Etusivu Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

KAIVOS- JA RIKASTUSTEKNIIKAN KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

Kaivos- ja rikastustekniikan alan tutkinto-ohjelmissa koulutetaan tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä kaivosteollisuuden palvelukseen. Valmistuneet tuntevat turvallisen ja taloudellisen kaivostoiminnan ja rikastamisen periaatteet sekä osaavat suunnitella ja ohjata toimintaa näiden mukaisesti.

Kaivos- ja rikastustekniikan tutkinto-ohjelman tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op, 3 v) on yhteinen kaikille kaivannaisalan diplomi-insinööreiksi aikoville ja erikoistuminen joko kaivostekniikkaan, rikastustekniikkaan tai sovellettuun geofysiikkaan tapahtuu pääasiassa myöhemmässä diplomi-insinööriohjelmassa.

Tutkinto sisältää matemaattis-luonnontieteellisiä perusopintoja mukana geologiaa, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa sekä prosessi-, ympäristö- ja konetekniikan ja tuotantotalouden opintoja. Lisäksi aineopinnoissa kalliomekaniikan, rikastustekniikan ja geofysiikan perusteet.

Tekniikan kandidaatin tutkinto tuottaa valmiuksia alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin. Tutkinto koostuu mm. kaivos- ja rikastustekniikan sekä geofysiikan aineopinnoista, matemaattis-luonnontieteellisistä perusopinnoista sekä henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista. Kandidaatintutkinto johtaa suoraan di-vaiheen opintoihin.

Kaivannaisalan diplomi-insinöörin tutkintoon (120 op, 2 v) tähtäävissä opinnoissa opintojen neljäntenä ja viidentenä vuonna opiskelija saa valmiuden kaivannaisalan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatko-opintoihin. Diplomi-insinööriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet suunnitella ja ohjata kaivoksen toimintaa sen eri elinkaari- ja prosessivaiheissa.

Opiskelija voi valita seuraavien opintosuuntien välillä: kaivostekniikka, rikastustekniikka ja sovellettu geofysiikka. Opintosuunnista valmistuva opiskelija hallitsee kaivostoiminnan tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat tekniset, geologiset, taloudelliset ja lainsäädännölliset perusteet kaivoksen perustamisesta aina sen sulkemiseen saakka, sekä ymmärtää kestävän kehityksen mukaiseen kaivostoimintaan liittyvät tekijät, mukaan lukien ympäristövaikutukset ja sosiaalisen vastuun.

Kaivostekniikan opintosuunnassa opiskelija saa perustiedot kaivoksen elinkaaresta ja siihen liittyvistä prosessista. Valmistuva diplomi-insinööri hallitsee kaivostoiminnan taloudelliset, lainsäädännölliset, geologiset ja tekniset perusteet kaivoksen perustamisesta sen sulkemiseen saakka. Kaivostekniikka on tekniikan alana laaja käsittäen mm. malmivarojen arvioinnin, geotekniikan, louhintamenetelmät ja –tekniikat, tuotantokapasiteetin analysoinnin, kairausmenetelmät ja rahoituksen mallinnuksen. Opinnoista saatua asiantuntemusta voidaan käyttää paitsi metallikaivosten suunnittelussa ja tuotannon ohjaamisessa ja johtamisessa, myös muussa maankamaran luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvässä toiminnassa.

Rikastustekniikan opintosuunnasta valmistuva diplomi-insinööri hallitsee erityisesti rikastustekniikan menetelmät, ilmiöt ja automaation sekä tuntee toimintaan liittyvät turvallisuusasiat, sosiaalisen vastuun sekä ympäristön kannalta kestävän kehityksen mukaisen toiminnan. Rikastustekniikka käsittelee prosesseja ja ilmiöitä, joiden avulla louhitusta malmista voidaan rikastaa taloudellisesti arvokkaat mineraalit. Menetelmiin kuuluvat mm. murskaus, jauhatus, mekaaninen rikastustekniikka, vaahdotus, kemialliset rikastusmenetelmät sekä magneettiset ja tiheyseroihin perustuvat menetelmät. Kaivannaisalan yksikössä on maailman ainoa yliopistoympäristöön rakennettu jatkuvatoiminen ja automatisoitu koerikastamo, joka tarjoaa erinomaisen nykyaikaisen infrastruktuurin alan opetukseen ja tutkimukseen.

Sovelletun geofysiikan di-koulutus antaa opiskelijalle valmiudet geofysikaalisten menetelmien ja mittauslaitteiden käyttöön, niiden tuottamien aineistojen analysointiin ja tulkintaan ja eri menetelmien soveltamiseen kaivostoiminnan koko elinkaaren aikana. Opintosuunnalta valmistuva diplomi-insinööri ymmärtää geofysikaaliset perusilmiöt ja erityisesti sovelletun geofysiikan menetelmien perusteet sekä niiden soveltamisen käytäntöön sekä toimintaan liittyvät turvallisuusasiat ja sosiaalisen vastuun, geofysikaalisten aineistojen analysoinnin ja tulkinnan sekä eri menetelmien soveltamisen mineraalivarojen etsinnässä, kartoituksessa, hallinnossa sekä ympäristötutkimuksessa.

URAMAHDOLLISUUDET

TkK-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka jälkeen opiskelijat jatkavat yliopisto-opintoja syventävissä opinnoissa tähdäten diplomi-insinöörin tutkintoon. Kandidaatin tutkinnon omaavat henkilöt pystyvät työskentelemään perustason suunnittelu- ja käyttötehtävissä kaivannais- ja prosessialan teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa.

Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä kaivostekniikan asiantuntijana kaivannaisalan yrityksissä tai tutkimuslaitoksissa. Työtehtävät liittyvät tutkimukseen, suunnitteluun ja tuotantoon sekä erilaisiin alan johtotehtäviin. Valmistuneet diplomi-insinöörit pystyvät toimimaan kaivannaisalan teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi- sekä muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä.

Valmistuneiden työnimikkeitä voivat olla esim. kaivosinsinööri, rikastusinsinööri, geofyysikko, kaivoksen johtaja, rikastamopäällikkö, tutkija, projektipäällikkö ja asiantuntija.