Etusivu Opetus Tentit Opintojaksot

Sisällys 

  1. Kasvatustieteiden tiedekunta                       

     1.1 Tiedekunnan koulutukset 

     1.2 Harjoittelukoulu                  

     1.3 Hallintoelimet                      

     1.4 Yhteystiedot                         

  1. Opinto-oikeus                        

     2.1 Opinto-oikeudet                 

     2.2 Opinto-oikeuden laajuus 

     2.3 Opinto-oikeuden säilyminen                      

     2.4 Sivuaineopiskelu kasvatustieteiden tiedekunnassa        

     2.5 Erilliset opinnot                   

     2.6 Tutkintoa täydentävät opinnot                  

  1. Tutkinnot ja opinnot            

     3.1 Tiedekunnan tutkinnot ja opinnot            

     3.2 Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus ja rakenne 

     3.3 Kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet                          

     3.4 Kandidaatin tutkinnon suorittaminen     

     3.5 Maisterin tutkinnon osaamistavoitteet  

     3.6 Maisterin tutkinnon suorittaminen          

     3.7 Tiedekunnan tohtorikoulutus                     

  1. Opiskelu      

     4.1 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)                  

     4.2 Opetusperiodit                    

     4.3 Opetukseen osallistuminen                        

     4.4 Kieli- ja viestintäopinnot  

     4.5 Harjoittelut                           

     4.6 Vapaasti valittavat opinnot                          

     4.7 Kuulustelut                           

     4.8 Opintosuorituksista ilmoittaminen           

     4.9 Kasvatustieteiden tiedekunnan eettiset ohjeet                

     4.10 Opintojen hyväksilukeminen                   

     4.11 Koulutusten vastuuhenkilöt                     

     4.12 Opintojen vanheneminen                         

     4.13 Todistukset                         

     4.14 Tiedekunnan opiskelijayhdistykset        

     4.15 Opettajien kelpoisuusvaatimukset        

     4.16 Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntö                      

  1. Opintojen arviointi               

     5.1 Kandidaatintutkielma ja pro gradu –tutkielma                  

     5.2 Kandidaatintutkielman ja pro gradu -tutkielman kansittaminen             

     5.3 Kandidaatintutkielman ja pro gradu -tutkielman tiivistelmä                     

     5.4 Kypsyysnäyte ja sen arviointi                      

     5.5 Kandidaatintutkielman arviointi                 

     5.6 Pro gradu -tutkielman tarkastaminen     

     5.7 Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit  

     5.8 Muiden opintosuoritusten arviointi         

  1. Opinto-ohjaus                        

     6.1 Ohjaus Oulun yliopistossa                            

     6.2. Opinto-ohjaus kasvatustieteiden tiedekunnassa            

     6.3 Pienryhmäohjaus               

  

 

  

  

1.        Kasvatustieteiden tiedekunta 

  

  

1.1    Tiedekunnan koulutukset 

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta on kasvua, kasvatusta ja koulutusta tutkiva ja opettajia sekä muita kasvatusalan asiantuntijoita kouluttava tiedeyhteisö. 

Tiedekunnan päätehtävä on kasvatuksen teoreettisia ja eettisiä perusteita sekä oppimista ja opetusta koskeva tutkimus ja siihen perustuva kasvatusalan asiantuntijoiden, erityisesti opettajien laaja-alainen ja joustava koulutus. 

Koulutuksen laaja-alaisuuden mahdollistaa yhteistyö yliopiston muiden tiedekuntien ja yksiköiden sekä eri alojen oppilaitosten, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. 

Tiedekunnan tieteenalat ovat kasvatustiede, kasvatuspsykologia, musiikkikasvatus, erityispedagogiikka, psykologia ja sosiologia. 

Opettajankoulutusta voi painottaa yksikön ja opiskelijan valinnan mukaisesti perusopetukseen, nuorisoasteeseen, aikuiskoulutukseen tai varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. 

Oulun yliopiston luokanopettajakoulutuksessa on mahdollisuus suuntautua myös taide- ja taitopainotteisesti tai teknologiapainotteisesti. Näiden lisäksi tiedekunnassa toteutetaan englanninkielistä, Intercultural Teacher Education –luokanopettajakoulutusta, sekä lastentarhanopettajan kelpoisuuden antavaa varhaiskasvatuksen koulutusta (varhaiskasvatuksen suuntautumisvaihtoehto) ja erityisopettajan kelpoisuuden tuottavaa erityispedagogiikan koulutusta. 

Oulun yliopisto on yksi maamme kolmesta musiikin aineenopettajakoulutusta tarjoavasta korkeakoulusta. Oulussa koulutus painottuu erityisesti perusopetuksen ja lukion musiikinopettajan tehtäviin. 

Kasvatustieteiden suuntautumisvaihtoehto on kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian tiedeperustaan pohjautuva koulutus, joka antaa valmiudet tieteelliseen tutkimustyöhön sekä koulutuksen asiantuntijatehtäviin erityyppisissä organisaatioissa.  

Tiedekunnassa on myös mm. koulutusteknologian, sukupuolentutkimuksen ja monikulttuurisuuden asiantuntijuutta ja siihen perustuvaa opetusta. 

Ainelaitosten opiskelijat, joiden tavoitteena on aineenopettajan pätevyys, suorittavat kasvatustieteiden tiedekunnassa opettajan pedagogiset opinnot. 

1.2      Harjoittelukoulu 

Oulun yliopiston harjoittelukoulu tarjoaa kehittämis- ja tutkimuskentän yliopiston kaikille tiedekunnille ja laitoksille. Opettajankoulutuksen ohella harjoittelukoulussa toteutetaan monipuolista koulun kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Koulu on avoin oppimisympäristö, jossa oppija noudattaa vaihtelevaa, yksilöllistä opetussuunnitelmaa. 

Harjoittelukouluna toimii Oulun Normaalikoulu Linnanmaalla ja Koskelassa. 

1.3            Hallintoelimet 

Tiedekunnan hallinnolliset elimet ovat tiedekuntahallitus ja koulutustoimikunta sekä tutkinto-ohjelmatoimikunnat. Tiedekuntahallituksen puheenjohtaja on dekaani Kati Mäkitalo ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja koulutusdekaani Sari Harmoinen.  

1.4            Yhteystiedot 

Kasvatustieteiden tiedekunta 
PL 2000, 90014 OULUN YLIOPISTO 
Käyntiosoite: Yliopistokatu 9, 

Snellmania, Linnanmaa. 
 
puh. 0294 480000 (vaihde) 

tiedustelut:  study.education@oulu.fi  
 
Oulun normaalikoulun perusaste 0-6, Linnanmaa 

Yliopistokatu 48, 
PL 9200, 90014 OULUN YLIOPISTO 
puh. 0294 480000 (vaihde) 
faksi (08) 553 3752 
 
Oulun normaalikoulun perusaste 7-9 ja lukio,  
Kaitoväylä 7, 
PL 9300, 90014 OULUN YLIOPISTO 
puh. 0294 480000 (vaihde) 
faksi (08) 553 3775 

  

Oulun normaalikoulun perusaste 0-6 

Koskelan koulu 

Tullimiehentie 8, 90560 OULU 

puh. 044-7039250 (rehtori);   
044-7039251 (kanslia) 
 

Kaikki Oulun yliopiston henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa 

etunimi.sukunimi@oulu.fi

  

  

Kasvatustieteiden tiedekunnan henkilökunnan yhteystiedot ovat sivulla: www.oulu.fi/ktk/yhteystiedot 

2. Opinto-oikeus

  

2.1 Opinto-oikeudet 

Varsinainen opinto-oikeus on oikeus suorittaa tutkinto. 

