Etusivu Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

Aate- ja oppihistoria 

Osoite: Aate- ja oppihistoria, PL 1000, 90014 Ou­lun yliopisto

Puhelin: opintoneuvoja 029 448 3305 yliopistonlehtori Erkki Urpilainen, opintoasiansihteeri study.humanities@oulu.fi

http://www.oulu.fi/aatejaoppihistoria/

 

Opinto-oikeus ja opintojen aloittaminen

Historia sekä aate- ja oppihistoria ovat osa historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelman (HIKUVIE) pääaineita. Historia sekä aate- ja oppihistoria muodostavat yhden hakukohteen, mutta kumpikin on oma pääaineensa.

Tutkinto-ohjelman opiskeluoikeuden voi saada lähettämällä hakemuksen Opintopolku-järjestelmän kautta ja osallistumalla kevään valintakokeeseen. Humanistisen tiedekunnan opiskelija voi saada tutkinto-ohjelman pääaineoikeuden myös suorittamalla sivuaineena historian perusopinnot ja anomalla tiedekunnalta pääaineen vaihto-oikeutta. Muiden tiedekuntien opiskelijat hakevat tutkinto-ohjelman opinto-oikeutta siirto-opiskelijavalinnassa.

Kaikki HIKUVIEn opiskelijat voivat opiskella vapaasti historiaa sekä aate- ja oppihistoriaa sivuaineena. Muiden on hankittava sivuaineoikeus osallistumalla lähtötasokokeeseen. Lähtötasokoe järjestetään vuosittain kevätlukukauden loppupuolella. Ilmoittautumisohjeet kokeeseen ovat oppiaineiden verkkosivuilla.

 

Opintoneuvonta

Opintoneuvontaa antaa yliopistonlehtori Erkki Urpilainen, puh. 029 448 3305, erkki.urpilainen@oulu.fi

 

Katsaus oppiaineeseen

Aate- ja oppihistoria on ajattelun, mutta myös in­himillisen tiedon hankinnan historiaa. Oppiaineen nimi on käännös Ruotsin idé- och lärdomshis­toriasta. Euroopassa ja USA:ssa vastaavia asioita tutkitaan tieteenhistorian ja aatehistorian (intellectual history) oppituoleissa. Terminä aate- ja oppihistoria muistuttaa siitä, että tieteellisen ja ei-tieteellisen ajattelun välillä on ole­massa myös jatkumoita ja yllättäviäkin yhteyksiä.

Oppi- eli tieteenhistoria selvittää, miten käsi­tys tieteellisyydestä on aikojen kuluessa muuttu­nut. Usein keskitytään luonnon- ja lääketieteisiin, mutta yhtä hyvin voidaan kartoittaa humanististen alojen opillista menneisyyttä. Tieteenhistoria ei rajoitu teorioiden historiaan, vaan se tutkii myös, miten tieteellistä tietoa on eri aikoina hankittu, tai millaista tietoa on pidetty “tieteellisenä” ja millaisin perustein.

Tieteenhistorian eri suuntaukset ryhmittyvät yleensä jonkin metodologisen näkökohdan tai tut­kimusongelman ympärille, tai keskittyvät jonkin aikakauden, tieteenalan tai teknologian historiaan. Voidaan myös tutkia vaikkapa vanhoja tieteellisiä instrumentteja tai sitä, millaisessa vuorovaikutuk­sessa tieteen institutionaaliset rakenteet ja tie­teellinen tieto ovat keskenään olleet. Kuten aattei­takaan ei voi tutkia irrallaan maailmasta, jossa ne syntyvät ja vaikuttavat, ei tieteenhistoria voi olla vailla kiinnekohtia akatemioiden ja laboratori­oiden ulkopuoliseen yhteiskuntaan. Tiede kuvastaa aikaansa ja vaikuttaa aikaansa.

Aatehistoria on sukua filosofian his­torialle. Samat menneisyyden ajattelijat kiinnosta­vat usein molempia. Selkeitä eroja silti on. Filosofiassa on tärkeää arvioida, kuinka pätevästi jokin ajatus­kulku on perusteltu. Aatehistoriaa sen sijaan kiin­nostaa ennen kaikkea, mitä ajatus kertoo esittäjänsä maailmasta, yhteiskunnasta ja maailmankuvasta. Aate- ja oppihistoria kiinnittää huo­mionsa “suurten” nerojen ohella myös ns. keskin­kertaisiin ajattelijoihin. Oppineisuuden historiassa heitä on ollut enemmistö.

