Etusivu Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

Historia

Osoite: Historia, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto

Puhelin: opintoneuvoja 0503597292 yliopistonlehtori Kaisa Vehkalahti, kaisa.vehkalahti(at)oulu.fi

http://www.oulu.fi/historia/

 

Opinto-oikeus ja opintojen aloittaminen

Historia sekä aate- ja oppihistoria ovat osa historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelman (HIKUVIE) pääaineita. Historia sekä aate- ja oppihistoria muodostavat yhden hakukohteen, mutta kumpikin on oma pääaineensa.

Tutkinto-ohjelman opiskeluoikeuden voi saada lähettämällä hakemuksen Opintopolku-järjestelmän kautta ja osallistumalla kevään valintakokeeseen. Humanistisen tiedekunnan opiskelija voi saada tutkinto-ohjelman pääaineoikeuden myös suorittamalla sivuaineena historian perusopinnot ja anomalla tiedekunnalta pääaineen vaihto-oikeutta. Muiden tiedekuntien opiskelijat hakevat tutkinto-ohjelman opinto-oikeutta siirto-opiskelijavalinnassa.

Kaikki HIKUVIEn opiskelijat voivat opiskella vapaasti historiaa sekä aate- ja oppihistoriaa sivuaineena. Muiden on hankittava sivuaineoikeus osallistumalla lähtötasokokeeseen. Lähtötasokoe järjestetään vuosittain kevätlukukauden loppupuolella. Ilmoittautumisohjeet kokeeseen ovat oppiaineiden verkkosivuilla.

 

Opintoneuvonta

Opintoneuvoja 0503597292 yliopistonlehtori Kaisa Vehkalahti, kaisa.vehkalahti(at)oulu.fi

 

Katsaus oppiaineeseen

Tieteenä ja oppiaineena historialle on ominaista analyyttisyys, monipuolisuus ja laajuus. Yhdentyvässä maailmassa historia on perustana maailman tuntemukselle ja tämän päivän ongelmien ja muutosten ymmärtämiselle niin globaalilla kuin paikallisella tasolla. Oppiaineen kaiken toiminnan lähtökohta on korkeatasoinen tutkimus, jonka painoalat perustuvat henkilökunnan ja muiden tutkijoiden omiin erikoistumisaloihin. Opintojen alkuvaiheesta lähtien opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua valitsemastaan painoalasta vastaavan tutkijan/tutkijaryhmien ohjaukseen. Yleisesti ottaen tutkimus kohdistuu yhtäältä pohjoiseen historiaan sen eri yhteyksissä ja toisaalta kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen globaalina ilmiönä antiikista nykypäivään. Tämän kautta syntyy myös ymmärrys paikallisten ja globaalien ilmiöiden välisestä jatkuvasta vuorovaikutussuhteesta. Historian opiskelussa on tärkeää päästä sisälle yleiseen historialliseen ajatteluun, oppia historiatieteen tapa ja menetelmät löytää, kriittisesti seuloa ja jäsentää historiallisia lähteitä, tuottaa niistä uutta tietoa ja laatia johdonmukaisia historiatieteellisiä esityksiä. Sen vuoksi on keskeistä oppia asettamaan perusteltuja kysymyksiä, hakemaan niihin vastauksia, kytkemään asioita yhteyksiinsä syiden ja seurausten avulla ja näkemään olennaisen ja epäolennaisen ero. Kaikki tämä on sekä tutkielmatyöskentelyn että hyvien tenttivastausten edellytys. Sen vuoksi metodiopinnot ja -harjoitukset, seminaarit sekä opinnäytteet ovat opiskelun ydintä. Tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen lisäksi oppiaine tarjoaa opiskelijalle myös hyvät edellytykset kehittää omia työelämävalmiuksiaan.

 

Sijoittuminen työelämään

Tietoa työelämään sijoittumisesta löytyy historian opiskelijan käsikirja Manuale Historiaesta, ks. www.oulu.fi/historia/opiskelu/manuaele sekä ohjaus- ja työelämäpalveluiden www-sivuilta: www.oulu.fi/careerservices/

 

Oppiainekohtaisia käytännön ohjeita

Oppiainekohtaisia käytännön ohjeita saa historiatieteiden omasta oppaasta Manuale Historiaesta. Opas jaetaan kaikille historian opiskelijoille, ja se löytyy myös historiatieteiden www-sivuilla yllä olevasta osoitteesta.

 

Opintokokonaisuudet ja niiden osaamistavoitteet

 

Perusopinnot ovat yhteiset aate- ja oppihistorian kanssa. Niissä annetaan opiskelijalle yleiskuva historian kulusta ja keskeisistä käännekohdista, johdatetaan historialliseen ajatteluun ja perehdytetään tieteelliseen kirjoittamiseen. Menetelmäopinnoissa paneudutaan tieteelle ominaiseen kriittiseen arviointiin ja historiatieteen tutkimusmenetelmien perusteisiin.