Erillisten opintojen suoritusoikeus tarkoittaa oikeutta suorittaa tutkintoihin kuulumattomia opintoja; oikeus tiettyyn opetukseen ja oikeus suorittaa yksittäisiä opintosuorituksia. 

Myönnettäessä samanaikaisesti sekä alemman että ylemmän tai pelkästään alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeus, kaikkien opiskelijoiden tulee saada opinto-oikeutensa vahvistettujen valintaperusteiden mukaisesti. 

Opinto-oikeus (myös opiskelijana jo olevan uusi opinto-oikeus ja siirtovalinnan myötä saatu opinto-oikeus) saadaan vuosittain järjestettävissä opiskelijavalinnoissa. Opiskelijavalintojen perusteet ovat kokonaisuudessaan nähtävillä Opintopolussa (www.opintopolku.fi).  

 

Poikkeuksen muodostaa suuntautumisvaihtoehdon vaihtaminen tiedekunnan sisällä, jonka osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: 

Tiedekuntaan hyväksytty opiskelija voi tiedekunnan suostumuksella opintojensa aikana vaihtaa suuntautumisvaihtoehdosta toiseen, mikäli opiskelupaikkoja on tarjolla. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan toisen opintovuoden aikana. Lisätietoa suuntautumisvaihtoehdon vaihtamisesta saa tiedekunnan koulutussuunnittelijoilta. 

Vaihtamisessa noudatetaan soveltuvasti niitä perusteita, joilla opiskelijat on valittu opiskelemaan kuhunkin koulutukseen. Opettajankoulutuksiin voi siirtyä ainoastaan opiskelijavalinnan kautta. 

 

Ulkomaisen koulutuksen perusteella yliopistokelpoisuuden saavuttaneet 

Ne hakijat, jotka ovat saaneet ulkomaisen koulutuksen perusteella kelpoisuuden, hyväksytään yhteishaussa valintakokeen perusteella. 

2.2 Opinto-oikeuden laajuus 

Yliopistojen yhteishaussa opinto-oikeuden saaneet voivat ilmoittautua vain yhteen tiedekuntaan ja yhteen tutkinto-ohjelmaan tai pääaineeseen lukukaudessa. 

Jos opiskelija haluaa saada tutkintoon johtavan opinto-oikeuden toisessakin tiedekunnassa tai koulutusohjelmassa, hänen tulee osallistua asianomaisen tiedekunnan opiskelijavalintaan ensimmäisen ilmoittautumislukukautensa jälkeen. 

Opiskelijavaihdon kautta sekä stipendiaatteina tai vastaavina opiskelemaan tuleville opinto-oikeus voidaan myöntää määräaikaisena. 

2.3 Opinto-oikeuden säilyminen 

Yliopistoon hyväksytyn opiskelijan opinto-oikeuden säilymisestä on säädetty yliopistolaissa. Opiskelijan on vuosittain ilmoittauduttava yliopistoon voidakseen käyttää opinto-oikeuttaan. 

Opintosuoritusten vanhenemisesta määrätään erikseen. 

2.4 Sivuaineopiskelu kasvatustieteiden tiedekunnassa 

Kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoille kuuluu tutkintoon 1-2 sivuainetta. Tiedekunta tarjoaa vapaita sivuaineita ja sivuainehaussa haettavia sivuaineita. Sivuainehaku ja –valinta järjestetään kevätlukukauden aikana. Valintojen jälkeen opiskelija vastaanottaa sivuainepaikan ilmoittautumalla sivuainekokonaisuuteen WebOodissa. Myös vapaisiin sivuaineisiin seuraavalle lukuvuodelle ilmoittaudutaan samana ajankohtana. Vapaaksi jääneisiin sivuainepaikkoihin järjestetään toinen hakukierros erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Toisella hakukierroksella ei huomioida jo ensimmäisellä hakukierroksella sivuainepaikan saaneita hakijoita. Sivuaineiden haku- ja valintakriteerit julkaistaan ennen sivuainehaun alkamista.  Tietoa sivuaineista löydät Kasvatustieteiden tiedekunnan sivuainesivuilta http://www.oulu.fi/ktk/sivuaineopinnot

Oulun yliopiston muiden tiedekuntien läsnäolevilla opiskelijoilla on periaatteessa oikeus suorittaa perus- ja aineopintokokonaisuudet kasvatustieteiden tiedekunnan oppiaineissa. Rajallisten opetus- ja henkilöresurssien vuoksi opintokokonaisuuksien suoritusoikeuksia on kuitenkin haettava tiedekunnan koulutusdekaanilta. Valintaa suoritettaessa ovat etusijalla ne humanistisen ja luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat, joiden tutkinto-ohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehdon tavoitteisiin opintokokonaisuus erityisen hyvin soveltuu. Hakuaika päättyy vuosittain 15.8. 

Oulun yliopiston muiden tiedekuntien läsnäoleviksi ilmoittautuneilla opiskelijoilla on sosiologian ja nais- ja sukupuolentutkimuksen sivuaineiden perus- ja aineopintojen vapaa suoritusoikeus. 

Ks. lisää sivuaineopiskelusta sivulta http://www.oulu.fi/ktk/sivuaineopinnot.  

2.5 Erilliset opinnot 

Erillinen opinto-oikeus on tarkoitettu ainoastaan hakijalle, jolla ei ole voimassa olevaa opinto-oikeutta mihinkään yliopistoon. Esimerkiksi toisesta yliopistosta valmistuneet tai hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yliopisto-opintoja, voivat hakea erillistä opinto-oikeutta. Oulun yliopistosta valmistuneet hakevat sen sijaan tutkintoa täydentävää opinto-oikeutta kahden vuoden kuluessa opinto-oikeuden päättymisestä. Sen jälkeen heidän on mahdollista hakea erillistä opinto-oikeutta. Hakuaika päättyy vuosittain 15.8.  

Lukuvuoden 2018-19 aikana yliopiston ohjeistuksen mahdollisesti muuttuessa erillistä opinto-oikeutta voi hakea kahdesti vuodessa.  

2.6 Tutkintoa täydentävät opinnot 

Maisterintutkinnon suorittaneen opiskelijan opinto-oikeus kasvatustieteiden tiedekunnassa päättyy tutkinnon suorittamispäivänä. Opiskelija voi kuitenkin täydentää tutkintoaan kahden vuoden kuluessa valmistumislukuvuoden päättymisestä. 

Täydentäviin opointoihin on haettava erikseen. Hakuaika päättyy vuosittain 15.8. 

Opinto-oikeus myönnetään kahdeksi lukuvuodeksi. Opintojen aloittamista ei voi lykätä. 

Erillisten opintojen, täydentävien opintojen ja sivuaineopintojen haun ulkopuolelle jäävät opettajan pedagogiset opinnot, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot sekä opetettavan aineen opinnot silloin, kun ne edellyttävät yksilöopetusta ja lisäksi ne kokonaisuudet, joihin on erikseen ilmoitettu hakumenettely. 

