatyyppisiä opintoja 20 op. Joissakin oppiaineissa opintokokonaisuuksien laajuudet voivat olla em. suurempia.

Puheviestinnän opinnoista voidaan koostaa äidinkielen opettajaksi opiskeleville kirjallisuuden pääaineopiskelijoille 10 op:n laajuinen kokonaisuus.

Perusopintoja pienempi opintokokonaisuus ”Kieli, kulttuuri ja viestintä” (minimi 10 op) voidaan koostaa opiskelijan suorittamista vapaaehtoisista kieliopinnoista. Kokonaisuuden arvostelu on hyväksytty.

Myös ulkomaisessa yliopistossa suoritetuista temaattisesti yhteenkuuluvista opinnoista voidaan tarvittaessa koostaa vähintään 10 op:n laajuinen kokonaisuus. Tämänkin kokonaisuuden arvostelu on hyväksytty.

Tutkinto-ohjelma, pääaine ja sivuaine

Opiskelijan tutkinto-ohjelman pääaine on se aine, johon hänet on opiskelijavalinnassa valittu. Tutkinnossa on vain yksi pääaine, ja siitä aineesta opiskelija tekee pro gradu -tutkielma. Muut aineet ovat sivuaineita. Pienin mahdollinen sivuainekokonaisuus on 25 op (= perusopinnot). Joissakin tapauksissa sivuaineeksi voidaan hyväksyä myös suppeampi kokonaisuus. Ks. edellinen kohta ”Opintokokonaisuus”.

Muut opinnot

Tutkintoihin voi myös opintojaksoja, jotka eivät muodosta mitään kokonaisuutta. Ne voivat olla esimerkiksi ylimääräisiä kieliopintoja, toisessa yliopistossa tai ulkomailla suoritettuja opintoja.

Opintosuoritusten ja opintokokonaisuuksien arvostelu

Opintosuoritukset arvostellaan käyttämällä numeerista asteikkoa 0–5, jossa

Lisäksi voidaan käyttää asteikkoa hyväksytty/hylätty.

Opintokokonaisuudet arvioidaan em. numeerisella asteikolla niin, että todistuksissa numeron lisäksi ilmoitetaan myös sanallinen selitys, esimerkiksi kiitettävä (4).

Opintokokonaisuuksien kokonaisarvosana lasketaan kokonaisuuteen kuuluvien suoritusten opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona. Opintokokonaisuuksien kokonaisarvosana määräytyy kokonaisuuteen kuuluvien suoritusten opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona seuraavasti:

Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa. Tutkielman arvostelusta kerrotaan tarkemmin kohdassa pro gradu -tutkielma ja sivuaineen tutkielma.

 

Kieli- ja viestintäopinnot

Sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Näiden lisäksi tutkinto-ohjelmissa on yhteisiä opintoja, joiden kursseja voi käyttää pääaineiden valinnaisiin opintoihin tai koostaa niistä oman sivuainekokonaisuuden.

Yliopiston kieli- ja viestintäkoulutus tuottaa pakolliset kirjallisen ja suullisen viestinnän opinnot, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot.

 

Kandidaatintutkintoon kuuluvat opinnot

Kirjallisen ja suullisen viestinnän opinnot, 5 op:

900096Y Logopedi viestijänä 5 op - opinnot alkavat 1. opiskeluvuoden aikana

900097Y Historiatieteiden viestintä 5 op - 1. vuoden syyslukukausi

900084Y Tieteellinen viestintä 5 op - 1. vuoden syyslukukausi (vain saamelaisen kulttuurin ja saamen kielen opiskelijat)

Muiden pääaineiden opiskelijat suorittavat kirjallisen ja suullisen viestinnän opinnot valitsemalla haluamansa 5 op:n opinnot viestinnän noutopöydästä niin, että opintoihin sisältyy sekä suullista että kirjallista viestintää. Ne suoritetaan seuraavasti:

Arkeologia ja kulttuuriantropologia: 1. vuoden syyslukukausi

Ruotsin kieli: 1. vuoden syyslukukausi

Englantilainen filologia: 2. vuoden syyslukukausi

Germaaninen filologia: 2. vuoden kevätlukukausi

Kirjallisuus: 1. vuoden syyslukukausi

Informaatiotutkimus: 2. vuoden kevätlukukausi

Edellä mainittuja kirjallisen ja suullisen viestinnän opintoja ei vaadita opiskelijalta, joka sisällyttää kandidaatintutkintoonsa vähintään perusopinnot suomen kielessä.

 

Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) opinnot, 5 op:

901030Y Toinen kotimainen kieli (ruotsi), kirjallinen kielitaito (HuTK), 2 op

901031Y Toinen kotimainen kieli (ruotsi), suullinen kielitaito (HuTK), 3 op

Jakso on pakollinen niille opiskelijoille, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä suomeksi.

Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opintoja ei vaadita opiskelijalta, jonka kandidaatintutkintoon sisältyvät vähintään perusopinnot ruotsin kielessä. Perusopinnot tuottavat tyydyttävän suullisen ja kirjallisen taidon, aineopinnot hyvän suullisen ja kirjallisen taidon.

Ajoitus:

arkeologia, kulttuuriantropologia, informaatiotutkimus, kirjallisuus, logopedia: 3. vuoden syyslukukausi tieteiden ja aatteiden historia, historia: 3. vuoden kevätlukukausi

saamen kieli, saamelainen kulttuuri: 2. vuoden syyslukukausi

englantilainen filologia, germaaninen filologia, suomen kieli: 1. vuoden kevätlukukausi

Ks. tarkemmat tiedot WebOodista: https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?Kieli=1&Tunniste=901030Y&html=1

900000Y Toinen kotimainen kieli (suomi) (HuTK), 5 op

Pakollinen opintojakso niille opiskelijoille, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä ruotsiksi. Ks. tarkemmat tiedot WebOodista:  

https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?Kieli=1&Tunniste=900081Y&html=1

 

Vieraan kielen opinnot, 5 op:

Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa vähintään yhdessä vieraassa kielessä sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijat suorittavat tavallisimmin vieraan kielen opinnot englannin kielessä (902160Y Academic English for Humanities, 5 op).

Jos opiskelija on kirjoittanut ylioppilaskokeessa englannin A-kielenä ja saanut siitä arvosanan L tai E, hänet voidaan vapauttaa Academic English for Humanities -jakson kirjallisesta osuudesta. Hyväksilukua haetaan yliopiston sähköisessä OSAT-järjestelmässä täyttämällä AHOT-hakemus ja liittämällä siihen kopio ylioppilastodistuksesta. Hyväksilukua haetaan jaksolle 902000Y Reading for Academic Purposes in the Humanities, 2 op.

Muut kielivaihtoehdot voi tarkistaa kieli- ja viestintäkoulutuksen opinto-oppaasta. Taitotason kirjallisessa ja suullisessa kielitaidossa on molemmissa oltava vähintään B1.

Ranska:  https://www.oulu.fi/kielikoulutus/ranska

Saksa: https://www.oulu.fi/kielikoulutus/saksa

Venäjä: https://www.oulu.fi/kielikoulutus/venaja

Vieraan kielen opintoja ei vaadita siltä, jonka kandidaatintutkintoon sisältyvät vähintään perusopinnot englantilaisessa filologiassa, germaanisessa filologiassa tai ranskan kielessä.

 

Tilastotiede sekä tieto- ja viestintätekniikka, 5 op:

Informaatiotutkimuksen tutkinto-ohjelmassa opiskelija suorittaa pakollisina kieli- ja viestintäopintoina vähintään 5 op tietojenkäsittelytieteen opintoja.

 

Puheviestinnän opinnot (kandidaatin ja maisterin tutkinnot), 10 op: 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi opiskelevat sisällyttävät seuraavat puheviestinnän jaksot kandidaatin ja maisterin tutkintoihinsa:  

695112P Viestintäosaaminen ja ohjaaminen 5 op, ks. WebOodi: https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?OpinKohd=6695272

695111P Viestintätaidot ja vuorovaikutus 5 op, ks. WebOodi:  https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?OpinKohd=6695264&haettuOpas=-1

Kirjallisuuden opiskelijoilla puheviestinnän opinnoista koostetaan 10 op:n laajuinen sivuaine joko kandidaatin- tai maisterintutkintoon.

Valinnaiset tiedonhaun opinnot, 2 op:

Opiskelija voi suorittaa valinnaisina opintoina myös seuraavat opintojaksot. Opinnot voi sisällyttää kandidaatin- tai maisterintutkintoon. Tutkintotodistuksessa ne kuuluvat ”muihin opintoihin”.

010132Y Humanistinen tutkimus ja tiedonhaun järjestelmät I

Laajuus:1 op

Ajoitus: 2.–3. lukuvuosi

Osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hakea tieteellistä tietoa. Opiskelija osaa käyttää tieteenalansa tärkeimpiä tietokantoja ja viitteidenhallintajärjestelmää sekä osaa arvioida eri tiedonlähteitä.

Ks. WebOodi: https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?OpinKohd=16264522

010136Y Humanistinen tutkimus ja tiedonhaun järjestelmät II

Laajuus: 1 op

Ajoitus: 4.–5. lukuvuosi

osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tiedonhakutaitojaan omassa tutkimustyössään. Opiskelija tuntee tieteenalansa keskeisimmät julkaisut ja osaa hyödyntää tieteenalansa tietokantoja oman tutkimusaiheensa uutuusseurannassa.

Ks. WebOodi: https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?OpinKohd=24457116

 

Kieli- ja viestintäopintojen korvausperiaatteet ja vapautus kieliopinnoista

Opiskelija voi osoittaa saavuttaneensa kieliopinnoissa edellytettävät taidot aiemmilla opinnoillaan tai tutkintoon kuuluvilla opinnoilla. Korvaamisessa sovelletaan seuraavia periaatteita.

Kirjallisen ja suullisen viestinnän opintoja (5 op) ei vaadita siltä, joka suorittaa suomen kielessä vähintään perusopinnot.

Vieraan kielen kirjallisen taidon (2 op) voi osoittaa ko. kieliaineen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanoilla laudatur tai eximia cum laude approbatur.

Vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon (5 op) voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-tutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinnon) tai Reifeprüfungtutkinnon tutkintotodistuksella.

Vieraan kielen hyväksilukua edellä mainittujen arvosanojen tai todistusten perusteella haetaan täyttämällä AHOT-hakemus sähköisessä OSAT-järjestelmässä.

Pakollisen vieraan kielen taidon voi osoittaa tiedekunnassa opetettavien vieraiden kielten opintokokonaisuuksien opinnoilla. Kielissä, joiden perusopintojen opetus ei ala kielen alkeistasolta, pakollisen vieraan kielen opinnot (5 op) korvataan oppiaineen perusopinnoilla (humanistisessa tiedekunnassa englantilainen filologia, germaaninen filologia, ranskan kieli).

Keskeneräisten arvosanojen opinnoilla korvausta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon suorittamalla kieli- ja viestintäkoulutuksen järjestämän kielikurssin.