Historian perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on tiedolliset, taidolliset ja käsitteelliset valmiudet tarkastella kriittisesti menneisyyttä ja sitä koskevaa tutkimusta. Hän on oivaltanut historiallisen ajattelun luonteen sekä tiedostaa tieteellisen historiankirjoituksen erityispiirteet ja erilaiset lähestymistavat sekä pystyy hahmottamaan Suomen, Euroopan ja maailmanhistorian keskeiset kehityskulut ja yhteydet. Lisäksi opiskelijalla on valmiudet laatia omaan asiantuntemukseensa perustuvia esitelmiä sekä muita kirjallisia ja suullisia esityksiä.

Aineopinnoissa luodaan perusta itsenäiselle tutkimustyölle. Opiskelija perehtyy monipuolisia oppimisstapoja soveltaen erilaisiin tutkimuskäytäntöihin ja laaja-alaisesti keskeisiin historian osa-alueisiin sekä teemoihin, jotka kiinnostavat häntä tutkimuksellisesti.

Historian aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on monipuolinen käsitys historiantutkimuksen näkökulmista, menetelmistä ja lähdeaineistoista sekä historian tutkimuskentän laajuudesta, kysymyksenasettelujen monitahoisuudesta, keskeisimmistä tutkimusperinteistä ja metodologisista suuntauksista. Hänellä on maisteriopinnoissa vaadittavat taidolliset valmiudet tieteelliseen ongelmanasetteluun, olemassa olevan tiedon ja lähdeaineistojen käyttöön, tiedon dokumentointiin sekä tieteelliseen ongelmanratkaisuun, argumentointiin, kritiikkiin ja dialogiin. Opiskelijalla on perusvalmiudet suunnitella ja toteuttaa itsenäisiä tutkimuksellisia ja tieteellisen tiedon soveltamiseen liittyviä hankkeita omaan asiantuntemukseen perustuvina pienimuotoisina tutkielmina.

Syventävissä opinnoissa luodaan teoriaopinnoilla ja muilla erikoistumisopinnoilla valmiudet opiskelijan omaan kiinnostukseen perustuvan keskeisen historiallisen ilmiön tutkimiseen ja historiallisen tiedon itsenäiseen tuottamiseen. Samalla luodaan monipuolisia työelämävalmiuksia.

Historian syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan syvällisiä tiedon etsintä- ja sovellutushankkeita sekä tuottamaan tieteellistä tietoa. Hän pystyy arvioimaan kriittisesti erilaisia aineistoja ja väitteitä sekä esittämään tutkimusprosessin tulokset johdonmukaisesti kirjallisessa tutkielmassa. Hän pystyy soveltamaan monipuolisesti historiantutkimuksen keskeisiä tutkimusmetodeja, ja käsitteitä ja hänellä on myös valmiudet soveltaa metodisia ja teoreettisia työvälineitä muilta tieteenaloilta. Hän hahmottaa historiantutkimuksen kentän moninaisuuden ja osaa sijoittaa oman tutkimuskohteensa osaksi laajempaa keskustelua. Opiskelija pystyy itsenäisesti seuraamaan tieteenalan keskustelua. Erikoistumisensa kautta hän on saavuttanut syvälliset valmiudet historiallisen tiedon ja ylipäätänsä minkä tahansa tiedon luonteen tulkintaan, analyysiin ja viestintään. Maisteritason saavuttanut historian ammattilainen pystyy haastavaan, analysointia, luovuutta ja eettistä arviointia vaativaan itsenäiseen työskentelyyn sekä toimimaan asiantuntijana erilaisissa tehtävissä, ryhmissä ja yhteisöissä.

 

Opintojaksot

 

 

PERUSTEET

40 OP

ERIKOISTUMINEN 20 OP

TUTKIMUS

85 OP

INTEGROIVAT JAKSOT

5 OP

HISTORIAN PERUSOPINNOT 25 OP

Maailmanhistorian perusteet

10 op

Aate- ja oppihistoria 5 op

 

Tutkimuskäytäntöihin ohjaavat opinnot

10 op

 

HISTORIAN AINEOPINNOT

45 OP

Arktinen historia

5 op

 

Kulttuurinen ja kansainvälinen vuorovaikutus

5 op

 

Ympäristö ja terveys 5 op

Valinnaiset, lähialojen ja kansainväliset opinnot

10 op

Tutkimuskäytäntöihin ohjaavat opinnot

10 op

 

Proseminaari (sivuaineopiskelijat)

10 op

 

Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma (pääaineopiskelijat)

10 op

 

HISTORIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT

80 OP

 

YHTEENSÄ

150 OP

Historianfilosofia ja historiankirjoituksen historia

5 op

 

Digitaaliset ihmistieteet

5 op

Erikoistumisopinnot ja kansainväliset opinnot

5 op

Metodiopinnot

5 op

 

Maisteriseminaari

10 op

 

Pro gradu -tutkielma

40 op

Historia ja työelämä

5 op

 

 

Historian perusopinnot, 25 op:

700103Y HOPS - henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 (historiatieteet), 0 op