Erillisten opintojen, täydentävien opintojen ja sivuaineopintojen hakulomake on verkossa osoitteessa www.oulu.fi/ktk/opiskelijavalinta

  3. Tutkinnot ja opinnot

3.1 Tiedekunnan tutkinnot ja opinnot 

Yliopistotutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaan kasvatustieteellisen alan tutkintoja ovat 

  1. kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) 
  2. kasvatustieteen maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) 
  3. kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (tieteellinen jatkotutkinto) 
  4. kasvatustieteen tohtorin tutkinto (tieteellinen jatkotutkinto) 

Kasvatustieteiden tiedekunnan opetus-ja kasvatusalan tutkinto-ohjelmassa ovat seuraavat maisterin tutkintoon johtavat suuntautumisvaihtoehdot ja pääaineet: 

Kasvatustieteiden tiedekuntaan opiskelijat valitaan suorittamaan sekä kandidaatin tutkintoa, että maisterintutkintoa. Valinnasta suorittamaan pelkästään maisterintutkintoa tai tieteellistä jatkotutkintoa kerrotaan erikseen. 

Maisterin tutkintoa ei voi suorittaa ennen kuin kandidaatintutkinto on suoritettu. 

Molemmista tutkinnoista kirjoitetaan tutkintotodistus. Kandidaatin tutkintoon sisältyviä opintoja ei voi sisällyttää maisterin tutkintoon eikä maisterin tutkintoon sisältyviä opintoja tieteelliseen jatkotutkintoon. 

Eri oppiaineiden opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. Tutkintoihin kuuluu lisäksi kaikille pakollisia kieli-, viestintä- ja orientoivia opintoja. 

Maisteriohjelmat 

Kansainväliset maisteriohjelmat 

Master’s Programme in Education and Globalisation (EDGLO)  

Master’s Programme in Learning, Education and Technology (LET). 

The degree consists of language and communication studies, advanced studies in educational sciences, Master’s thesis and minor subject studies. 

Students will be awarded an MA (Education) degree, which offers an opportunity to continue on with doctoral studies. The degree does not, however, constitute a formal teaching qualification. 

 

3.2 Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus ja rakenne 

Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. 

Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa. 

Tutkinnoissa oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien opinnot muodostuvat: 

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. 

Lisäksi koulutukseen voi kuulua vaihtoehtoisia, vapaasti valittavia tai ylimääräisiä opintoja. 

Vaihtoehtoisilla opinnoilla tarkoitetaan sitä, että opiskelijan on valittava jokin osoitetuista vaihtoehdoista. 

Vapaasti valittavat opinnot opiskelija voi itse valita haluamaltaan alueelta, myös muiden tiedekuntien ja korkeakoulujen opinnoista. 

Ylimääräiset opinnot eivät sisälly tutkinnon kokonaislaajuuteen, vaan ne ovat nimensä mukaisesti ylimääräisiä. Ylimääräisinä opintoina voi suorittaa kasvatustieteiden tiedekunnan tai muiden tiedekuntien opintojaksoja ja -kokonaisuuksia. 

 

3.3 Kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet 

Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: 

3.4 Kandidaatin tutkinnon suorittaminen 

Kandidaatin tutkinto on suoritettava ennen maisterin tutkintoa. Kandidaatin tutkintoon sisällytettyjä opintoja ei voi sisällyttää maisterin tutkintoon. 

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava tutkintorakenteessa kandidaatintutkinnolle määritellyt opinnot. 

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä asetuksen edellyttämän toisen kotimaisen ja vähintään yhden vieraan kielen opinnot. 

Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä kandidaatintutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ks. lisätietoa kohdasta 5.4. 

 

3.5 Maisterin tutkinnon osaamistavoitteet 

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: 

3.6 Maisterin tutkinnon suorittaminen 

Opiskelija suorittaa opintonsa kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisessa järjestyksessä. Mikäli opintojen joustavan etenemisen kannalta on tärkeää suorittaa jokin maisteritason opintojakso jo kandidaattivaiheessa, sen voi tehdä resurssien salliessa edellyttäen, että opintojakson suorittamiseen vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu. Kaikissa tiedekunnan suuntautumisvaihtoehdoissa kandidaatin tutkinnon tulee olla valmis pro gradu -seminaarin alkaessa. 

Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot taikka tutkinto-ohjelman syventävät opinnot sekä tutkintoon mahdollisesti kuuluva yliopiston valvoma harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot. 

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä Tutkintoasetuksen 794/2004 6 §:ssä tarkoitettu kielitaito. 

Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Maisterintutkinnon kypsyysnäytteen korvaa pro gradu -tutkielman tiivistelmä, mikäli opiskelija on kirjoittanut kypsyysnäytteen kandidaatintutkinnossaan. 

3.7 Tiedekunnan tohtorikoulutus 

Yliopiston laajuinen tutkijakoulu (University of Oulu Graduate School, UniOGS) on kaikkia Oulun yliopistossa tohtoriopintoja suorittavia opiskelijoita varten. Tutkijakoulun päätehtävä on edistää korkeatasoista tohtorikoulutusta Oulun yliopistossa, mikä tarkoittaa mm. yhtenäistettyjen käytäntöjen luomista Oulun Yliopiston tohtorikoulutukseen (tohtoriopinto-oikeuden saaminen, opintovaatimukset, opintojen ohjaus ja seuranta sekä väitöskirjaa koskevat käytännöt). 

Lisätietoja osoitteesta www.oulu.fi/tutkijakoulu/

  

4.Opiskelu

4.1 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) 

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on tutkinto-ohjelmalle laadittu tutkintorakenne ja tutkintorakenteen toteutumisaikatulu. Suunnitelma auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan ja pysymään aikataulussa. Jokainen kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelija laatii opintojensa alussa ja maisterivaiheeseen siirtyessään HOPSin, jota päivitetään opintojen kuluessa. HOPSin hyväksyy opiskelijan omaopettaja. 

HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin opiskelijan omia opintoihin ja osaamiseen liittyviä toiveita ja tavoitteita. HOPS:in avulla opiskelija voi rakentaa itselleen henkilökohtaisen tutkinnon valikoimalla itseään kiinnostavia sivuaineita ja vapaavalintaisia opintoja pakollisten opintojen rinnalle. 

Jo opintojen alkuvaiheessa kannattaa tutustua opinto-oppaaseen ja miettiä omia opintoja ja niiden suoritusaikatauluja pidemmällä tähtäimellä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma hahmottaa näin opiskeluun kuluvaa aikaa ja selkeyttää päämääriä. 

Suunnittelussa on otettava huomioon, mitä suorituksia  –  kuten luentoja, harjoituksia, harjoitustöitä tai tenttejä – kunkin opintojakson opiskelu edellyttää, sekä mitä edeltäviä opintoja vaaditaan. Opintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon myös muut seikat, kuten perhe, harrastukset tai työt, jotka voivat vaikuttaa opintojen etenemiseen. 

HOPS-ohjaus  

HOPSin laatimiseen liittyvissä asioissa opiskelijaa neuvoo omaopettaja, pienryhmäohjaaja ja koulutussuunnittelija. 

HOPS laaditaan OodiHOPS-työkalun avulla. Opiskelija laatii sisällöllisen ja ajallisen kokonaiskuvan omasta HOPSistaan Oodin tutkintorakenteen pohjalta.  OodiHOPSissa opiskelija näkee suunnitellut opintojaksot ja suoritetut opintojaksot, mikä helpottaa HOPSin toteutumisen seuraamista niin opiskelijalle itselleen kuin hänen ohjaajalleen. Opiskelijan laatiman HOPSin pohjalta omaopettaja ja opiskelija käyvät HOPS-keskustelun. 

Opiskelijan HOPSohje löytyy sivulta: www.oulu.fi/oodi/opiskelijat

 

4.2 Opetusperiodit 

Lukuvuonna 2018-2019 opinnot sijoittuvat periodeihin: 

I periodi (27.8. uudet opiskelijat) 3.9.-26.10.; 

II periodi 29.10.-21.12.; 

III periodi 7.1.-8.3.; 

IV periodi 11.3.-10.5. 