Ruotsin kielen / suomen kielen perusopinnot korvaavat ruotsin kielen / suomen kielen suullisen ja kirjallisen taidon silloin, kun kyse on toisen kotimaisen kielen opinnoista. Em. opinnot osoittavat tyydyttävää taitoa. Hyvän taidon osoitukseksi edellytetään ruotsin kielen / suomen kielen perus- ja aineopintojen suorittamista. Keskeneräisten arvosanojen opinnoilla korvausta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon kieli- ja viestintäkoulutuksen järjestämissä vapauttavissa kokeissa tai suorittaa tutkintoon edellytettävän kielikurssin. (Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa, 481/2003, 16 §, 3 ja 4 mom. ja 17 §, 2 ja 3 mom.)

Toisen kotimaisen kielen hyvän suullisen ja kirjallisen taidon voi osoittaa myös ruotsin tai suomen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen hyväksytyllä arvosanalla tai suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä kokeen arvosanoilla laudatur, eximia cum laude approbatur tai magna cum laude approbatur. (Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa, 481/2003, 16, § 1 mom.)

Valtionhallinnon kielitutkinnon kielitutkintolautakunnan apujäsenelle tai opetushallituksen määräämälle tutkintosuoritusten vastaanottajalle suoritettu suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaava valtiohallinnon kielitutkinto, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä, (as 442/1987 3 §, kohta 2 ja 481/2003 1 §), riittää osoittamaan tutkinnossa vaaditun kielitaidon.

Toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tutkintoa varten suoritetut pakolliset äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot hyväksytään humanistisen tiedekunnan suorituksiksi. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä.

Ylimääräiset kieli- ja viestintäkoulutuksessa ja muissa koti- tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään tutkinnon muihin opintoihin.

Koulutusdekaani voi erityisestä syystä myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen kieliopinnoista sekä antaa täydentäviä määräyksiä.


Tutkinto-ohjelmien yhteiset opinnot

Tutkinto-ohjelmissa on myös yhteisiä opintoja, jotka integroivat tutkinto-ohjelman eri aineiden opintoja. Näistä osa on pakollisia ja osa valinnaisia. Tutkinto-ohjelmien esittelyn kohdalla kerrotaan, mitkä opintojaksoista kuuluvat kunkin pääaineen opiskelijoille pakollisina.

Tutkinto-ohjelmien yhteisiä opintoja voi koostaa tutkintoon sivuaineksi (25 op).

Tutkinto-ohjelmien yhteisiä opintoja ovat:

 

Johdatus historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimukseen (HIKUVIE:n tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot):

Tutkinto-ohjelman yhteisistä opinnoista osa on kaikille pakollisia, osa valinnaisia. Vapaaehtoisia opintojaksoja voi käyttää oman pääaineen valinnaisiin opintoihin. Yhteisistä opinnoista voi koostaa myös tutkintoon sivuaineen kokonaisuuteen Johdatus historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimukseen. Kokonaisuuden laajuus on 25 op, jolloin se koostuu kolmesta pakollisesta ja kahdesta valinnaisesta opintojaksosta. Yksittäiset opintojaksot voi sijoittaa tutkintoon myös tutkinnon muihin opintoihin. Samaa opintojaksoa ei voi käyttää kahteen eri kokonaisuuteen.

 

Koodi

Opintojakso

HIKUVIE:n opiskelijat

ajoitus

700169P

 

Johdatus tieteelliseen ajatteluun, 5 op

pakollinen

1. sl

700332P

 

Johdatus digitaalisiin ihmistieteisiin, 5 op

pakollinen

2.–5. vuosi

700333P

 

Tutkimusmenetelmät, 5 op

pakollinen

2. sl

695100P

 

Johdatus viestintään, 5 op

valinnainen

1.–5. vuosi

683507P

 

Monikulttuuriset alkuperäiskansayhteisöt, 5 op

valinnainen

1.–5. vuosi

687810P

 

Johdatus humanistisiin ympäristöopintoihin, 5 op

valinnainen

1.–5. vuosi

700321A

 

Arktinen historia, 5 op

valinnainen

1.–5. vuosi

687364A

 

Pohjoisuus ja pohjoinen arkeologia, 5 op

valinnainen

1.–5. vuosi

010133A

 

Northern Memory and Identity, 5 op/ECTS

valinnainen

1.–5. vuosi


Johdatus kielten ja kirjallisuuden tutkimukseen (KIEKI:n tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot):

Tutkinto-ohjelman yhteisistä opinnoista osa on kaikille pakollisia, osa vapaaehtoisia. Valinnaisia opintojaksoja voi käyttää oman pääaineen opintoihin. Yhteisistä opinnoista voi koostaa myös tutkintoon kokonaisuuden Johdatus kielten ja kirjallisuuden tutkimukseen. Samaa opintojaksoa ei voi käyttää kahteen eri opintokokonaisuuteen. Yksittäiset opintojaksot voi sijoittaa myös tutkinnon muihin opintoihin. Kokonaisuuden laajuus on 25 op.

 

Opintojakso

 

Englantilainen filologia

Germaaninen filologia

Kirjallisuus

Ruotsin kieli

Saamen kielet

Suomen kieli

694958Y

Suomen kielen rakenne, 5 op

pakollinen suomenkielisen koulusivistyksen saaneille

pakollinen suomenkielisen koulusivistyksen saaneille

voidaan sisällyttää

·         osaksi KIEKIn pakettia (valinnainen perusopintokokonaisuus)

·         tutkinnon muihin opintoihin

pakollinen suomenkielisen koulusivistyksen saaneille

suositellaan

pakollinen suomenkielisen koulusivistyksen saaneille

694959Y

Yleisen kielitieteen ja fonetiikan peruskurssi, 5 op

pakollinen

pakollinen

 

voidaan sisällyttää

·         osaksi KIEKIn pakettia (valinnainen perusopintokokonaisuus)

·         tutkinnon muihin opintoihin

pakollinen

suositellaan

pakollinen

694960P

Kielikontaktit, 5 op

voidaan sisällyttää

·         osaksi pakettia

·         tutkinnon muihin opintoihin

voidaan sisällyttää

·         pääaineen valinnaisiin aine- tai syventäviin opintoihin 

·         osaksi pakettia

·         tutkinnon muihin opintoihin

voidaan sisällyttää

·         osaksi KIEKIn pakettia (valinnainen perusopintokokonaisuus)

·         tutkinnon muihin opintoihin

voidaan sisällyttää

·         pääaineen valinnaisiin aine- tai syventäviin opintoihin 

·         osaksi pakettia

·         tutkinnon muihin opintoihin

voidaan sisällyttää

·         pääaineen valinnaisiin aine- tai syventäviin opintoihin 

·         osaksi pakettia

·         tutkinnon muihin opintoihin

voidaan sisällyttää

·         pääaineen valinnaisiin syventäviin opintoihin

·         osaksi pakettia

·         tutkinnon muihin opintoihin

682420P

Vuorovaikutuksen tutkimus, 5 op

voidaan sisällyttää

·         osaksi pakettia

·         tutkinnon muihin opintoihin

voidaan sisällyttää

·         pääaineen valinnaisiin aine- tai syventäviin opintoihin 

·         osaksi pakettia

·         muihin opintoihin

voidaan sisällyttää

·         osaksi KIEKIn pakettia (valinnainen perusopintokokonaisuus)

·         tutkinnon muihin opintoihin

voidaan sisällyttää

·         pääaineen valinnaisiin aine- tai syventäviin opintoihin 

·         osaksi pakettia

·         tutkinnon muihin opintoihin

voidaan sisällyttää

·         pääaineen valinnaisiin aine- tai syventäviin opintoihin 

·         osaksi pakettia

·         tutkinnon muihin opintoihin

voidaan sisällyttää

·         pääaineen valinnaisiin syventäviin opintoihin

·         osaksi pakettia

·         tutkinnon muihin opintoihin

687101P Kirjallisuuden tutkimuksen perusteet I, 5 op

 

voidaan sisällyttää

·         pääaineen valinnaisiin aine- tai syventäviin opintoihin 

·         osaksi pakettia

·         muihin opintoihin

KIEKIn pakettia suorittavat kirjallisuuden pääaineopiskelijat valitsevat jonkin kirjallisuuden valinnaisen 5 op:n aineopintojakson tämän kurssin sijaan

voidaan sisällyttää

·         pääaineen valinnaisiin aine- tai syventäviin opintoihin 

·         osaksi pakettia

·         tutkinnon muihin opintoihin

voidaan sisällyttää

·         pääaineen valinnaisiin aine- tai syventäviin opintoihin 

·         osaksi pakettia

·         tutkinnon muihin opintoihin

-

 

 

Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelma (HIKUVIE)

HIKUVIEssä pääaineena voi olla

 

HIKUVIEn kandidaatintutkinto

Humanististen tieteiden kandidaatintutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja enintään 190 opintopistettä.

Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

Kandidaatintutkintoon sisältyvät pääaineen perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op eli yhteensä 70 op. Aineopintoihin sisältyvät seminaari ja kandidaatintutkielma, joiden laajuus on yhteensä 10 op. Tutkielman pohjalta kirjoitetaan Examinariumissa kypsyysnäyte, josta ei anneta opintopisteitä. Kypsyysnäytteestä kerrotaan tarkemmin sivulla 22. Aineenopettajankelpoisuuden antavat pääaineopinnot mitoitetaan siten, että opiskelija voi suorittaa ne 45 op:n laajuisina.

Tutkintoon tulee sisältyä yleensä vähintään yhdet perusopintojen (25 op) laajuiset sivuaineopinnot. Sivuaineiden laajuus ja lukumäärä määräytyvät tutkinnon pääaineen ja opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti. Sivuaineen aineopintojen laajuus on 35 op. Sivuaineen aineopintoihin ei sisälly kandidaatintutkielmaa ja siihen liittyvää seminaaria (paitsi historia sekä tieteiden ja aatteiden historia). Näin sivuaineen perus- ja aineopintojen yhteenlaskettu laajuus on 60 op.

 

Esimerkki kandidaatintutkinnon rakenteesta, kulttuuriantropologian pääaineopiskelija:  

 

 

pääaineen

aineopinnot 

45 op

 

 

 

 

kieli- ja viestintäopinnot,  

tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot 

30 op

pääaineen

perusopinnot 

25 op

 

1. sivuaineen perusopinnot 

25 op

 

 2. sivuaineen perusopinnot  

25 op

 

 

3. sivuaineen perusopinnot  

25 op

 

muita opintoja 

5 op

 

Kieli- ja viestintäopinnot

Kaikille pakollisia kieli- ja viestintäopintoja ovat kirjallisen ja suullisen viestinnän opinnot (5 op), toisen kotimaisen kielen opinnot (5 op) ja vieraan kielen opinnot (5 op).

Tutkinto-ohjelman orientoivat opinnot ja HOPS on integroitu pääaineen perusopintoihin.

