Etusivu Opetus Tentit Opintojaksot

Viestintä

Osoite: Viestinnän oppiaine, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto

Puhelin: opintoneuvoja 029 448 3352 (informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen)

Sähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi

WWW-sivut: http://www.oulu.fi/viestinnantutkimus/

 

Opinto-oikeus

Humanistisen tiedekunnan opiskelijat voivat hakea viestinnän sivuaineen opinto-oikeutta. Seuraavan kerran opiskelijoita otetaan syksyllä 2019. Tarkemmat hakutiedot ilmoitetaan oppiaineen verkkosivulla. Tiedeviestinnän maisteriohjelman opiskelijoille viestinnän opinnot ovat pakollisia lukuun ottamatta kurssia PR-viestintä (695105P).

 

Opintoneuvonta

Opintoneuvontaa antaa informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen (sähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi).

 

Katsaus oppiaineeseen

Viestintä on keskeinen ulottuvuus kaikessa inhimillisessä vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja maailman merkityksellistämisessä. Viestintä on arkipäiväinen jokaisen kansalaisen taito. Silti jokainen myös pystyy parantamaan viestintätaitojaan harjoittelemalla ja tiedostamalla viestintään liittyviä periaatteita.

 

Viestinnän tutkimus on yleishyödyllinen oppiaine, joka on tarpeellinen kaikilla aloilla ja useimmissa työtehtävissä. Alan opinnoista on ammatillista hyötyä paitsi viestinnän ammateissa, myös asiakaspalvelun sekä asiantuntija- ja johtotason tehtävissä.

 

Nyky-yhteiskunnan verkostomainen organisoituminen perustuu paljolti viestinnälliseen vuorovaikutukseen, ja esimerkiksi johtaminen on olennaisesti viestintää. Usein tarvitaan oman asian ja idean markkinoinnin taitoja niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin. Nyky-yhteiskunnassa yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vuorovaikutus on tehokasta laajassa mitassa vain mediajulkisuuden kautta. Tehokas yhteiskunnallinen viestintä ja medianäkyvyys käyvät mahdollisiksi, kun ymmärretään erilaisten medioiden luonne, viestintäteknologioiden ominaispiirteet ja nykyaikaisen journalistisen uutistoiminnan periaatteet. Toisaalta kansalaisen ja kuluttajan on hyvä hallita medialukutaito, jotta hän pystyisi kriittisesti arvioimaan ja tulkitsemaan mediasta tulvivia kuvia ja sanoja, jotka pyrkivät edistämään jonkin ryhmän ajamia asioita ja korostavat joitakin puolia asiassa samalla, kun häivyttävät toisia puolia näkymättömiin. Kansalaistaitoon kuuluu huomata, kuinka erilaiset vaikuttamispyrkimykset, intressit ja näkökulmaisuus vaikuttavat erilaisissa esityksissä, kuten mainoksissa.

 

Sijoittuminen työelämään

Opiskelijat saavat teoreettiset perustiedot, joista on hyötyä toimittajan, tiedottajan ja markkinoijan työssä sekä toisaalta erilaisissa johtotason, asiakaspalvelun ja asiantuntijatason tehtävissä.

 

Oppiainekohtaisia käytännön ohjeita

Viestinnästä on mahdollista suorittaa perusopinnot (25 op). Opintojen perustan muodostavat tiedeviestinnän maisteriohjelmassa (TIEMA) järjestettävät viestinnän teoriapainotteiset opintojaksot. Opinnot seuraavat luentojen osalta TIEMAn opetussuunnitelmaa niin, että perusopinnot voi suorittaa kahden vuoden aikana. Viestinnän opinnot koostuvat kuudesta 5 opintopisteen jaksosta, joista opiskelija valitsee viisi. Näitä opintojaksoja ovat Johdatus viestintään, PR-viestintä, Mitä on tiedeviestintä, Mediakulttuurin muutos, Joukkoviestinnän etiikka ja viestinnän lainsäädäntö sekä Viestinnän tutkimus.

Oppiaineen osaamistavoitteet

Viestinnän perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on käsitteelliset ja teoriaperusteiset valmiudet viestinnän ilmiöiden ymmärtämiseen. Opiskelija tietää, että viestintä on viestien lähettämistä ja niiden tulkintaa sekä osaa selittää, mitä tieto ja informaatio ovat, ja mihin tiedon taloudellinen arvo perustuu. Opiskelija tuntee semioottista merkityksen tuottamisen tutkimusta sekä retorista ihmisiin vaikuttamisen tutkimusta. Hän tuntee myös hermeneuttista, kognitiivista ja tulkintakehysten tutkimukseen perustuvaa viestien tulkinnan teoriaa. Opiskelija osaa selittää viestinnän ilmiöitä useasta tutkimuksellisesta näkökulmasta. Hän tuntee viestintävälineiden, medioiden, historiaa ja viestintäkulttuurin kehityksen pääpiirteet. Opiskelija tuntee myös viestinnän tutkimusperinteitä ja oppihistoriaa.

 

Opiskelija on perehtynyt organisaatioviestinnän, suhdetoiminnan, imagon, brändin, maineenhallinnan ja kriisiviestinnän perusteisiin paitsi teorian avulla, myös käytännön elämän esimerkkien kautta. Opiskelija tuntee yleistajuisen tiedeviestinnän perustavan problematiikan. Hän on perehtynyt tieteen sisäiseen ja ulkoiseen julkisuuteen, tieteen popularisointiin, tiedottamiseen ja median tapoihin esittää tiede.

 

Opiskelija osaa selittää, mitä media ja mediakulttuuri ovat yhteiskunnallisena, taloudellisena ja teknologisena ilmiönä. Hän tuntee median ja journalismin historialliset muutokset ja nykyiset trendit. Opiskelija tuntee myös viihteen teoriaa, julkisen keskustelun ja demokratian, sananvapauden ja viestinnän sosiaalisen vastuun problematiikkaa sekä median vallan kysymyksiä.

 

Opiskelija on perehtynyt oikeudenmukaisen ja eettisesti tasokkaan viestinnän periaatteisiin ja pelisääntöihin. Hän tuntee journalismin, PR-viestinnän ja mainostamisen ammattieettiset ohjeet ja tunnistaa mahdolliset normien rikkomukset. Opiskelija tuntee myös viestintää ohjaavaa lainsäädäntöä, kuten oikeuden yksityisyyteen ja liikesalaisuuteen, mutta toisaalta sananvapauden ja viranomaistoiminnan sekä tieteen julkisuusperiaatteen. Hän on perillä tekijänoikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja tähän liittyvästä problematiikasta digitaalisen kopioinnin maailmassa.

 

Opintojaksot

695100P Johdatus viestintään, 5 op

695105P PR-viestintä, 5 op

694597S Mitä on tiedeviestintä, 5 op

694531S Mediakulttuurin muutos, 5 op

694532S Joukkoviestinnän etiikka ja viestinnän lainsäädäntö, 5 op

694533S Viestinnän tutkimus, 5 op