Ennen ensimmäisen periodin alkua on orientaatioviikko ja kevään viimeisen periodin jälkeen on myös mahdollisesti opetusta, pääosin tenttejä ja opintojaksojen viimeisiä kertoja. 

Opetus järjestetään pääsääntöisesti ma-pe klo 8-16, kahden tai neljän tunnin jaksoissa:  
8.15-9.45,  
10.15-11.45,  
12.15-13.45,  
14.15-15.45. 

Tiedekunta käyttää opetuksen toteuttamiseen myös ilta-aikoja. 

Opintojaksot jatkuvat koko periodin ajan tai ne voivat olla useamman periodin mittaisia. Periodi sisältää opintojakson opetuksen, harjoitustyöt, kuulustelut ja palautteet. Yleisiä kirjallisia kuulusteluja voidaan suorittaa sähköisessä tenttijärjestelmä-examissa tai klusteritenteissä koko lukuvuoden ajan. Tentittävät opintojaksot ja opintojakson osat ilmoitetaan erikseen, ja tentteihin on ilmoittauduttava. 

4.3 Opetukseen osallistuminen 

Kuhunkin koulutukseen kuuluvat pakolliset ja vapaavalintaiset opintojaksot esitellään WebOodissa. Kaikille opintojaksoille ilmoittaudutaan WebOodissa. Ilmoittautumalla opintojaksolle opiskelija sitoutuu noudattamaan opintojakson suorittamiseen liittyviä periaatteita.  Opintojen suoritusmuodot käyvät ilmi kunkin koulutuksen opetussuunnitelmasta. Opiskelija noudattaa opinnoissaan voimassaolevaa opetussuunnitelmaa opintojen aloitusvuodesta riippumatta. 

Opiskelijan velvollisuutena on osallistua opintojakson ensimmäiselle kerralle, jossa opettaja käy läpi opintojakson suorittamiseen liittyvät asiat. 

Opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti siinä järjestyksessä kuin ne on esitetty opetussuunnitelmassa.  Opintojakson alussa sovitaan niistä periaatteista ja käytännöistä (kirjatentit, referaatit, tms.), joilla opiskelija voi korvata sairauden tms. pakottavan syyn vuoksi aiheutuneet poissaolonsa harjoitusmuotoisesta opetuksesta sekä harjoittelujaksoihin kuuluvista pakollisista läsnäolokerroista. Pakollista läsnäoloa vaadittavassa opetuksessa opiskelijalta voidaan maksimissaan vaatia 90 % läsnäoloa, poikkeuksena harjoittelu. 

Tietyissä opintojaksoissa noin 20 opiskelijan ryhmäkoosta ei voida juurikaan joustaa. Tilojen koot, turvallisuusseikat sekä välineiden ja materiaalien määrä rajoittavat opiskelijamäärää. Tiedekunnassa on sovittu yhteisistä käytänteistä, millä perusteella ja missä järjestyksessä ryhmään voidaan ottaa opiskelijoita. 

Ensimmäiseksi otetaan siihen ryhmään kuuluvat, jolle opetus on ensisijaisesti suunnattu. Toiseksi otetaan opiskelijat, joilla opetukseen osallistuminen on lykkääntynyt pätevästä syystä (esimerkiksi äitiysloma tai sairastuminen. Työssäkäyntiä ei katsota päteväksi syyksi). Mikäli tilaa on tämän jälkeen, voidaan ottaa opintojaan nopeuttavia. Mikäli opiskelija ei kuulu siihen opetusryhmään, jolle opetus on varsinaisesti tarkoitettu, siitä tulee ilmoittaa opettajalle esimerkiksi kirjaamalla asia ilmoittautumisen lisätietokenttään. Ilmoittautumisjärjestys ei pakollisissa opinnoissa ole kurssille ottamisjärjestys. Vapaavalintaisissa opintojaksoissa opiskelijat valitaan kurssille ilmoittautumisjärjestyksessä, mikäli muuten ei ole ohjeistettu. 

 

4.4 Kieli- ja viestintäopinnot 

Tutkintoasetuksen (Yliopistotutkinnoista annetun asetuksen 794/2004) mukaan opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta. 

Lisäksi opiskelijalla tulee tutkinnon suoritettuaan olla yhdessä vieraassa kielessä sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. 

Opiskelija voi osoittaa saavuttaneensa kieliopinnoissa edellytettävät taidot aiemmilla opinnoillaan tai tutkintoon kuuluvilla opinnoilla. Lisätietoa hyväksiluvuista osoitteesta http://www.oulu.fi/ktk/ahot  Poikkeus: ITE-ohjelman Professional English –opintojaksoa ei voi korvata aiemmalla osaamisella. 

Korvaamisessa sovelletaan seuraavia periaatteita: Nämä tarkistaa OY:n-periaatteiden mukaiseksi 

  1. Suomenkielisen tieteellisen viestinnän  (900070Y ja 900075Y) opintoja ei vaadita siltä, joka on suorittanut suomen kielessä vähintään perusopinnot.
  2. Toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tutkintoa varten suoritetut pakolliset äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot hyväksytään kasvatustieteiden tiedekunnan suorituksiksi. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan kasvatustieteiden tiedekunnan opintoja suppeammat, voi tiedekunta edellyttää opintojen täydentämistä. 
  3. Vieraan kielen taidon voi osoittaa muun kuin suullisen kielitaidon osalta ko. kieliaineen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanoilla laudatur tai eximia cum laude approbatur. 
  4. Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-tutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinnon) tai Reifeprüfungtutkinnon tutkintotodistuksella. 
  5. Vieraan kielen taidon voi osoittaa vieraassa kielessä suoritetulla yliopistollisella approbatur-arvosanalla tai vähintään 25 opintopisteen opintokokonaisuudella. 
  6. Pohjoismaisen filologian/suomen kielen perusopinnot korvaavat ruotsin kielen/suomen kielen suullisen ja kirjallisen taidon silloin, kun kyse on toisen kotimaisen kielen opinnoista. Em. opinnot osoittavat tyydyttävää taitoa. Hyvän taidon osoitukseksi edellytetään pohjoismaisen filologian/suomen kielen perus- ja aineopintojen suorittamista. Keskeneräisten arvosanojen opinnoilla korvausta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon kieli- ja viestintäkoulutuksen järjestämissä vapauttavissa kokeissa tai suorittaa tutkintoon edellytettävän kielikurssin. (Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) 16 § 3 ja 4 mom. ja 17 § 2 ja 3 mom). 
  7. Toisen kotimaisen kielen hyvän suullisen ja kirjallisen taidon voi osoittaa myös ruotsin tai suomen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen hyväksytyllä arvosanalla tai suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä kokeen arvosanoilla laudatur, eximia cum laude approbatur tai magna cum laude approbatur. (Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) 16 § 1 mom.). 
  8. Valtionhallinnon kielitutkinnon kielitutkintolautakunnan apujäsenelle tai opetushallituksen määräämälle tutkintosuoritusten vastaanottajalle suoritettu suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaava valtionhallinnon kielitutkinto, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä, (as. 442/1987 3 § kohta 2 ja 481/2003 1 §), riittää osoittamaan tutkinnossa vaaditun kielitaidon. 
  9. Kasvatustieteiden tiedekunnassa koulutusdekaani päättää muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla pohjakoulutuksensa saaneelta vaadittavasta kielitaidosta (Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntö 19 § ja Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 19.8.2004/794 6 §). Opiskelija voi hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen suorittamisesta. Opiskelijan tulee vapautuksen saatuaan suorittaa vastaavanlaajuisesti muita kieli- tai viestintäopintoja. Ennen vapautuksen hakemista opiskelijan on keskusteltava vapautuksen vaikutuksista hänen kelpoisuuteensa toimia opetustehtävissä oman koulutuksen suunnittelijan tai tiedekunnan johtavan koulutusasiantuntijan kanssa. 

Kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvuista vastaa tiedekunta. Hyväksilukuprosessi käynnistyy keskustelussa oman tutkinto-ohjelman omaopettajan tai opintoneuvojan kanssa. Lisätietoa ja säänöksiä hyväksiluvuista/korvaavuuksista http://www.oulu.fi/ktk/ahot 

  

4.5 Harjoittelut 

Kaikkiin tutkinto-ohjelmiin kuuluu työ- tai opetusharjoittelua. Harjoittelun laajuus ja sisältö vaihtelevat koulutuksesta riippuen. Koulutusten työ- tai opetusharjoittelujaksoille liittyy suorittamisperiaatteita tai -säännöksiä, joita opiskelija sitoutuu noudattamaan ilmoittautuessaan opintojaksolle. Koulutuksilla saattaa olla myös esitietovaatimuksia harjoitteluiden suorittamiselle. Oman tutkinto-ohjelman harjoittelun käytännöistä saa tietoa harjoittelun vastuuhenkilöltä, osallistumalla harjoitteluinfoihin sekä sivulta http://www.oulu.fi/ktk/harjoittelu

4.6 Vapaasti valittavat opinnot 

Koulutuksiin sisältyy vaihtelevan laajuisesti vapaasti valittavia opintoja. Tiedekunnan verkkosivulla www.oulu.fi/ktk/opinnot on luettelo tarjolla olevista opintojaksoista, joita opiskelija voi suorittaa vapaavalintaisesti. Vapaasti valittavia opintoja voi opiskella myös muiden tiedekuntien ja korkeakoulujen tarjonnasta. 

4.7 Kuulustelut 

Opintojaksojen uusimista koskevat säännökset ovat löydettävissä koulutuksen johtosäännössä.  

Opintojakson uusintatenttit järjestetään pääsääntöisesti yleisissä tenteissä. Yleisiin tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa.

Mikäli et voi saapua tenttiin, peru ilmoittautumisesi viimeistään kaksi päivää ennen tenttiä lähettämällä sähköposti osoitteeseen study.education@oulu.fi. 

4.8 Opintosuorituksista ilmoittaminen 

Kuulustelujen tulokset julkistetaan viimeistään kolmen viikon kuluttua siitä, kun opettaja on saanut suoritukset arvioitavakseen.  Milloin kuulustelun tulosta ei voida julkistaa mainitussa määräajassa, on tästä sekä julkistamisajankohdasta ilmoitettava opiskelijoille ennen määräajan päättymistä. 

4.9 Kasvatustieteiden tiedekunnan eettiset ohjeet 

Eettisissä ja tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä kasvatustieteiden tiedekunta noudattaa Oulun yliopiston Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan ja Etiikka-työryhmän ohjeistuksia. Ks. www.oulu.fi/etiikka/ ja www.oulu.fi/tasa-arvo/

Etiikka-työryhmä on yhdessä Korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunnan kanssa laatinut Opetuksen eettiset ohjeet, joissa on erikseen ohjeet opettajille ja opiskelijoille. Ohjeet on kirjoitettu minämuotoon, koska eettisyys tarkoittaa jokaisen omakohtaista sitoutumista. 

 

Eettiset ohjeet opiskelijalle 

  1. Päätavoitteeni on oppia. 
  2. Tiedostan roolini tiedeyhteisön vastuullisena toimijana. Olen esikuva toisille opiskelijoille. 
  3. Huolehdin itsestäni ja opiskelukyvystäni ja edistän yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. 
  4. Edistän toiminnallani sekä omaa oppimistani että opiskelutovereiden oppimista. En tähtää pelkästään kurssien pikaiseen läpäisemiseen. 
  5. Tunnustan muiden tekemän työn arvon ja toimin aina rehellisesti. Edistän opiskelussani tiedeyhteisöni kriittisyyttä, totuudellisuutta, yhteisöllisyyttä ja puolueettomuutta. Niinpä 
  1. En opetus- ja tenttitilanteessa häiritse käytökselläni muiden oppimista ja työskentelyä. 
  2. Kunnioitan opettajieni opetus- ja tutkimustyötä. Niinpä 

 

Eettiset ohjeet opettajalle 

  1. Päätavoitteeni on edistää opiskelijoiden oppimista. Niinpä 
  1. Tiedostan roolini tiedeyhteisön vastuullisena toimijana. Olen positiivinen esikuva opiskelijoilleni ja kollegoilleni. 
  2. Huolehdin itsestäni ja työkyvystäni ja edistän yliopistoyhteisöni hyvinvointia ja yhteishenkeä. 
  3. Arvostan ja kehitän työtäni opettajana sekä edistän opetustyön arvostusta yksikössäni ja yliopistossani. 
  4. Olen kiinnostunut opiskelijoideni oppimisesta. Kunnioitan heidän näkemyksiään ja heidän antamaansa asiallista palautetta. 
  5. En pyri ansiottomasti hyötymään opiskelijoideni työpanoksesta. 

Tiedekunnan opiskelijoista suurin osa suorittaa opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoaan. Opettajankoulutuksen eettiset kysymykset tekee erityiseksi se, että opiskelijat harjoittelevat työskentelyä paitsi opiskelijan myös opettajan ja kasvattajan tehtävissä, mikä tarkoittaa paneutumista mm. opettajan ammattietiikkaan jo opintojen alussa sekä teoriassa että käytännössä. Opetusharjoittelu edellyttää erityistä eettistä herkkyyttä sekä ohjaajilta että opiskelijoilta. Ohjaajan malli, asennoituminen ja ohjaustapa vaikuttavat suuresti nuoren itsetuntoon, motivaatioon sekä käsityksiin opettajan työstä ja omista edellytyksistään sen hoitamisessa. Se, miten harjoittelun aikana avataan eettisiä kysymyksiä ja tarjotaan mahdollisuuksia kasvatuksen eettisten kysymysten reflektointiin, on tärkeää työn arvoihin sidotun luonteen ja pedagogisen etiikan ymmärtämiselle. Eettisesti herkäksi opettajan työn tekee se, että vaikutusaika on pitkä ja yhteistyökumppanina on lapsi tai kasvava nuori, joka ei aikuisen tavoin pysty huolehtimaan oikeuksistaan tai arvioimaan tiedon oikeellisuutta tai monipuolisuutta. Opettajan tehtävä on opettaa ja ohjata oikeaan ja hyvään, mutta samalla olla herkkä vallankäytön ja manipulaation vaaroille. Opettajan tehtävä edellyttää myös hyvää yhteistyötä vanhempien kanssa ja heidän kanssaan käytävää kasvatuskeskustelua. 

Myös sellaiset kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijat, jotka eivät suorita opettajan pedagogisia opintoja, kohtaavat harjoittelussaan sekä tulevassa työssään eettisiä kysymyksiä ja ratkaisevat niitä. Tämän takia myös heille on tarjottava sekä mahdollisuus kehittää herkkyyttä tunnistaa erilaisia kasvatusalan eettisiä ongelmia, että välineitä näiden ongelmien ratkaisuun. 