 

HIKUVIEn pakolliset kieli- ja viestintäopinnot sekä pakolliset tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot pääaineen mukaan

 pääaine historia tai tieteiden ja aatteiden historia:

pääaine saamelainen kulttuuri:

pääaine arkeologia tai kulttuuriantropologia:

pääaine informaatiotutkimus:

 

Esimerkki kandidaatintutkinnon rakenteesta, historian opettajaksi opiskeleva: 

 

 

historian / tieteiden ja aatteiden historian aineopinnot

45 op

sivuaineen aineopinnot 

35 op

 

kieli- ja viestintäopinnot, tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot 

20 op

historian perusopinnot 

25 op

sivuaineen perusopinnot 

25 op

opettajan pedagogisia opintoja 

30 op

 

 

HIKUVIEn maisterintutkinto

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 120 op ja enintään 130 op.

Maisterintutkintoon sisältyvät pääaineen syventävät opinnot ja niitä tukevat opinnot, jotka voivat olla sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja, harjoittelua tai muita opintoja.

Pääaineen syventävien opintojen laajuus on vähintään 80 op ja opintoihin sisältyy 40 op:n laajuinen pro gradu -tutkielma. Tutkielman aihepiiristä kirjoitettava kypsyysnäyte kuuluu myös maisterintutkinnon pakollisiin opintoihin. Kypsyysnäyteeksi hyväksytään tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä. Kypsyysnäytteestä ei saa opintopisteitä.

Pääaineen opinnot niissä aineissa, jotka antavat aineenopettajan kelpoisuuden, mitoitetaan siten, että opiskelija suorittaa opinnot 80 op:n laajuisina.

Sivuaineena suoritettavien syventävien opintojen laajuus on 60 op ja niihin sisältyy 20 op:n laajuinen tutkielma tai tutkielmatyyppisiä opintoja. Sivuaineen syventäviin opintoihin ei siis sisälly toista pro gradu -tutkielmaa. Myös sivuaineena suoritetut syventävät opinnot antavat jatkokoulutuskelpoisuuden.

Maisterintutkinto voidaan myös suorittaa tiedeviestinnän maisteriohjelma TIEMA:ssa, johon on erillinen haku kahden vuoden välein. Tutkinto koostuu 120 op:n laajuisista tiedeviestinnän opinnoista. Opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja seminaari (35 op).

 Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

 

Opettajankoulutuksen saaneiden kandidaattien ja maistereiden osaamistavoitteet on määritelty kasvatustieteiden tiedekunnan opetussuunnitelmassa.

Esimerkkejä HIKUVIE:n maisterintutkinnon rakenteesta. Tutkinnon voi suunnitella myös monella muulla tavalla. Pakolliset osat on merkitty vahvennetulla tekstillä.

Pääaine arkeologia:

 

arkeologian syventävät opinnot 80 op, 

 

josta pro gradu -tutkielman osuus

40 op

 

sivuaineen aineopinnot

35 op

muita opintoja

5 op 

 

 

 

Pääaine historia, opettajaksi opiskeleva:

 

historia-aineen syventävät opinnot 80 op, 

josta pro gradu -tutkielman osuus 40 op

 

pedagogisia opintoja 30 op

muita opintoja 10 op

 

 

 

 

Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelma (KIEKI)

KIEKIssä pääaineena voi olla

KIEKIN kandidaatintutkinto

Humanististen tieteiden kandidaatintutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja enintään 190 opintopistettä.

Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

 Kandidaatintutkintoon sisältyvät pääaineen perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op eli yhteensä 70 op. Aineopintoihin sisältyvät seminaari ja kandidaatintutkielma, joiden laajuus on yhteensä 10 op. Tutkielman pohjalta kirjoitetaan Examinariumissa kypsyysnäyte, josta ei anneta opintopisteitä. Aineenopettajankelpoisuuden antavat pääaineopinnot mitoitetaan siten, että opiskelija voi suorittaa ne 45 op:n laajuisina.

Tutkintoon tulee sisältyä yleensä vähintään yhdet perusopintojen (25 op) laajuiset sivuaineopinnot. Sivuaineiden laajuus ja lukumäärä määräytyvät tutkinnon pääaineen ja opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti. Sivuaineen aineopintojen laajuus on 35 op. Sivuaineen aineopintoihin ei sisälly kandidaatintutkielmaa ja siihen liittyvää seminaaria. Näin sivuaineen perus- ja aineopintojen yhteenlaskettu laajuus on 60 op.

Tutkinto-ohjelmaan sisältyy myös yhteisiä opintoja seuraavasti:

694958Y Suomen kielen rakenne 5 op

694959Y Yleisen kielitieteen ja fonetiikan peruskurssi 5 op 

694960P Kielikontaktit 5 op

682420P Vuorovaikutuksen tutkimus 5 op 

687101P Kirjallisuuden tutkimuksen perusteet I, 5 op  

Suomen kielen rakenne ja yleisen kielitieteen ja fonetiikan peruskurssi ovat pakollisia kieli- ja viestintäopintoja kaikille KIEKIn opiskelijoille. Muut jaksot voivat kuulua opiskelijan pää- tai sivuaineeseen. Yhteisistä opinnoista voi myös koostaa tutkintoon vähintään 25 op:n laajuisen sivuainekokonaisuuden Johdatus kielen ja kirjallisuuden tutkimukseen. Samaa opintojaksoa ei kuitenkaan voi käyttää kahteen eri opintokokonaisuuteen

Kieli- ja viestintäopinnot

Kaikille pakollisia kieliopintoja ovat kirjallisen ja suullisen viestinnän opinnot (5 op), toisen kotimaisen kielen opinnot (5 op) ja vieraan kielen opinnot (5 op).

Tutkinto-ohjelman orientoivat opinnot ja HOPS on integroitu pääaineen perusopintoihin.

Huomaa, että vieraan kielen opintoja ei vaadita, jos opiskelijan pääaine on englantilainen tai germaaninen filologia tai jos opiskelijan tutkintoon sisältyvät vähintään perusopinnot vieraassa kielessä (englanti, saksa, ranska). Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opintoja ei vaadita siltä, jonka pääaine on ruotsin kieli tai jonka tutkintoon sisältyvät vähintään perusopinnot ruotsin kielessä.

KIEKIn pakolliset kieli- ja viestintäopinnot sekä pakolliset tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot pääaineen mukaan

pääaine englantilainen filologia:

pääaine germaaninen filologia tai ruotsin kieli:

pääaine ruotsin kieli:

pääaine suomen kieli:

pääaine saamen kieli:

pääaine kirjallisuus:

 

Esimerkkejä kandidaatintutkinnon rakenteesta, pakolliset osat on merkitty vahvennetulla tekstillä. 

Pääaine kirjallisuus (ei opettajaksi opiskeleva):

 

 

kirjallisuuden aineopinnot

45 op

 

kieli- ja viestintäopinnot, tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot

30 op

kirjallisuuden perusopinnot

25 op

sivuaineen perusopinnot

25 op

sivuaineen perusopinnot

25 op

sivuaineen perusopinnot

25 op

muita opintoja

5 op

 

Pääaine ruotsin kieli (opettajaksi opiskeleva): 

 

 

ruotsin kielen aineopinnot

45 op

sivuaineen (opetettavan aineen) aineopinnot

35 op

 

kieli- ja viestintäopinnot, tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot

20 op

ruotsin kielen perusopinnot

25 op

sivuaineen (opetettavan aineen) perusopinnot

25 op

opettajan pedagogisia opintoja

30 op

 

KIEKIn maisterintutkinto

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 120 opintopistettä ja enintään 130 opintopistettä.

Maisterintutkintoon sisältyvät pääaineen syventävät opinnot ja niitä tukevat opinnot, jotka voivat olla sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja, harjoittelua tai muita opintoja.

Pääaineen syventävien opintojen laajuus on vähintään 80 op ja opintoihin sisältyy 40 op:n laajuinen pro gradu –tut kielma. Tutkielman aihepiiristä kirjoitettava kypsyysnäyte kuuluu myös maisterintutkinnon pakollisiin opintoihin. Kypsyysnäyteeksi hyväksytään tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä. Kypsyysnäytteestä ei saa opintopisteitä, ks. s. 24

Pääaineen opinnot niissä aineissa, jotka antavat aineenopettajan kelpoisuuden, mitoitetaan siten, että opiskelija voi suorittaa opinnot 80 op:n laajuisina.

Sivuaineena suoritettavien syventävien opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja niihin sisältyy 20 opintopisteen laajuinen tutkielma tai tutkielmatyyppisiä opintoja. Sivuaineen syventäviin opintoihin ei siis sisälly toista pro gradu -tutkielmaa. Myös sivuaineena suoritetut syventävät opinnot antavat jatkokoulutuskelpoisuuden.

Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

 

Opettajankoulutuksen saaneiden kandidaattien ja maistereiden osaamistavoitteet on määritelty kasvatustieteiden tiedekunnan opetussuunnitelmassa.

KIEKIn maisterintutkintoon sisältyy pääaineen mukaan määräytyviä pakollisia opintoja seuraavasti:

Pääaine suomen kieli

Pääaine saamen kieli

Pääaine germaaninen filologia

Pääainen ruotsin kieli


Esimerkkejä KIEKIn maisterintutkinnon rakenteesta. Tutkinnon voi suunnitella myös monella muulla tavalla. Pakolliset osat on merkitty vahvennetulla tekstillä

Pääaine suomen kieli, ei opettajaksi valmistuva:

 

suomen kielen syventävät opinnot 80 op,

joista pro gradu -tutkielman osuus

40 op

 

sivuaineen aineopinnot

35 op

muita opintoja

5 op

 

 

 

Pääaine englantilainen filologia, opettajaksi valmistuva: 

 

englantilaisen filologian syventävät opinnot 80 op

josta pro gradu -tutkielman osuus 40 op

 

opettajan pedagogisia opintoja 30 op

muita opintoja

10 op

 

 

 

Logopedian tutkinto-ohjelma (LOGO)

 

Logopedian kandidaatintutkinto

Humanististen tieteiden kandidaatintutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja enintään 190 opintopistettä.

Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

Kandidaatintutkintoon sisältyvät pääaineen perusopinnot 25 op ja aineopinnot 84 op eli yhteensä 109 op. Aineopintoihin sisältyvät proseminaari ja kandidaatintutkielma, joiden laajuus on yhteensä 10 op. Tutkielman pohjalta kirjoitetaan Examinariumissa kypsyysnäyte, josta ei anneta opintopisteitä.

Pakolliset sivuaineet ovat kielitiede ja fonetiikka (10 op), psykologia (25 op), lääketiede (16 op) ja tilastotiede (5 op).

Kieli- ja viestintäopintojen ja laajuus on 15 op. Pakollisia opintoja ovat seuraavat opinnot.

 

 

logopedian aineopinnot

84 op

    

kieli- ja viestintäopinnot 

15 op

logopedian perusopinnot

25 op

kielitiede ja fonetiikka

10 op

psykologia

25 op

lääketiede

16 op

tilastotiede

5 op


Logopedian maisterintutkinto

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 120 opintopistettä ja enintään 130 opintopistettä.

Maisterintutkintoon sisältyvät pääaineen syventävät opinnot ja muita opintoja.