700123P Korkeakulttuureista uuteen aikaan, 5 op

700124P Uusin aika, 5 op

700125P Aatteiden ja oppien historia, 5 op

700126P Orientaatio historiantutkimukseen, 5 op

700127P Menetelmien perusteista soveltamiseen, 5 op

 

Historian aineopinnot, 45 op:

700104Y HOPS - henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 (historiatieteet), 0 op

700128A Laadulliset menetelmät, tiedonhaku ja kirjastojen käyttö, 5 op

700320A Tilastolliset menetelmät ja arkistojen käyttö, 5 op

700321A Arktinen historia, 5 op

700322A Kulttuurinen ja kansainvälinen vuorovaikutus, 5 op

700323A Ympäristö ja terveys, 5 op

700324A Historian painoalat ja kansainväliset opinnot, 5 op

700325A Valinnaiset historian lähialat, 5 op

700423A Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma, 10 op (pääaineopiskelijat)

700424A Kypsyysnäyte, 0 op (pääaineopiskelijat)

700422A Proseminaari ja proseminaaritutkielma, 10 op (sivuaineopiskelijat)


Historian syventävät opinnot, 80 op:

700425Y HOPS - henkilökohtainen opintosuunnitelma 3 (historia) ()

700326S Historiantutkimus nyt, 5 op

706026S Historianfilosofia ja historiankirjoituksen historia, 5 op

700332P Digitaaliset ihmistieteet, 5 op

700329S Erikoistumisopinnot ja kansainväliset opinnot I, 5 op

700330S Erikoistumisopinnot ja kansainväliset opinnot II, 5 op

700331S Historia ja työelämä, 5 op

700430S Maisteriseminaari, 10 op

700431S Pro gradu -tutkielma, 40 op

700432S Kypsyysnäyte, 0 op

 

Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto historian pääaineopiskelijoille,

Huom. Valinta suuntautumisvaihtoehtoon tehdään seuraavan kerran kevätlukukaudella 2020.

Historian pääaineopiskelijat voivat valita maisteriopinnoikseen arkistoalan suuntautumisvaihtoehdon. Kyse on 80 opintopisteen arkistolinjan syventävistä opinnoista sekä 40 opintopisteen sivuaineopinnoista. Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto johtaa filosofian maisterin tutkintoon (120 opintopistettä). Suuntautumisvaihtoehdon maisterikoulutuksen suorittaneet valmistuvat filosofian maistereiksi pääaineestaan. Koulutus rinnastetaan aiempaan arkistolaitoksen tuottamaan ylempään arkistotutkintoon. Arkistoalan opetus toteutetaan yhteistyössä arkistolaitoksen kanssa.

Suuntautumisvaihtoehtoon valitaan joka toinen vuosi kuusi opiskelijaa, neljä historian ja kaksi aate- ja oppihistorian opiskelijaa. Valintakriteereinä ovat:

  1. pääaineen perus- ja aineopinnot suoritettu niin että kandidaatin tutkielma on vähintään tekeillä,
  2. opintomenestys ja
  3. motivaatiokirje.

Sivuaineiksi suositellaan esimerkiksi informaatiotutkimusta ja hallintotieteitä. Myös tietojenkäsittelytiede on erinomainen sivuainevaihtoehto arkistoalan nopean digitalisoitumisen vuoksi.

Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto yhdistää teoreettispainotteisen yliopistokoulutuksen nopeasti kehittyvään asiantuntijakoulutukseen. Historian opiskelu antaa erinomaiset edellytykset arkistoalalle. Alalla edellytetään hallinnon tuntemusta sekä asiakirjatiedon ja asiakirjojen arvonmäärityksen hallintaa. Arkistoalan suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa on merkittävä osa ohjattua harjoittelua arkistolaitoksessa ja muissa arkistotoimen kohteissa.

Arkistoalalta valmistuvat työllistyvät johto- ja asiantuntijatehtäviin muun muassa arkistolaitoksessa, valtionhallinnon sekä kaupunkien ja kuntien arkistotoimessa, sairaanhoitopiirien ja SOTE-yhtymien arkistotoimessa, maanmittauslaitoksessa tai yksityisellä sektorilla.

 

Opintojaksot

 

700140Y HOPS - henkilökohtainen opintosuunnitelma 3 (arkistoalan suuntautumisvaihtoehto),

0 op 

700130S Asiakirjahallinnan perusteet, 2 op   

700131S Arkistolainsäädännön ja arkistotoimen perusteet, 2 op

700132S Asiakirjatiedon hallinta ja kuvailu, 3 op 

700133S Asiakirjojen arvonmääritys ja seulonta, 3 op 

700134S Sähköinen asiakirjahallinta, 4 op 

700135S Asiakirjahallinnon ja arkistonmuodostuksen perusteet, 2 op

700136S Arkistoharjoittelu, 12 op

700137S Asiakirjojen säilyvyys ja käyttötarve, 2 op

700430S Maisteriseminaari, 10 op 

700431S Pro gradu -tutkielma, 40 op

700432S Kypsyysnäyte (historiatieteet), 0 op