Edellisestä on johdettavissa kaksi periaatetta, joista edellinen koskettaa opettajia ja (opetus)harjoittelun ohjaajia ja toinen opiskelijoita: 

  1. Muistan, että opiskelija on valmistautumassa myös työelämään ja yhteiskunnassa toimimiseen. Ohjaan hänen harjoitteluaan tahdikkaasti ja vastuullisesti. Pyrin luomaan turvallisen harjoitteluilmapiirin ja avaamaan monipuolisesti kasvatuksen eettistä luonnetta ja ammattieettisiä kysymyksiä. 
  2. Opiskelu on myös valmistautumista työelämään ja yhteiskunnassa toimimiseen. Suhtaudun vastuullisesti työhöni ja paneudun sen eettisiin kysymyksiin yleensäkin, mutta varsinkin työskennellessäni lasten ja nuorten parissa. 

Hyödyllisiä linkkejä: 

Oulun yliopiston plagiointitapausten käsittelyohje www.oulu.fi/urkund/ 

Tutkimuseettinen neuvottelukunta: www.tenk.fi  

Tieteellisten seurain valtuuskunta: www.tsv.fi 

Tietosuojavaltuutetun toimisto: www.tietosuoja.fi 

Professorin eettiset ohjeet: www.professoriliitto.fi 

Opettajan ammattietiikka: www.oaj.fi 

4.10 Opintojen hyväksilukeminen

Tiedekunta noudattaa yliopistossa hyväksyttyjä AHOT-ohjeita. Katso lisätietoa sivulta: http://www.oulu.fi/ktk/ahot . Ahotointiin käytetäänopiskelijoiden sähköistä asiointijärjestelmä OSATtia. Keksutele aina hyväksiluvuista ensin opintojakson vastuuhenkilön, omaopettajan tai koulutusuunnittelijan kanssa.

 

4.11 Koulutusten vastuuhenkilöt 

Vastuuhenkilöt on nimetty tutkinto-ohjelmille, suuntautumisvaihtoehdoille, opintokokonaisuuksille ja -jaksoille. Vastuuhenkilöt päättävät opintojen hyväksiluvusta ja vastaavat opintojen koordinoinnista, mutta eivät välttämättä pidä opetusta itse. 

  

Vastuuhenkilöt tutkinto-ohjelmittain 

Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma, Minna Sääskilahti 

Suuntautumisvaihtoehdot: 

  

Erityispedagogiikan maisteriohjelma, Marjatta Takala 

Suuntautumisvaihtoehdot: 

  

Kasvatustieteiden laaja-alainen maisteriohjelma, Kimmo Kontio 

Suuntautumisvaihtoehdot: 

  

Luokanopettajan maisteriohjelma, Hanni Muukkonen 

Suuntautumisvaihtoehdot: 

 

4.12 Opintojen vanheneminen

Kymmentä vuotta vanhempien opintokokonaisuuden tietoja voidaan edellyttää täydennettävän silloin, kun opiskelija jatkaa opintojaan oppiaineessa hierarkkisesti seuraavaan opintokokonaisuuteen. Täydentävien opintojen opintopisteet sijoitetaan tutkinnossa joko opintokokonaisuuksiin tai muihin opintoihin. 

Keskeneräisten opintokokonaisuuksien yli 5 vuotta vanhat opintojaksot voidaan edellyttää päivitettäviksi oppiaineen vastuuhenkilön harkinnan mukaan. Yli viisi vuotta vanhat opintojaksot, joita ei hyväksytä opintokokonaisuuden osaksi, hyväksytään tutkinnossa muihin opintoihin. 

4.13 Todistukset 

Oulun yliopistossa on käytössä sähköinen tutkintotodistushakemus, jonka voi täyttää opintojen tarkastuksen jälkeen osoitteessa https://osat.oulu.fi. Hakemus on täytettävä vähintään kaksi viikkoa ennen tutkinnon myöntämispäivää. Tutkintodistushakemukseen merkitään kaikki tutkintoon sisällytettävät suoritukset. Tutkintoa hakevan opiskelijan tulee olla ilmoittautunut läsnäolevaksi yliopistoon. Tutkintotodistuksen voi hakea aikaisintaan tutkinnonvahvistamispäivänä oman koulutusohjelman opintoasiainsihteeriltä. 

Todistus voidaan lähettää myös postitse. Erityisestä syystä tutkintotodistus voidaan myös luovuttaa asianomaisen valtuuttamalle asiamiehelle. Erillinen todistus annetaan tutkinnon valmistuttua niistä opintokokonaisuuksista, joita ei ole sisällytetty tutkintoon. 

Lukukausien viimeisinä valmistumispäivinä joulukuussa ja kesäkuussa järjestetään publiikki, jossa valmistuneille jaetaan tutkintotodistukset. Lisätietoa valmistumisesta sekä tutkinnon anomisesta löydät tiedekunnan verkkosivuilta http://www.oulu.fi/ktk/valmistuminen

4.14 Tiedekunnan opiskelijayhdistykset 

Opiskelijayhdistysten tehtävänä on: 
• ajaa ja valvoa jäsenistönsä etuja heidän opinto-, sosiaali-, kulttuuri- ja ammattikysymyksissään; 
• järjestää vapaa-ajan toimintaa; 
• ylläpitää yhteyksiä eri tahoihin tiedekunnan ja yliopiston sisällä ja ulkopuolella; 
• tukea opintoja erilaisin avustuksin ja stipendein; ja 
• harjoittaa voittoa tavoittelematonta julkaisu- ja tiedotustoimintaa. 

Tiedekunnan opiskelijayhdistykset 

Lastarit 
Varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelman aineyhdistys. lastaritry.wordpress.com 

Motiva 
Kasvatustieteiden koulutuksen opiskelijoiden aineyhdistys. motiva.wordpress.com/ 

Mukava 
Musiikkikasvatuksen koulutuksen opiskelijoiden aineyhdistys.  www.mukava.org/  

Olo 
Oulun Luokanopettajaopiskelijat ry. www.olory.net/ 

Spessu 
Erityispedagogiikan koulutuksen opiskelijoiden aineyhdistys. https://spessury.wordpress.com/ 

  

Yhteistyötahoja ovat mm. Suomen muiden yliopistojen ainelaitokset ja ainejärjestöt, OYY, Oulun yliopiston muut killat, SOOL, SLOL, OAJ, Specia sekä muut yhteisöt ja yritykset. 

4.15 Opettajien kelpoisuusvaatimukset 

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) 

Vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa asetuksessa säädetään kootusti perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettujen rehtoreiden ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Asetus löytyy www-osoitteesta  www.finlex.fi/. 

4.16 Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntö 

Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntöä sovelletaan tutkintoihin johtavaan ja muuhun koulutukseen. Esimerkiksi monet tähän opinto-oppaaseen kirjatut asiat ovat peräisin koulutuksen johtosäännöstä. 

Voimassaoleva koulutuksen johtosääntö on luettavissa yliopiston internetsivulta:  
http://www.oulu.fi/yliopisto/node/43228 

 

5. Opintojen arviointi

  

  

5.1 Kandidaatintutkielma ja pro gradu –tutkielma 

Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineen alalta kandidaatintutkielman. Maisterin tutkintoa varten laaditaan pro gradu -tutkielma. 

Kandidaatintutkielma voidaan tehdä yksilö- tai parityönä. Pro gradu -tutkielma voi olla yhden tai useamman opiskelijan yhteinen työ. Pari- ja ryhmätöissä kunkin opiskelijan itsenäinen osa tutkielmasta on oltava osoitettavissa ja arvioitavissa. 