Pääaineen syventävien opintojen laajuus on vähintään 110 op ja opintoihin sisältyy 30 op:n laajuinen pro gradu -tutkielma. Tutkielman aihepiiristä kirjoitettava kypsyysnäyte kuuluu myös maisterintutkinnon pakollisiin opintoihin. Kypsyysnäyteeksi hyväksytään tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä. Kypsyysnäytteestä ei saa opintopisteitä.

 

Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

 

 

logopedian syventävät opinnot 110 op, 

josta pro gradu -tutkielman osuus 30 op

 

muita opintoja

10 op

 

 

 

 

Yleistä opiskelusta humanistisessa tiedekunnassa

 

Oodi ja muut opiskelijatietojärjestelmät

Oodi on opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmä. Opiskelijoiden käytössä on WebOodi. WebOodissa opiskelija voi tarkastaa omat henkilötietonsa, muuttaa tai lisätä yhteystietojaan, ilmoittautua yliopistoon, ilmoittautua opetukseen, ilmoittautua yleisiin tentteihin (HUOM! Exam-tentteihin ilmoittaudutaan Examin kautta), selata omia opintojaan ja tilata opintosuoritusotteen.

Opiskelijan suoritukset rekisteröidään Oodiin. Pienin rekisteröitävä suoritus on tavallisimmin opintojakso. Joillakin opintojaksoilla voi olla myös osasuorituksia. Opintojaksoista koostetaan opintokokonaisuuksia, esimerkiksi perusopinnot. Opintojakson nimen edessä oleva kuusinumeroinen tunniste ohjaa opintojaksot eri oppiaineisiin. Tunnisteen perässä oleva kirjain kertoo puolestaan opintojen tason (P = perusopinnot, A = aineopinnot ja S = syventävät opinnot).

Yksi ja sama opintojakso voi kuulua usean oppiaineen opintoihin joko pakollisena tai valinnaisena opintona. Joissain tapauksissa jonkin oppiaineen perusopintojakso voikin kuulua toisen oppiaineen valinnaisiin aineopintoihin. Esimerkiksi antiikin kielten ja kulttuurin oppiaineen tuottama opintojakso voi kuulua historian opintoihin. Rekisterissä opintojakso näkyy kuitenkin otsikon Antiikin kielet ja kulttuuri alla. Kun historian opintokokonaisuus, johon tämä jakso kuuluu, koostetaan valmiiksi, jakso siirtyy historian alle. Opintojakson alkuperäinen tunniste ja nimi säilyvät.

Muut opiskelijatietojärjestelmät

Tuudo: https://www.tuudo.fi/etusivu.html

Lukkari: https://lukkari.oulu.fi/

 

Opintoneuvonta

Opintojen moninaisuuden ja vapauden vuoksi on opintojen suunnittelu ja ohjaukseen osallistuminen erittäin tärkeää. Jokainen humanistisen tiedekunnan opiskelija laatii sen vuoksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin.

Oulun yliopisto tarjoaa opintojen tueksi monia eri palveluita. Kaikki yliopiston tarjoamat ohjauspalvelut on koottu verkkosivulle https://www.oulu.fi/opiskelijalle/tukea-opiskeluun

Oulun yliopisto järjestää kaikille uusille opiskelijoille pienryhmäohjausta. Ohjaus alkaa opintojen ensimmäisenä päivänä ja kestää intensiivisimmillään ensimmäisen opiskelusyksyn.

Pienryhmäohjaajina toimivat saman koulutusalan ylempien vuosikurssien opiskelijat, jotka yliopisto on kouluttanut tehtäväänsä. Pienryhmäohjaajan johdolla uudet opiskelijat tutustuvat noin 10 hengen ryhmissä omaan opiskelualan, tiedekunnan ja koko yliopiston käytäntöihin mutta ennen kaikkea opiskelukavereihin ja Ouluun. Näin kauempaakin muuttanut saa nopeasti uusia kavereita ja kotiutuu paitsi yliopistolle myös Ouluun.

Jokaiseen Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmaan tai pääaineeseen on nimetty omaopettaja tai useampi. Omaopettajan kanssa opiskelija voi suunnitella ja arvioida opintojensa kulkua. Omaopettaja perehdyttää oman alan opintoihin, ammatillisiin asioihin ja työelämän tärkeisiin kysymyksiin. Opiskelijat tapaavat omaopettajan joko yksin tai pienissä ryhmissä.

Humanistisessa tiedekunnassa jokainen opettaja (professori, yliopistonlehtori, lehtori, yliopisto-opettaja) neuvoo ja opastaa oman oppiaineensa opintoihin liittyvissä asioissa.

Tutkintorakenteeseen, sivuainevalintoihin, ym. opintojen etenemiseen ja valmistumiseen liittyvissä kysymyksissä tukea antavat koulutuksen lähipalvelut (johtava koulutusasiantuntija, koulutussuunnittelijat ja opintoasiansihteerit), jotka tavoittaa yhteisestä palveluosoitteesta study.humanities@oulu.fi Samasta osoitteesta apua saa myös aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukua (= AHOT), harjoittelua sekä kansainvälistä opiskelijavaihtoa koskeviin kysymyksiin.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma – HOPS

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on opiskelijan yhteistyössä omaopettajan kanssa itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on tutkinto-ohjelmalle laadittu tutkintorakenne. Suunnitelma auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan ja pysymään aikataulussa. HOPSia päivitetään opintojen kuluessa.

HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin opiskelijan omia opintoihin ja osaamiseen liittyviä toiveita ja tavoitteita. HOPS:in avulla opiskelija voi rakentaa itselleen henkilökohtaisen tutkinnon valikoimalla mieleisiään sivuaineita ja vapaavalintaisia opintoja pakollisten opintojen rinnalle.

Jo opintojen alkuvaiheessa kannattaa tutustua opinto-oppaaseen ja miettiä omia opintoja ja niiden suoritusaikatauluja pidemmällä tähtäimellä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma hahmottaa näin opiskeluun kuluvaa aikaa ja selkeyttää päämääriä. Suunnittelussa on otettava huomioon, mitä suorituksia – kuten luentoja, harjoituksia, harjoitustöitä tai tenttejä – kunkin opintojakson läpäiseminen edellyttää, sekä mitä edeltäviä opintoja vaaditaan. Opintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon myös muut seikat, kuten perhe, harrastukset tai työt, jotka voivat vaikuttaa opintojen etenemiseen.

Tarkat tiedot verkkosivulla http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojentueksi/hops

Opetusperiodit

Oulun yliopiston lukuvuosi jaetaan viiteen periodiin. Sekä syys- että kevätlukukaudella on kolme periodia. Periodit vahvistetaan lukuvuosittain koulutusneuvostossa.

Periodi 1: viikot 36–43 (8 viikkoa)

Periodi 2: viikot 44–51 (8 viikkoa)

Periodi 3: viikot 2–10 (9 viikkoa)

Periodi 4: viikot 11–19 (9 viikkoa)

1. periodia edeltävä viikko on ensimmäisen vuosikurssin perehdyttämisviikko. 4. periodin jälkeen on vielä ns. intensiiviperiodi, joka on tarkoitettu monitieteellisiä kokonaisuuksia, vierailevien opettajien antamaa opetusta sekä intensiivikursseja varten. Kesälukukausi kattaa ajallisesti kesä-, heinä- ja elokuun.

Humanistisessa tiedekunnassa periodien 1 ja 3 viimeinen viikko (syksyllä viikko 43, keväällä viikko 10) varataan opiskelijoiden itsenäiselle opiskelulle.

Yleiset työtavat

Oppiaineissa on käytössä erilaisia, kullekin oppiaineelle tarkoituksenmukaisia opetus, opiskelu- ja tenttimuotoja. Opintojaksokuvauksien yhteydessä Oodissa ilmoitetaan kunkin opintojakson suoritustapa, josta kerrotaan tarkemmin opintojakson alussa. Seuraavana on kooste tiedekunnassa käytettävistä yleisistä työtavoista. Opintojakson vaihtoehtoisesta suoritustavasta tulee neuvotella henkilökohtaisesti jakson vastuuopettajan kanssa.

Luennot ovat perinteinen akateeminen opetustapa ja käytössä useassa humanistisen tiedekunnan oppiaineessa. Luento tentitään yleensä luentosarjan lopuksi kirjallisella tentillä, mutta käytössä ovat myös luentopäiväkirja, suullinen tentti, essee jne. Osa luennoista on pakollisia. Tällaisia ovat yleensä perusopintoihin kuuluvat kurssit. Vapaaehtoiset luennot korvaavat jonkin opintojakson, ja ne on mahdollista suorittaa vaihtoehtoisesti kirjatentillä tai esseellä. 

Parhaiten oppii ja saa hyödyn opetuksesta, kun on mukana luennoilla, osallistuu aktiivisesti keskusteluun, tekee muistiinpanoja ja kertaa vielä muistiinpanot luennon jälkeen.

Harjoituksissa opetellaan tieteenalalle keskeisiä taitoja, kuten tekstien analysointia, metodeja ja tietokantojen käyttöä. Harjoitukset voivat olla luentojen ohessa tai jatkeena, jolloin niissä perehdytään käytännössä luennoilta saatuihin tietoihin. Harjoituksissa on yleensä läsnäolopakko, ja niiden aikana tehdään tietty määrä opettajan antamia tehtäviä. Logopedian tutkinto-ohjelmassa on sekä em. harjoituksia että tutkinto-ohjelmaan kuuluvia opiskelijan pitämiä ohjattuja terapioita.

Seminaareissa perehdytään oman tieteenalan tutkimusmenetelmiin ja lähdemateriaaleihin sekä harjoitellaan tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Opiskelija osallistuu seminaari-istuntojen keskusteluihin, toimii toisten tuotosten opponenttina eli kommentaattorina ja tekee itsenäisen tutkielman. Seminaareja pidetään antoisimpina opiskelumuotoina. Seminaareja järjestetään opintojen joka tasolla. Esimerkiksi kirjallisuudessa seminaarikaari alkaa praktikumista perusopinnoissa, jatkuu kandidaatintutkielmaan liittyvänä seminaarina aineopinnoissa ja päättyy aikanaan tutkielmaseminaariin syventävissä opinnoissa.

Humanistisessa tiedekunnassa toteutetaan lukuisia opintojaksoja verkko-opetuksena. Verkko-opiskelu kuuluu luontevana osana useimpien tiedekunnan opiskelijoiden opintoihin. Se voi olla täysin virtuaalista, jolloin opiskelijat ja opettaja ovat yhteydessä toisiinsa oppimisympäristön kautta. Opetus voi myös alkaa lähiopetuksena (luentona) ja jatkua itsenäisenä työnä ja verkkokeskusteluina. Mahdollista on myös, että verkkokurssiin liittyy useita lähitapaamisia ja kurssin aikana tuotetaan esitelmä tai vastaava verkkoon tai lähitapaamiseen. Parhaimmillaan verkko-opetus tarjoaa mahdollisuuden kehittää argumentointitaitoja, jakaa asiantuntijuutta ja työskennellä yhteisöllisesti.

Pitämällä esitelmän oppiaineen järjestämässä kongressissa tai seminaarissa opiskelija voi korvata opintojaksoja sopimuksen mukaan. Opiskelijaesitelmiä kuullaan mm. jokavuotisessa taideaineiden KUTU-seminaarissa ja historia-aineiden Opiskelijakongressissa. Esitelmän pitäjä oppii tieteellisen esittämisen perusteet ja samalla opettaa toisille opiskelijoille tutkimaansa asiaa.

Opintopiiri on opiskelijaryhmän itse organisoima opintokokonaisuus. Ryhmä opiskelijoita voi perustaa opiskelijapiirin jonkin opetussuunnitelmasta puuttuvan, heitä kiinnostavan aiheen opiskelua varten. Opiskelijapiirin perustamisesta tulee keskustella professorin tai muun oppiaineen edustajan kanssa. Opintosuoritukselle täytyy saada oppiaineen hyväksyntä, jotta se voidaan sisällyttää opintoihin.

Ongelmalähtöinen oppiminen eli PBL korostaa opiskelijan roolia aktiivisena oppijana ja tiedonrakentajana. Ongelmalähtöisessä oppimisessa opittavaa asiaa lähestytään ja jäsennetään keskeisen ongelman tai kysymyksen kautta. Opettaja toimii ohjaajana ja opiskeluprosessin organisoijana. Ongelman saatuaan opiskelijaryhmä määrittää alaongelmat ja edelleen keskeiset kysymykset. Opiskelua rytmittävät ryhmätapaamiset ja itsenäisen työskentelyn vaiheet.

Tenttikäytännöt

Oulun yliopistossa on käytössä kolmenlaisia tenttikäytäntöjä: opintojakson aikana toteutettava tentti (luentotentti), yleinen tentti sekä sähköinen tentti.

Luentoihin ja harjoituksiin liittyy usein kirjallinen tentti. Tiedekunnassa on kaikille yhteisiä tenttitilaisuuksia, oppiaineittain määrättyjä tenttejä ja kurssikohtaisia tenttejä. Kuulustelujen uusimiseen varataan kaksi mahdollisuutta. Kirjatentteihin on pääsääntöisesti ilmoittauduttava WebOodissa. Ilmoittautumisaika päättyy 7 vrk ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan lukuvuosittain yliopiston tentit-verkkosivulla https://www.oulu.fi/opiskelijalle/tentit

Luentotentti pohjautuu opiskelijan luentomuistiinpanoihin ja luennolla jaettuun materiaaliin. Usein on luettava myös erikseen määrätty kirjallisuus. Paras tapa valmistautua tenttiin on osallistua aktiivisesti luennoille ja mahdollisiin harjoituksiin. Kaikissa opintojaksoissa ei järjestetä opetusta joka vuosi, mutta opintojaksoja voi suorittaa myös kirjatenttinä. Tällöin luetaan vaadittava kirjallisuus ja tentitään se kirjallisesti. Valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin – mitä laajempi kokonaisuus, sitä kauemmin sen oppimiseen ja ymmärtämiseen kuluu aikaa.

Sähköinen tentti. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tenttejä joustavasti akvaariotenttitilassa klo 8–20. Kameravalvottu akvaariotenttitila Examinarium sijaitsee Linnanmaalla tilassa TL102 Fysiikankadun varrella. Tilassa on 24 tavallista tenttipaikkaa sekä lisäksi 2 esteetöntä, sähköpöydällä varustettua tenttipaikkaa. Kontinkankaan kampuksella on myös Examinarium (H1090) Aapistie 3. https://www.oulu.fi/opiskelijalle/sahkoinententti

Kotiessee voi olla opintojakson suoritustapana vaihtoehtoinen perinteisen tentin kanssa. Kotiesseiden suorittamisessa vaaditaan tutustumista useisiin tietolähteisiin ja käsiteltävien asioiden työstämistä. Suorituksen yksityiskohdista sovitaan aina erikseen opettajan kanssa. Jos essee tuntuu luontevalta tavalta opiskella, voi vastuuopettajan kanssa sopia henkilökohtaisesti myös kirjatentin korvaamisesta kotiesseellä.

Luentopäiväkirjassa opiskelija kommentoi ja kehittelee edelleen luennon aihetta. Luennolla opittu yhdistyy omakohtaiseen, kriittiseen ja kommentoivaan otteeseen, ja se sisältää kirjoittajan omaa ajattelua. Yleensä luentopäiväkirjan aiheet saadaan luennoitsijalta, mutta aiheen valinnassakin opiskelijoiden aktiivisuus on toivottavaa.

Monissa harjoitusaineissa (esim. kielten kielitaitokursseilla) on käytössä jatkuva arviointi eikä erillisiä tenttejä järjestetä. Näillä kursseilla on yleensä läsnäolopakko.

Materiaalitentti eli aineistotentti vaatii opiskelijalta soveltavaa ja ymmärtävää otetta. Tentissä käytettävänä materiaalina voivat olla luentomuistiinpanot tai tentissä jaettavat materiaalit. Kysymykset ovat laajoja, ja vastauksiin odotetaan pohtivaa otetta. Vaativuudestaan huolimatta materiaalitenttejä pidetään mielekkäänä kuulustelutapana.

Suullinen tentti järjestetään yleensä pienessä ryhmässä tai pareittain. Se on luonteeltaan dialogimainen, ja siksi tätä tenttimuotoa kutsutaan myös keskustelutentiksi. Suulliseen tenttiin valmistaudutaan kuten kirjalliseen tenttiin, mutta suullisessa tentissä opiskelija ei anna valmiiksi muotoiltuja vastauksia ja tentaattori voi pyytää tenttijää perustelemaan, pohtimaan ja kertomaan oman näkemyksensä kuulusteltavasta asiasta.

Portfolio eli ansiokansio tarkoittaa opintojakson aikana karttuvan oman osaamisen itsearviointia ja dokumentointia. Portfolioon liitetään opintokokonaisuuden aikana tuotettua sekä koko oppimisprosessia kuvaavaa materiaalia. Portfolioita käytetään arviointi- ja oppimismenetelmänä yksittäisissä opintojaksoissa ja opintokokonaisuuksissa. Portfoliota sovelletaan myös koko tutkinnon aikana kertyvän asiantuntemuksen dokumentointiin ja työstämiseen.

Luentosalkkuun kerätään luentopäiväkirjaa yliopistossa tai yliopiston ulkopuolella pidetyistä esitelmistä (tai vierailuluennosta tai väitöstilaisuudesta). Luentosalkkuun vaaditaan esimerkiksi 10 tiivistelmää vierailuluennoista ja kuittaus osallistumisesta kuhunkin.

Matkapäiväkirja on kirjallinen, esseemuotoinen matkaseloste tutustumiskäynnistä sovittuun kohteeseen. Matkapäiväkirjaa käytetään historian ja taidehistorian opinnoissa. Matkapäiväkirjan soveltamisesta ja korvaavuudesta on aina neuvoteltava erikseen.

Yliopistossa järjestetään lukuvuoden aikana kymmeniä tenttitilaisuuksia. Suurimpiin tentteihin saattaa osallistua yhdellä kertaa yli 300 tenttijää. Jotta tenttitilaisuus pääsisi alkamaan joustavasti, kaikkien on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä. Lisätietoa: https://www.oulu.fi/opiskelijalle/tentit

Opiskelijan etiikka

Opiskelijan eettisen toiminnan lähtökohtana on se, että opiskelija tekee opintosuorituksensa itse tai aktiivisena työryhmän jäsenenä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että opiskelija ei voisi laatia esimerkiksi pro gradua aiheesta, jota joku muu on jo aikaisemmin tutkinut omassa työssään. Epäeettinen toiminta eli sepittäminen, vääristely, anastaminen ja luvaton lainaaminen, ei kuulu suomalaiseen yliopistoon. Epäeettinen toiminta yliopisto-opiskelussa rikkoo lakia ja muita yhteiskunnallisia normeja. Se ehkäisee yksilön oppimista, ja siinä tavoitellaan omia etuja käyttämällä hyväksi toisia ihmisiä.

Tieteellisen tutkimuksen tulokset julkaistaan nykyisin yhä useammin myös sähköisessä muodossa Internetissä. Tämän julkaisukanavan tarkoituksena on saada uusi tutkimustieto mahdollisimman nopeasti siitä kiinnostuneiden käyttöön. Internetissä on tutkimustiedon lisäksi tarjolla myös paljon aineistoa, johon pitää suhtautua erittäin kriittisesti.

Moderni tekniikka saattaa synnyttää opiskelijalle kiusauksen esittää esimerkiksi esseessään tai seminaarityössään Internetistä lainattu artikkeliteksti omanaan. Internetissä julkaistun artikkelin lähdetieto on esitettävä aina yhtä tarkasti kuin perinteisen painetun lähteen tiedot. Oppiaineiden eri kursseilla, varsinkin tieteelliseen työskentelyyn johdattavilla kursseilla, käsitellään lähdeviittauksia ja lähdemateriaalin merkintätapoja perusteellisesti.

Yliopisto on laatinut menettelyohjeet opinnäytetöihin ja opintosuorituksiin liittyvän rikkomuksen käsittelemiseksi. Ks. http://www.oulu.fi/sites/default/files/Plagiontitapauksen_%20kasittelyohje_OY.pdf.

Opintojen vanheneminen

Kymmentä vuotta vanhempien opintokokonaisuuksien tietoja voidaan edellyttää täydennettävän silloin, kun opiskelija jatkaa opintojaan oppiaineessa hierarkkisesti seuraavaan opintokokonaisuuteen. Täydentävien opintojen opintopisteet sijoitetaan tutkinnossa joko opintokokonaisuuksiin tai muihin opintoihin. Keskeneräisten opintokokonaisuuksien yli viisi vuotta vanhat opintojaksot voidaan edellyttää päivitettäviksi oppiaineen harkinnan mukaan. Oppiaineiden opetussuunnitelmassa voidaan määritellä opintojaksokohtaisesti viisi vuotta lyhyempikin aika, jolloin keskeneräisen opintokokonaisuuden osasuoritus tulee päivittää. Yli viisi vuotta vanhat opintojaksot, joita ei hyväksytä opintokokonaisuuden osaksi, hyväksytään tutkinnossa muihin opintoihin.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tun­nista­minen ja tunnustaminen – AHOT

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on käytäntöjen kokonaisuus, joka helpottaa toisessa oppilaitoksessa suoritetun koulutuksen kytkemistä opintoihin sekä mahdollistaa muualla kuin muodollisessa koulutuksessa omaksutun osaamisen hyödyntämisen opinnoissa.

AHOTin kautta kartoitetaan, onko opiskelijalla aiemmin suoritettuja opintoja tai muualla hankittua osaamista, jotka voidaan hyväksilukea uuteen tutkintoon.

Opiskelija voi itsearvioinnin ja dokumenttien avulla esittää opintojaksojen osittaista tai täydellistä hyväksilukua, mikäli hänellä on oppimistavoitteiden mukaista aiempaa osaamista. Arvioinnissa opiskelijan aikaisemmin hankittuja kompetensseja suhteutetaan tutkinto-ohjelman vaatimuksiin ja selvitetään, onko opiskelijalla esimerkiksi työkokemuksen tai harrastusten kautta hankittua osaamista, joka vastaa tutkinnon vaatimuksia ja tavoitteita. Jos koulutuksen tavoitteita vastaavaa osaamista löytyy, päällekkäisyyksiä voidaan poistaa ja siten opinnot edistyvät nopeammin.