Kandidaatintutkielman ja pro gradu -tutkielman yhteydessä suoritetaan kirjallinen kypsyysnäyte. 

5.2 Kandidaatintutkielman ja pro gradu -tutkielman syöttäminen Laturi-järjestelmään 

Kandidaatintutkielma ja pro gradu -tutkielma jätetään esitarkastukseen ohjaajalle sen jälkeen, kun se on käsitelty arviointiseminaarissa. Esitarkastuksen ja siinä mahdollisesti esiintuotujen korjausten tultua suoritetuksi ohjaaja antaa kirjallisesti luvan syöttää työ Laturi-järjestelmään. Laturiluvan saatuaan opiskelija syöttää kandidaatin- tai Pro gradu –tutkielmansa Laturi-järjestelmään. Tämän jälkeen työ siirtyy järjestelmästä arvioitavaksi. 

5.3 Kandidaatintutkielman ja pro gradu -tutkielman tiivistelmä 

Kandidaatintutkielmaan opiskelija laatii tiivistelmän ennen tarkastettavaksi jättämistä. Kandidaatintutkielman tiivistelmä laaditaan tiivistelmälomakkeelle ja se liitetään tutkielmaan kansisivun jälkeen. 

Pro gradu -tutkielmaan opiskelija laatii tiivistelmän ennen tarkastettavaksi jättämistä. Tiivistelmä laaditaan tiivistelmälomakkeelle ja se liitetään tutkielmaan kansisivun jälkeen. 

Tiivistelmän tulee olla yleistajuinen ja hyvällä kielellä kirjoitettu kokonaisuus. Siinä tulee esitellä tutkimuksen tausta, tutkimusongelmat, käytetyt tutkimusmenetelmät, keskeiset tutkimustulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset luotettavuus- ja yleistettävyysarviointeineen. Tutkielmaa tulee kuvata myös asiasanoilla. 

Ks. tarkemmat ohjeet tiedekunnan verkkosivulla www.oulu.fi/ktk/opinnaytetyot

5.4 Kypsyysnäyte ja sen arviointi 

Opiskelijan on kirjoitettava kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnossa kypsyysnäyte eli maturiteetti, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa kandidaatin tutkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Maisterintutkinnon kypsyysnäytteen korvaa pro gradu -tutkielman tiivistelmä, mikäli opiskelija on kirjoittanut kypsyysnäytteen kandidaatintutkinnossaan. 

Kypsyysnäyte suoritetaan examissa. Kypsyysnäytettä varten tutkielman ohjaaja antaa 2 – 3 tutkielman alaan liittyvää aihetta. Aiheista yksi pohjautuu ohjaajan kanssa sovittuun, tutkielman aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen ja toiset yleisemmin tutkielman aihepiiriin. Opiskelija valitsee yhden näistä aiheista. Kypsyysnäyte on noin nelisivuinen tieteellisluonteinen kirjoitelma valitusta aiheesta. Näyte kirjoitetaan isoruutuisen konseptipaperin jokaiselle riville. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa hyvää äidinkielen taitoa ja perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin. 

Kypsyysnäyte kirjoitetaan tekijän koulusivistyskielellä (suomi/ruotsi). Mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, ja tekijän koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, kypsyysnäyte kirjoitetaan samalla kielellä, jolla tutkielma on kirjoitettu. 

Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen kun kandidaatintutkielman ohjaaja on antanut opiskelijalle luvan julkaista työ Laturissa. Pro gradu -tutkielman kypsyysnäyte (tiivistelmä) palautetaan ohjaajalle ennen Laturiluvan saamista. Olisiko näin: Ohjaaja toimittaa hyväksytyn tiivistelmän ja Laturiluvan opintoasiainsihteerille koulutuksen lähipalveluihin.

Kypsyysnäytteen avulla voidaan tarkistaa tutkielman osa-alueiden hallintaa ja näin näyte voi rajatapauksissa vaikuttaa tutkielman arvosanaan. Tästä syystä tutkielma voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen kun kypsyysnäyte on hyväksytty. 

Kypsyysnäytteen tarkistaa sekä kieliasun että sisällön osalta kandidaatin tutkielman/pro gradu  
-tutkielman ohjaaja. Jos kypsyysnäyte hylätään, tarkastaja antaa opiskelijalle palautteen kirjoituksesta ennen ilmoittautumista uuteen kokeeseen. Ruotsinkielisen kypsyysnäytteen tarkistaa kieli- ja viestintäpalvelut. 

Kypsyysnäytteen kieli- ja muotovaatimukset on esitelty tiedekunnan verkkosivulla www.oulu.fi/ktk/opinnaytetyot

5.5 Kandidaatintutkielman arviointi 

Tutkielma laaditaan yksilö- tai parityönä, mutta sen työstämisessä tulisi hyödyntää monipuolisesti yhteisöllisiä työmuotoja ja korostaa tieteellisen toiminnan ja ajattelun kehittymistä yhteisöllisesti. Kandidaatintutkielmasta vastaa tieteenalaa edustava opettaja yhteistyössä muiden tiedeyhteisön jäsenten kanssa. 

Kandidaatintutkielman arvioinnissa kiinnitetään huomiota tekijän kykyyn laatia tieteellinen kirjallinen raportti. Tutkielman tulee osoittaa tutkijan kykyä asettaa relevantti tutkimustehtävä, kehitellä ongelmanasettelua tieteellisen tutkimuksen teoreettisten ja metodologisten periaatteiden mukaisesti sekä kykyä valita näiden kannalta tarkoituksenmukainen kirjallisuus. Tutkimustehtävään vastaaminen voi perustua pelkästään aihealueen kirjallisuuteen tai sitä voidaan täydentää pienimuotoisilla empiirisillä kokeiluilla. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tutkielman yleisiin arviointiperusteisiin, sekä otetaan huomioon tutkielman edustaman tieteenalan erityispiirteet. 

Kandidaatintutkielman hyväksyy tieteenalaa edustava yliassistentti, tutkijatohtori, lehtori tai vastaava. Työ arvioidaan asteikolla 0 – 5. 

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit ovat luettavissa tiedekunnan verkkosivulla osoitteessa: www.oulu.fi/ktk/opinnaytetyot

5.6 Pro gradu -tutkielman tarkastaminen 

Tutkielman päätarkastajana toimii tavallisesti graduryhmän vetäjä tai gradun ohjaaja, joka pyytää tutkielmalle toisen tarkastajan. Mikäli tutkielman arvosanaksi on tulossa alin tai korkein arvosana, tai jos tutkielmaa ei esitetä hyväksyttäväksi, tutkielman päätarkastaja esittää tutkielmalle kolmannen tarkastajan. Esitys tehdään tutkinto-ohjelman vastuuhenkilölle. Kolmannen tarkastajan tulee olla eri tutkimusryhmästä kuin päätarkastaja ja toinen tarkastaja. 

Tarkastajat antavat kirjallisen lausunnon tutkielmasta kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta ja tekevät esityksen tutkielman hyväksymisestä ja annettavasta arvosanasta tai hylkäämisestä. Lopullisen päätöksen hyväksymisestä ja arvosanasta tai hylkäämisestä tekee koulutusdekaani. 

Tutkielma arvioidaan asteikolla 0-5. 

Sivuaineen tutkielman arvioi pääaineen professori asteikolla 0 – 5. 