Toisesta korkeakoulusta tai alalta tulevien opiskelijoiden kohdalla selvitetään myös mahdollisten täydentävien opintojen tarve.

AHOT–prosessi on osa opintojen suunnittelua ja HOPSin laadintaa, jolloin arvioidaan aikaisemman osaamisen vaikutukset opetusjärjestelyihin ja opiskeluaikaan.

Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta säädetään Oulun yliopiston koulutuksen johtosäännössä. Ks. http://www.oulu.fi/external/koulutuksen_johtosaanto.pdf.

Mitä hyötyä AHOT-käytännöstä on opiskelijalle?

Millainen on käytännössä Oulun yliopiston AHOT-prosessi? 

 Opiskelija on aina aloitteellinen AHOT-prosessin käynnistämisessä. Oulun yliopistossa on laadittu kuvaus AHOT-prosessista, tarkemmat tiedot verkkosivulla https://www.oulu.fi/opiskelijalle/ahot

Aiemmasta tutkinnosta tehtävät hyväksiluvut

Toiseen tutkintoon käytettyjä opintoja voi hyväksilukea HuK-tutkintoon enintään 25 op (sekä pakolliset kieliopinnot) ja FM-tutkintoon enintään 60 op. Toiseen tutkintoon käytettyjä opintoja voi hyväksilukea toiseen saman tasoiseen tutkintoon tai ylemmästä tutkinnosta alempaan. Alemmasta tutkinnosta ei voida hyväksilukea opintoja ylempään tutkintoon.

Kandidaatintutkielma

Kandidaatintutkielma on kandidaattiseminaarissa laadittu, mahdollisesti täydennetty, kieliasultaan korjattu työ, jossa opiskelija on esittänyt rajatun tutkimusongelman ja aiempaa tieteellistä tietoa soveltaen käsitellyt sitä. Sen hyväksyy seminaarin pitäjä. Oppiaineiden opetussuunnitelmissa annetaan tutkielman yksityiskohtaiset ohjeet ja osaamistavoitteet.

  1. Kun työ on valmis, ohjaaja antaa opiskelijalle luvan syöttää tutkielman Laturi-järjestelmään.
  2. Ohjaaja lähettää tiedekunnan koulutuksen lähipalveluihin seuraavat tiedot Oodi-kirjausta varten: opiskelijan nimi, tutkielman nimi, tarkastajan nimi, pääaine. Tiedot kirjataan Oodiin.
  3. Laturi-järjestelmä hakee pohjatiedot Oodista. Tiedot päivittyvät Laturiin ma–pe klo 8–18 kahden tunnin välein, muulloin yli yön ajossa. Laturi lähettää viestin opiskelijalle, kun tiedot ensimmäistä kertaa siirtyvät Laturiin.
  4. Opiskelija syöttää tutkielmansa Laturi‐järjestelmään (http://laturi.oulu.fi/). Työn tulee olla PDF/A tiedostomuodossa. (Ks. https://muuntaja.oulu.fi/).
  5. Tarkastaja hakee tutkielman Laturista arviointia varten.
  6. Tarkastaja toimittaa tiedon tutkielman hyväksymisestä tiedekunnan koulutuken lähipalveluihin.
  7. Opiskelija saa tiedon työn hyväksymisestä ja arvosanasta WebOodista hyväksymisen jälkeen.
  8. Opiskelija voi pyytää tutkintolautakunnalta tutkielman arvosteluun oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Ks. http://www.oulu.fi/yliopisto/tutkintolautakunta.

Kandidaatintutkielman arvioinnissa käytetään matriisia.

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte

Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja osoittaa kielitaitonsa joko suomen tai ruotsin kielessä.

Opiskelija, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, kirjoittaa kypsyysnäytteen äidinkielellään tai sillä kielellä, jolla tutkielma on kirjoitettu. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa äidinkielellä, jos se on yliopistossa edustettuna oleva kieli.

Osaamistavoite: Opiskelija osaa kirjoittaa annetun tehtävänasettelun pohjalta kieleltään ja sisällöltään viimeistellyn esseen, jossa hän pystyy esittelemään arvioivasti tutkielmansa teoreettista ja metodista taustaa sekä keskeisiä tuloksia.

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan Examinariumissa (tai poikkeustapauksessa tenttitilaisuudessa). Kypsyysnäytteen pituus on noin 500 sanaa. Tenttivastaus on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä.

Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi suomen tai ruotsin kielen asiantuntija ja sisällön oppiaineen opettaja, suomen ja saamen kielessä kuitenkin vain oppiaineen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen hyväksymisestä päättää koulutusdekaani sisällön tarkastajan ja kielen tarkastajan lausuntojen perusteella.

Kypsyysnäytteen kirjoittamiseksi opiskelija saa yhden tai useamman vaihtoehtoisen otsikon.

Kypsyysnäytteiden on kieliasun osalta täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset.

  1. Käsin kirjoitettu teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat.
  2. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan.
  3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin.
  4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa.
  5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi.
  6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja palvelee informaation välittymistä.
  7. Tyyli on asiatyyliä.
  8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa.
  9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus.
  10. Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa.

Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä on monia erilaisia virheitä tai jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin em. alueista.

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksen saaneiden kielitaitovaatimukset

Suomen kielen taito

Opiskelijan on saavutettava eurooppalaisen viitekehyksen mukainen taso A2 suomen kielessä. Tämä edellyttää kieli- ja viestintäkoulutuksessa suoritettuja suomen kielen alkeistason opintojaksoja ja suomen kielen jatkokurssi 1:n suorittamista.

Kypsyysnäyte

Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen äidinkielellään tai sillä kielellä, jolla tutkielma on kirjoitettu. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa äidinkielellä, jos se on yliopistossa edustettuna oleva kieli.

Vieraan kielen taito

Opiskelijan tulee osoittaa vähintään yhden vieraan kielen (ei opiskelijan koulusivistyskieli) taito.

Pro gradu -tutkielma ja sivuaineen tutkielma

Maisterintutkintoa varten opiskelija laatii pro gradu -tutkielman, joka sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin. Tutkielman laajuus on 40 op (logopediassa 30 op ja tiedeviestinnässä 35 op).

Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää tutkimuksen perusvalmiuksia, joita ovat

Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa opiskelijan

Lisäksi oppiaineet voivat asettaa alakohtaisia tavoitteita, jotka esitettään opetussuunnitelmissa.

Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös esimerkiksi artikkeleista koostuva kokonaisuus tai digitaalista tai perinteistä kuvaa, ääntä tai muuta esitysmuotoa hyödyntävä tutkielma, joka täyttää tutkielmalle asetetut vaatimukset. Muuta kuin perinteistä kirjallista esitysmuotoa hyödyntävissä pro gradu -tutkielmissa tulee aina olla myös kirjallinen osuus, jonka tulee noudattaa tieteellisen viestinnän esitystapaa.

Pro gradu -tutkielman tarkastusprosessi etenee seuraavasti.

Kandidaatintutkinnon on oltava suoritettuna, ennen kuin pro gradu -tutkielman tarkastusprosessin voi aloittaa.

  1. Kun työ on valmis, ohjaaja antaa opiskelijalle luvan syöttää gradun Laturi-järjestelmään.
  2. Ohjaaja lähettää tiedekunnan koulutuksen lähipalveluihin seuraavat tiedot Oodi-kirjausta varten: opiskelijan, gradun, ohjaajan ja tarkastajien nimet, pääaine. Tiedot kirjataan Oodiin.
  3. Laturi-järjestelmä hakee pohjatiedot Oodista. Tiedot päivittyvät Laturiin ma–pe klo 8–18 kahden tunnin välein, muulloin yli yön ajossa. Laturi lähettää viestin opiskelijalle, kun tiedot ensimmäistä kertaa siirtyvät Laturiin.
  4. Opiskelija syöttää valmiin gradunsa Laturi‐järjestelmään (http://laturi.oulu.fi/). Työn tulee olla PDF/A tiedostomuodossa. (Ks. https://muuntaja.oulu.fi/). Samalla hän syöttää Laturiin työn tiivistelmän.

HUOM. Tiivistelmä tehdään samalla kielellä, jolla gradu on kirjoitettu ja se liitetään ”tiivistelmä (ensisijainen)” -kenttään. Jos gradun kieli ei ole suomi, ”tiivistelmä (toissijainen)” -kenttään liitetään myös suomenkielinen tiivistelmäteksti.

  1. Tarkastajat hakevat tiedon Laturista arviointia varten.
  2. Tarkastajilla on kuukausi aikaa lausunnon tekemiseen. Tarkastajat tekevät kirjallisen lausunnon ja palauttavat sen allekirjoitettuna koulutuksen lähipalveluihin.
  3. Koulutusdekaani hyväksyy gradun. Kypsyysnäytteenä hyväksytään tiivistelmä.
  4. Opiskelija saa tiedon työn hyväksymisestä ja arvosanasta WebOodista hyväksymisen jälkeen.
  5. Tiedekunnan koulutuksen lähipalvelut lähettää tarkastajien lausunnon opiskelijalle sähköpostilla Oodissa olevalla osoitteella.
  6. Opiskelija voi pyytää tutkintolautakunnalta tutkielman arvosteluun oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Ks. http://www.oulu.fi/yliopisto/tutkintolautakunta.

Pro gradu -tutkielman arvioinnissa käytetään matriisia

Pääaineen tutkielman lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus maisterin tutkinnossa tai sen jälkeen suorittaa myös sivuaineesta syventävät opinnot, joihin sisältyy joko sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppisiä opintoja. Sivuaineen tutkielman tai tutkielmatyyppisen työn vaatimukset ovat soveltuvin osin samat kuin pro gradu -tutkielman, sillä myös sivuaineen syventävien opintojen tulee tuottaa aineen jatkokoulutuskelpoisuus. Sivuainetutkielman syötetään Laturi-järjestelmään samalla tavalla kuin pro gradu -tutkielmakin.

Sivuaineen tutkielman aihe ja tutkimusongelma tulee rajata siten, että tutkielman työmäärä ei ylitä 20 opintopisteen laajuutta.

Sivuaineen tutkielman tarkastaja arvioi työn asteikolla 0–5. Palaute sivuaineen tutkielmasta annetaan samaan tapaan kuin palaute muista opintosuorituksista, ts. tutkielman hyväksyminen ei kuulu koulutusdekaanin tehtäviin. Kirjallista lausuntoa sivuaineen tutkielmasta ei edellytetä, mutta pyydettäessä tarkastajan tulee sellainen antaa.

Maisterintutkinnon kypsyysnäyte

Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja osoittaa kielitaitonsa joko suomen tai ruotsin kielessä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sekä kandidaatin- että maisterintutkinnossa.

Opiskelija, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi kirjoittaa kypsyysnäytteen äidinkielellään tai sillä kielellä, jolla tutkielma on kirjoitettu. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa äidinkielellä, jos se on tiedekunnassa tai kieli- ja viestintäkoulutuksessa edustettuna oleva kieli.

Maisterintutkinnon kypsyysnäyte voidaan suorittaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla:

  1. Jos suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole osoitettu kandidaatintutkinnossa, kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa. Ks. Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte.
  2. Jos opiskelija on kandidaatintutkinnossaan kirjoittanut kypsyysnäytteen ja osoittanut suomen tai ruotsin kielen hallinnan, maisterintutkinnon kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä (ts. opiskelijan koulusivistyskielellä) kirjoitettu tiivistelmä. Jos tutkielma on kirjoitettu jollain muulla kielellä kuin äidinkielellä, opiskelijan tulee kirjoittaa myös äidinkielinen (suomi/ruotsi) tiivistelmä.

Osaamistavoite: Opiskelija pystyy esittelemään tutkielmansa keskeisiä metodisia lähtökohtia, tuloksia ja johtopäätöksiä asiantuntevasti, tiiviisti ja valikoivasti.

Tiivistelmästä tulee ilmetä

Tiivistelmän pituus on 2500–3000 merkkiä (myös välilyönnit, kirjasinkoko 12, riviväli 1,5).

Kypsyysnäytteen tarkastaa oppiaineen edustaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen hyväksymisestä päättää koulutusdekaani.

Pääaineen vaihtaminen

Tutkinto-ohjelman/pääaineen vaihtoa humanistisen tiedekunnan sisällä on mahdollista hakea siinä vaiheessa, kun opiskelija on suorittanut uudesta pääaineestaan vähintään perusopinnot ja 20 op muita tutkintoon kuuluvia opintoja.

Vaihtoa voi hakea, kun vaadittavat opinnot on suoritettu. Hakeminen tapahtuu 1.8.2020lähtien valtakunnallisessa Opintopolku-palvelussa (siirtohaku). Hakuaika on kaksi kertaa lukuvuodessa. Opiskelijoita valitaan oppiaineen resurssien sallimissa rajoissa.

Opinto-oikeuden logopedian tutkinto-ohjelmaan voi kuitenkin saada vain osallistumalla tutkinto-ohjelman varsinaiseen opiskelijavalintaan ja valintakokeeseen.

Pääaineen vaihtuessa vanhan pääaineen opinto-oikeus merkitään päättyneeksi. Pääaineen vaihtaminen ei pidennä opinto-oikeusaikaa. 

Harjoittelu

Tutkinto-opintoihin voi sisältyä harjoittelua. Harjoitteluksi voidaan hyväksyä omaa alaa koskeva työharjoittelu, joka on suoritettu opintojen aikana, joka sisältyy opetussuunnitelmaan ja josta on raportoitu oppiaineen ohjeiden mukaisesti. Harjoittelu voi olla kaikille opiskelijoille pakollista, vaihtoehtoista muiden opintojen kanssa tai vapaavalintaista. Harjoittelu voi sisältyä aineopintoihin tai syventäviin opintoihin. Harjoittelun laajuudeksi suositellaan vähintään 5:tä opintopistettä. Kieltenopiskelijoilla tutkinto-opintoihin voi sisältyä kielialueella tapahtuvaa kieliharjoittelua, joka voidaan myös hyväksilukea kieliharjoitteluksi.

Opettajankoulutus

Opettajankoulutus voi sisältyä opiskelijan suorittamaan kandidaatin- ja maisterintutkintoon.

Opettajan pedagogiset opinnot

Pedagogisen pätevyyden tuottavat opettajan pedagogiset opinnot, joiden laajuus on 60 op, sisältyvät pääsääntöisesti osin kandidaatintutkintoon, osin maisterintutkintoon.

Ensimmäisen vaiheen opinnot 30 op suoritetaan kolmannen opiskeluvuoden kevätlukukaudella ja toisen vaiheen opinnot 30 op neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudella.

Valinta aineenopettajankoulutukseen tehdään soveltuvuuskokeen ja opintomenestyksen perusteella. Syksyllä 2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet voivat osallistua kokeeseen kaksi kertaa. Ensimmäinen mahdollisuus on ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella ja toinen mahdollisuus toisen opiskeluvuoden syyslukukaudella. Soveltuvuuskokeesta voi saada 0–15 pistettä. Parempi pistemäärä jää voimaan. Alin hyväksytty pistemäärä on kahdeksan.

Opintomenestys lasketaan kertomalla pääaineen perusopintojen tarkka, opintopisteillä painotettu keskiarvo kolmella. Perusopintojen tulee olla valmiina toisen opiskeluvuoden marraskuun loppuun mennessä. Jos perusopinnot eivät ole tuolloin valmiit, keskiarvo lasketaan suoritetuista perusopinnoista käyttämällä jakajana perusopintoihin vaadittavaa opintopistemäärää. Maksimipistemäärä on 15. Alin hyväksytty pistemäärä on kahdeksan. Jos perusopintokokonaisuus on suoritettu kokonaisuudessaan ennen opintojen aloittamista esimerkiksi toisessa yliopistossa tai avoimessa yliopistossa, opintomenestys lasketaan näistä opinnoista.

Päätös valinnasta aineenopettajankoulutukseen tehdään toisen opiskeluvuoden syyslukukauden lopulla. Hakijoiden päätyessä tasapisteisiin hakijoiden järjestys ratkaistaan ensisijaisesti opintomenestyspisteiden ja toissijaisesti soveltuvuuskokeen perusteella.

Opiskelupaikan vastaanottaessaan opiskelija sitoutuu suorittamaan opinnot ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Pedagogisten opintojen ensimmäinen, 30 op:n laajuinen osa suoritetaan kolmannen opiskeluvuoden kevätlukukaudella. Opintojen aloittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään 60 op:n opinnot opetettavassa pääaineessa ja sivuaineessa (jos sellainen on) vähintään 25 op:n opinnot. Opintojen tilanne tarkistetaan kolmannen opiskeluvuoden syyslukukauden lopulla. Perustellusta syystä (sairaus, varusmies-/ siviilipalvelus, raskaus) opiskelija voi lykätä opintojen aloittamista vuodella. Pedagogisten opintojen toinen osa (30 op) suoritetaan neljännen opiskeluvuoden syyslukukauden aikana. Perustellusta syystä (sairaus, varusmies-/siviilipalvelus, raskaus) opiskelija voi lykätä opintojen aloittamista vuodella.

Opetettavan aineen opinnot

Aineenopettajan kelpoisuus määritellään asetuksessa opetustoimien henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005).

Perusopetuksessa aineenopettajalta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot. Lukiossa aineenopettajalta edellytetään yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä.

Aineenopettajaksi opiskelevan kandidaatin- ja maisterintutkintoon sisältyy opettajan pedagogisten opintojen lisäksi opetettavan aineen opinnot.

Äidinkieli (suomi) ja kirjallisuus opetettavana aineena (laajuus vähintään 120 op) koostuu suomen kielen, kirjallisuuden ja puheviestinnän opinnoista. Pääaineesta (suomi/kirjallisuus) opiskelija suorittaa perus-, aine- ja syventävät opinnot, ja sivuaineesta (kirjallisuus/suomi) perus- ja aineopinnot. Jos pääaine on suomen kieli, opiskelija suorittaa kandidaatintutkinnossa 5 op:n laajuisen puheviestinnän opintojakson Viestintätaidot ja vuorovaikutus, joka sisältyy opiskelijan kieli- ja viestintäopintoihin. Maisterintutkintoa varten opiskelija suorittaa lisäksi 5 op:n laajuisen opintojakson Viestintäosaaminen ja ohjaaminen puheviestintää. Kirjallisuuden pääaineopiskelijoilla em. puheviestinnän opinnot (10 op) tulee tutkinnon sivuaineeksi.

Äidinkieli (suomi) ja kirjallisuus opetettavana aineena (laajuus vähintään 60 op) koostuu suomen kielen ja kirjallisuuden perus- ja aineopinnoista (60 op + 60 op) sekä em. puheviestinnän opinnoista (10 op).

Äidinkieli (saame) ja kirjallisuus opetettavana aineena (laajuus vähintään 120 op) koostuu saamen kielen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista, kirjallisuuden perusopinnoista, saamelaisen kulttuurin perusopinnoista ja puheviestinnän 5 op:n laajuisesta opintojaksosta Viestintätaidot ja vuorovaikutus. Opetettava aine, jonka laajuus on vähintään 60 op, koostuu saamen kielen perus- ja aineopinnoista ja kirjallisuuden perusopinnoista.

Historia opetettavana aineena (laajuus vähintään 120 op) koostuu historia-aineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Suppeampi opetettava aine (60 op) koostuu historia-aineen perus- ja aineopinnoista.

Yhteiskuntaoppi on kouluissa opetettava aine. Yleensä se liittyy ns. toisena opetettavana aineena historian opettajan virkoihin. Opinnot on tarkoitettu historia-aineiden pääaineopiskelijoille, jotka ovat tulleet valituiksi aineenopettajakoulutukseen. Saadakseen yhteiskuntaopin opettajan pätevyyden aineenopettajakoulutukseen valituksi tulleen historian opiskelijan tulee suorittaa seuraavat yhteiskunnallisten aineiden opinnot (yhteensä 60 op):

1. 1-2 perusopinnot seuraavista (suositus: 2)

Sosiologia, perusopinnot 25 op

Kauppatiede, perusopinnot 25 op

Politiikkatieteet, 25 op

2. 700740P Lakitiedon kurssi 5 op (pakollinen) 

3. Muut opinnot 5 op tai 30 op (riippuen kohdan 1. valinnasta):

Alla olevalta listalta tulee valita joko yksi tai kuusi opintojaksoa.

  1. Filosofia:

    • 700600P Johdatus filosofiaan, 5 op
    • 700618P Etiikka ja yhteiskuntafilosofia, 5 op
    • 700624A Arvot, etiikka ja politiikka nykypäivän maailmassa, 5 op

    Humanistiset ympäristöopinnot:

    • 687813P Energia ja ympäristö, 5 op

    Saamelainen kulttuuri:

    • 683374P Saamelainen nyky-yhteiskunta ja oikeudet, 5 op
    • 683507P Monikulttuuriset alkuperäiskansayhteisöt, 5 op

    Viestintä:

    • 695100P Johdatus viestintään, 5 op

    Nais- ja sukupuolentutkimus:

    • 417138P Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet, 5 op

    Sosiologia:

    • 1-2 aineopintotojaksoa (5-10 op), jos opiskelija on suorittanut sosiologian perusopinnot

Katso lisää yhteiskuntaopin opinnoista: https://weboodi.oulu.fi/oodi/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2231&Org=5&vl_tila=1&AukAikMaar=1

Vieraissa kielissä (englanti, saksa) ja toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) opetettavan aineen opinnot 120 op koostuvat englantilaisen filologian, germaanisen filologian tai ruotsin kielen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Suppeampi kokonaisuus 60 op koostuu puolestaan perus- ja aineopinnoista.