5.7 Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit 

Pro gradu –tutkielman arvioinnissa kiinnitetään huomiota toisaalta yleisiin arviointiperusteisiin, toisaalta pyritään ottamaan huomioon erityyppisten tutkimusten erityispiirteitä. Yleiset arviointiperusteet käsittävät seuraavat alueet: 

  

Hyväksytty tutkielma arvioidaan asteikolla 1-5: 

1 = välttävä 

Teoriatausta on melko suppea, yksipuolinen ja jäsentymätön. Opinnäytetyössä on paljon kaiken tasoista huomautettavaa, puutteita ja selviä virheitä. Tutkimustulosten esittäminen on pintapuolista, referoivaa ja luettelomaista. Pohdinta ei yllä itsenäiselle tulkintatasolle. Kokonaisuus on heikohko ja viimeistelemätön. 

2 = tyydyttävä 

Teoriatausta liittyy löyhästi tutkimusongelmiin ja empiriaan liittyvä käyttö on mekaanista ja puutteellista. Työssä on paljon hyvää, mutta myös selviä puutteita. Tutkimusmenetelmien käyttö on kaavamaista ja jäsentymätöntä.  Analyysissa on virheitä, ja myös työn kieli- ja muotoasussa on selviä puutteita. Vaikka pohdinta on kokonaisuudessaan niukahko, on siinä kuitenkin viittauksia mahdollisiin sovellutuksiin. 

3 = hyvä 

Teoriataustaan on paneuduttu perusteellisesti. Aineistoa on käsitelty hyvin ja lähes virheettömästi. Työn jossakin keskeisessä osassa voi olla pientä hapuilua. Tulokset vastaavat selvästi tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin. Työn kieli- ja muotoasu on hyvä ja johdonmukainen. 

4 = kiitettävä  

Teoriataustaan on perehdytty hyvin ja kirjallisuuden käyttö on monipuolista ja kriittistä. Menetelmiä on käytetty asiantuntevasti.  Tuloksia on tulkittu johdonmukaisesti ja korkeatasoisesti.  Raportoinnin tieteelliset käytännöt, ulkoasu, kieli ja eettinen pohdinta hallitaan. Pohdinta on itsenäistä, analyyttistä ja luovaa. 

5= erinomainen 

Tutkielma on rakenteeltaan erittäin selkeä ja osoittaa tieteenalan erittäin syvällistä tuntemusta. Teoriatausta on ansiokas, monipuolinen ja laadukas. Teorian ja empirian välinen yhteys on erittäin vahva. Metodologiset analyysit ovat korkeatasoisia, itsenäisiä ja hyvin perusteltuja. Lähteiden käyttö on valikoitua, runsasta ja kriittistä. Käsitteet on määritelty hyvin ja niitä on käytetty oikein ja selkeästi. Tutkimusaineisto on työhön sopiva. Aineisto on hyvin luokiteltu ja analysoitu, uutta luovasti ja virheettömästi. Keskeiset tulokset on koottu poikkeuksellisen hyvin ja niitä on arvioitu kriittisesti. Työssä on itsenäinen ote ja se noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Työssä on lukuisia uusia havaintoja. Tutkielma on kokonaisuutena tyylillisesti erinomainen ja johdonmukainen. 

  

5.8 Muiden opintosuoritusten arviointi 

Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0 – 5 kokonaislukuina, jossa 

5 = erinomainen 
4 = kiitettävä 
3 = hyvä 
2 = tyydyttävä 
1 = välttävä 
0 = hylätty 

Lisäksi voidaan käyttää asteikkoa hyväksytty/hylätty. Poikkeuksena on toisen kotimaisen kielen opintojaksot, jotka arvioidaan asteikolla tyydyttävät/hyvät tiedot (TT/HT). 

Opintokokonaisuuksien arvosanat lasketaan opintojaksojen laajuudella painotettuna keskiarvona. Kandidaatintutkielma, joka arvioidaan asteikolla 0 – 5, sisällytetään keskiarvoon. Pro gradu –tutkielman arvosanaa ei sisällytetä keskiarvoon. 

Kandidaatin ja maisterin tutkinnon pääaineen tai muiden opintokokonaisuuksien keskiarvoa laskettaessa ei oteta huomioon opintojaksoja, joissa on käytetty hyväksytty/hylätty -arvostelua. 

Opintokokonaisuuksien keskiarvot: 

keskiarvorajat                              arvosana 
4,50 – 5,00                                    erinomainen (5) 
3,50 – 4,49                                    kiitettävä (4) 
2,50 – 3,49                                     hyvä (3) 
1,50 – 2,49                                    tyydyttävä (2) 
1,00 – 1,49                                    välttävä (1) 

 

6. Opinto-ohjaus

  

6.1 Ohjaus Oulun yliopistossa 

Kaikille opiskelijoille tarkoitettuja yleisiä opiskeluun liittyviä tietoja on saatavissa mm. seuraavista lähteistä: 

 

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) 

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on jokaisen perustutkintoa opiskelevan etu- ja palvelujärjestö, joka toiminnallaan sekä suoraan että aine- ja harrastejärjestöjensä kautta edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelun edellytyksiä. Opiskelijan edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä osoitteeseen: oyy@oyy.fi

  

Tietohallinnon palvelut opiskelijoille,  
http://www.oulu.fi/th/opiskelijat 

neuvonta(at)oulu.fi 

 

Kirjastopalvelut 

Oulun yliopiston kirjasto on kaikille avoin tiedekirjasto. Ks. http://www.oulu.fi/kirjasto/ 

 

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) 

Oulun terveydenhoitoasema 
Yliopistokatu 1 A, 90570 Oulu  
www.yths.fi 

Hoidontarpeen arviointi ja ajanvaraus: Terveydenhoitaja tekee hoidontarpeen arvion, antaa hoito-ohjeita ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin mm. antaa ajan yleislääkärin akuuttivastaanotolle. Katso YTHS:n nettisivulta ohjeet, kuinka pääset hoitoon. 

6.2. Opinto-ohjaus kasvatustieteiden tiedekunnassa 

Opintoihin liittyvää tietoa, neuvontaa ja ohjausta saat muun muassa tiedekunnan johtavalta koulutusasiantuntijalta, opintoasiainsihteereiltä, koulutussuunnittelijoilta ja eri aineiden opettajilta. Jokaisella aloittavalla opiskelijalla on myös pienryhmäohjaaja ja omaopettaja, jotka auttavat opintojen käynnistämisvaiheessa ja opintopolun varrella. 

Opintohallinnon henkilöstön tavoittaa sähköpostista: study.education@oulu.fi sekä etunimi.sukunimi@oulu.fi

Kasvatustieteiden tiedekunnan henkilökunnan yhteystiedot ovat sivulla: www.oulu.fi/ktk/yhteystiedot

6.3 Pienryhmäohjaus 

Pienryhmäohjauksen tavoitteena on valmentaa uusi opiskelija korkeakouluyhteisön aktiiviseksi jäseneksi. Ohjaajina toimivat ylempien vuosikurssien opiskelijat, jotka tutustuttavat opiskelijat oman opiskelualan, tiedekunnan ja koko yliopiston käytäntöihin, mutta ennen kaikkea opiskelukavereihin ja Ouluun. Pienryhmäohjaus kuuluu opintojaksoon "Opintoihin orientoituminen" ja sillä on oma paikkansa lukujärjestyksessä. Se on tarkoitettu kaikille tiedekunnan uusille opiskelijoille. 

Opiskelijan osallistuminen alkuinfoihin on ehdottoman tärkeää. Jos opiskelija kuitenkin on estynyt saapumasta ko. tilaisuuteen, hän voi saada tiedon pienryhmästään ja ohjaajastaan koulutussuunnittelijalta.