Opettajaksi valmistuvien maisterien tutkintotodistuksen liitteenä on erillinen todistus, jossa todetaan opetettavat aineet ja opettajan pätevyys. Tutkinnon jälkeen tehdyistä opettajan pätevyyden tuottavista opinnoista voi saada pyynnöstä myös ns. vastaavuustodistuksen. (Katso seuraava sivu) Pyyntö lähetetään osoitteeseen study.humanities@oulu.fi

Valmistuminen

Kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä kandidaatintutkinto ja maisterintutkinto ovat molemmat itsenäisiä tutkintoja, joista annetaan kummastakin oma tutkintotodistus.

HuK-tutkinto

Tutkintotodistuksia myönnetään kerran kuukaudessa valmistumispäivinä. Publiikkeja järjestetään kahdesti vuodessa: kesäkuussa ja joulukuussa. Valmistumispäivät ja todistusanomusten viimeiset jättöpäivät voi tarkistaa yliopiston verkkosivulta https://www.oulu.fi/opiskelijalle/opinnaytetyo-ja-valmistuminen. Tutkintotodistushakemus täytetään OSAT-järjestelmässä. https://osat.oulu.fi/

Ennen kuin todistusanomuksen voi jättää, opiskelijan on huolehdittava siitä, että kaikki tutkintoon tulevat opintokokonaisuudet on kirjattu ja koostettu Oodiin. Koostamispyynnön humanistisen tiedekunnan opinnoista voi lähettää osoitteeseen study.humanities@oulu.fi

Anomukseen merkitään pääaineen perusopinnot ja aineopinnot sekä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot. Näiden on oltava koostettuina kokonaisuuksina Oodissa. Sama koskee muita tutkintoon tulevia sivuainekokonaisuuksia. Opettajaksi valmistuvilla opettajan pedagogisten opintojen ensimmäinen osuus merkitään kandidaatintutkinnon sivuaineeksi. Tutkinnon minimilaajuus on 180 op ja maksimilaajuus 190 op.

Opiskelijan on huolehdittava siitä, että kaikki kandidaatintutkinnon pakolliset kieli- ja viestintäopinnot on suoritettu. Lomakkeessa kysytään erikseen kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot.

Kohtaan ”muut opinnot” voi ottaa yksittäisiä opintojaksoja, esimerkiksi ylimääräisiä kieliopintoja. On hyvä muistaa, että muihin opintoihin ei kannata ottaa opintojaksoja sellaisesta opintokokonaisuudesta, joka on tarkoitus tehdä valmiiksi myöhemmin.

Tutkintotodistus on suomenkielinen ja sen liitteenä on suomenkielinen opintorekisteriote tutkintoon kuuluvista opinnoista. Lisäksi jokainen saa englanninkielisen Diploma Supplementin ja englanninkielisen opintorekisteriotteen.

Todistuksen voi noutaa tiedekunnan lähipalveluista (KE1020, avoinna arkisin klo 10-14), sen voi saada postitse (kirjaamattomana kirjeenä) tai publiikissa (kesäkuu ja joulukuu).

FM-tutkinto

Tutkintotodistuksia myönnetään kerran kuukaudessa valmistumispäivinä. Publiikkeja järjestetään kahdesti vuodessa: kesäkuussa ja joulukuussa. Valmistumispäivät ja todistusanomusten viimeiset jättöpäivät voi tarkistaa yliopiston verkkosivulta https://www.oulu.fi/opiskelijalle/opinnaytetyo-ja-valmistuminen. Tutkintotodistushakemus täytetään OSAT-järjestelmässä. https://osat.oulu.fi/

Ennen kuin todistusanomuksen voi jättää, opiskelijan on huolehdittava siitä, että kaikki tutkintoon tulevat opintokokonaisuudet on kirjattu ja koostettu Oodiin. Koostamispyynnön humanistisen tiedekunnan opinnoista voi lähettää osoitteeseen study.humanities@oulu.fi

Anomukseen merkitään pääaineen syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielma. Näiden on oltava koostettuina kokonaisuuksina Oodissa. Sama koskee muita tutkintoon tulevia sivuainekokonaisuuksia. Tutkinnon minimilaajuus on 120 op ja maksimilaajuus 130 op.

Opiskelijan on huolehdittava siitä, että kaikki maisterintutkinnon pakolliset kieli- ja viestintäopinnot on suoritettu. Lomakkeessa kysytään erikseen kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot.

Kohtaan ”muut opinnot” voi ottaa yksittäisiä opintojaksoja, esimerkiksi ylimääräisiä kieliopintoja. On hyvä muistaa, että muihin opintoihin ei kannata ottaa opintojaksoja sellaisesta opintokokonaisuudesta, joka on tarkoitus tehdä valmiiksi myöhemmin.

Tutkintotodistus on suomenkielinen ja sen liitteenä on suomenkielinen opintorekisteriote tutkintoon kuuluvista opinnoista. Lisäksi jokainen saa englanninkielisen Diploma Supplementin ja englanninkielisen opintorekisteriotteen.

Todistuksen voi noutaa tiedekunnan lähipalveluista (KE1020, avoinna arkisin klo 10-14), sen voi saada postitse (kirjaamattomana kirjeenä) tai publiikissa (kesäkuu ja joulukuu).

Erillistodistus

Opiskelija voi suorittaa opiskeluaikanaan opintoja enemmänkin kuin tutkintoihin vaaditaan tai niihin voi sisällyttää. Näistä opinnoista voi pyynnöstä saada erillistodistuksen. Erillistodistuksia kirjoitetaan vain opintokokonaisuuksista, ei yksittäistä opintojaksoista. Pyyntö osoitteeseen study.humanities@oulu.fi

Vastaavuustodistus

Tutkinnon jälkeen tehdyistä opettajan pätevyyden tuottavista opinnoista voi saada pyynnöstä ns. vastaavuustodistuksen. Maisteri, joka suorittaa opettajan pedagogiset opinnot vasta myöhemmin, tarvitsee myös vastaavuustodistuksen tiedekunnalta. Todistus on maksullinen. Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet maisterit saavat sen kuitenkin maksutta 10 vuotta valmistumisen jälkeen. Jos opinnot on tehty avoimessa yliopistossa, vastaavuustodistus on aina maksullinen. Pyyntö osoitteeseen study.humanities@oulu.fi

Työllistyminen

Humanististen tieteiden opiskelulle on tyypillistä yleissivistävyys, ja opiskelu on yleisluonteeltaan ajattelua ja kriittisyyttä kehittävää sekä laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Aineenopettajan, informaatikon ja puheterapeutin ammatteja lukuun ottamatta humanistisen alan tutkinto ei tarjoa valmiita tai selkeitä ammattikuvia. Tutkintojen vahvuutena on mahdollisuus tehdä erilaisia valintoja ja näin suunnata tutkintoa ja asiantuntijuutta monenlaisiin, kiinnostaviin työtehtäviin.

Opintoja suunnitellessa ja HOPSia laatiessa opiskelijan kannattaa tutustua suunniteltujen pää- ja sivuaineiden antamiin työllistymismahdollisuuksiin. Sivuaineista kerrotaan, miten ne sopivat yhteen ja tukevat muita oppiaineita työllistymisen näkökulmasta. Lisäksi työtehtävien ja tehtyjen sekä suunniteltujen opintojen suhteesta voi keskustella asiantuntijan kanssa. Tällaisia asiantuntijoita ovat oppiaineen opintoneuvoja tai omaopettaja, koulutussuunnittelijat ja opiskelu- ja uraohjauspalveluiden henkilökunta.

Humanistien erilaisesta sijoittumisesta työelämään kuulee myös osallistumalla Humanistisen Killan järjestämään Työllistymispäivään, joka järjestetään joka syksy. Humanistisen alan tutkinto kannattaa suunnitella realistiseksi ja järkeväksi kokonaisuudeksi niin, että esimerkiksi sivuaineet suuntaavat sitä haluttuihin ammattikuviin.

Työllistymisessä harrastuneisuus, persoonallisuus sekä opiskeluaikana hankitut verkostot vaikkapa harjoittelun tai harrastusten kautta voivat nousta tärkeään asemaan. Työelämään sijoittumisessa ja rekrytoinnissa painotetaan koulutuksen ohella myös henkilökohtaisia valmiuksia sekä varsinaisen opiskelun ulkopuolella hankittuja taitoja ja kokemuksia.

Kunnat ovat humanistien suurin työllistäjä, koska yli puolet humanistisen tiedekunnan opiskelijoista valmistuu opettajiksi. Muita työllistäviä tahoja ovat yksityinen sektori, valtio ja erilaiset (tutkimus)projektit. Suuri osa valmistuneista työllistyy Pohjois-Pohjanmaan alueelle.

Oulun yliopiston opiskelu- ja uraohjaus tarjoaa opiskelijoille ohjausta ja koulutusta, opintojen ja oman tulevaisuuden suunnittelussa sekä työnhakuun liittyvissä asioissa. Opiskelu- ja uraohjauksesta saa tietoa erilaisista työtehtävistä, palkkauksesta sekä valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. 

Yliopiston tarjoamat palvelut

Opiskelija saattaa opintojen edetessä törmätä opiskelumotivaation katoamiseen esimerkiksi gradua tehdessään. Epäilykset oikean opiskelualan valinnasta mietityttävät jossain vaiheessa opintoja lähes jokaista opiskelijaa. Stressi ja väsymisen uhka eivät ole vain muotisanoja tai -ilmiöitä vaan todellinen ongelma, johon vaikuttavat sekä ulkoiset paineet että opiskelijan liialliset odotukset opintojensa suhteen. Suunnitelmallisuus ja realistiset tavoitteet auttavat opintojen eteenpäin viemisessä. Apua ja vinkkejä voi saada esimerkiksi oppiaineissa toimivista opintopiireistä, henkilökunnalta ja lukuisilta nettisivustoilta.

Opiskelualan valinnasta voi käydä keskustelemassa esimerkiksi yliopiston opiskelu- ja uraohjauspalveluissa (https://www.oulu.fi/opiskelijalle/tyo-ja-yrittajyys).

Jos ongelmat alkavat haitata opiskelua, kannattaa ottaa yhteyttä YTHS:ään tai yliopiston opintopsykologiin (https://www.oulu.fi/opiskelijalle/opintopsykologi). Kampuksella voi käydä keskustelemassa myös yliopistopastorin kanssa. Hänen työhuoneensa on KK206, sähköposti yliopistopastori@oulu.fi (https://www.oulu.fi/opiskelijalle/node/46847).

Parisuhdeasioissa voi kääntyä myös seurakunnan perheneuvonnan puoleen. Myös opiskelija voi auttaa toista opiskelijaa: jos huomaat jonkun opiskelijan jäävän lähes täysin ilman sosiaalisia kontakteja, ota häneen yhteyttä ja kysele kuulumisia. Jos hän tuntuu tarvitsevan apua, keskustele siitä hänen kanssaan.

Korkeakoululiikunta tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia liikkumiseen ja hyvinvointipalveluja Oulun yliopiston, ammattikorkean ja ammattiopiston opiskelijoille sekä henkilökunnalle. Sporttipassilla pääsee joko maksutta liikkumaan tai sillä saa alennuksen esim. kurssiin. Lue lisää: http://www.oulunkorkeakoululiikunta.fi/fi