Aate- ja oppihistorian ensisijainen tavoite on selvittää, mitä ihmiset ovat eri aikoina ajatelleet elämäänsä kuuluvista asioista ja ilmiöistä. Aate- ja oppihistoria tutkii siis menneisyyden ihmisten uskomuksia, toi­veita ja pelkoja – sitä, millaiseksi he ovat mieltäneet yhteiskuntansa, luonnon ja ihmisluonnon. Myös erilaiset ideologiat, käsitteet ja “-ismit” kuuluvat aatehistorian työkenttään. Näille ilmiöille haetaan selitystä paitsi tieteellisen ajattelun, myös esimer­kiksi talouden, politiikan ja uskonnon maailmoista.

 

Oppiainekohtaisia käytännön ohjeita

Aate- ja oppihistorian opiskelijat suorittavat pe­rusopintoinaan historian perusopinnot, jotka ovat yhteiset historia-oppiaineen kanssa. Perusopin­noissa annetaan kahden eri oppiaineen näkökul­masta yleiskuva historian kulusta ja keskeisistä käännekohdista. Opiskelijat johdatetaan historial­liseen ajatteluun sekä perehdytetään tieteelliseen kirjoittamiseen. Erityisesti metodiopinnoissa luo­daan perusta historiatieteen ymmärtämiselle ja tutkimusmenetelmien hallinnalle.

 

Opintokokonaisuudet ja niiden osaamistavoitteet

Aate- ja oppihistorian perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on tiedolliset, taidolliset ja käsitteel­liset valmiudet tulkita analyyttisesti menneisyyden ajattelun ja inhi­millisen tiedonhankinnan historiaa ja sitä koskevaa tutkimusta. Hän tunnistaa aate- ja oppihistorialli­sen ajattelun luonteen ja kykenee selittämään sen tutkimukselliset erityispiirteet ja erilaiset lähestymistavat.

Aate- ja oppihistorian aineopinnot suoritettuaan opiskelija kykenee analysoimaan moni­puolisesti historian ilmiöitä aate- ja oppihistorial­lisen tutkimuksen näkökulmista sekä käyttämään aate- ja oppihistorian omia ja historiatieteen ylei­siä menetelmiä tutkimuksen teossa ja lähdeaineis­tojen hyödyntämisessä. Lisäksi opiskelija osaa nimetä keskeisimmät aate- ja oppihistoriallisen tutkimuksen tutkimusperinteet ja metodologiset suuntaukset. Aineopinnot suoritettuaan opiskeli­jalla on maisteriopinnoissa vaadittavat taidolliset valmiudet tieteelliseen ongelmanasetteluun, tie­tovarantojen ja lähdeaineistojen käyttöön, tiedon dokumentointiin sekä tieteelliseen ongelmanrat­kaisuun, argumentointiin, kritiikkiin ja dialogiin. Opiskelija kykenee suunnittelemaan ja toteut­tamaan itsenäisiä tutkimuksellisia ja tieteellisen tiedon soveltamiseen liittyviä hankkeita. Lisäksi opiskelija kykenee laatimaan omaan asiantun­temukseensa liittyen pienimuotoisia tutkielmia ja esitelmiä sekä muita kirjallisia ja suullisia esityksiä.

Aate- ja oppihistorian syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan syvällisiä tiedon etsintä- ja sovellu­tushankkeita sekä tuottamaan tieteellistä tietoa. Hän pystyy analysointia, tiedon syntetisointia ja eettistä arviointia vaativaan itsenäiseen työskente­lyyn sekä toimimaan asiantuntijana erilaisissa ryh­missä ja yhteisöissä. Hän osaa arvioida kriitti­sesti erilaisia aineistoja ja väitteitä sekä esittämään tutkimusprosessin tulokset johdonmukaisesti kir­jallisessa tutkielmassa. Hän kykenee kriittisesti arvi­oimaan ja soveltamaan aate- ja oppihistoriallisen tutkimuksen keskeisiä tutkimusmetodeja. Hän osaa käyttää aate- ja oppihistorian tutkimukselle tyypillisiä käsitteitä ja so­veltaa metodisia ja teoreettisia työvälineitä myös muilta tieteenaloilta. Hän kykenee hahmottamaan aate- ja oppihistoriallisen tutkimuksen kentän mo­ninaisuuden ja osaa paikantaa oman tutkimuskoh­teensa osaksi laajempaa tutkimuksellista konteks­tia. Opiskelija pystyy itsenäisesti kommentoimaan oman tieteenalansa akateemista keskustelua.

 

Opintojaksot

 

Perusopinnot (historian perusopinnot), 25 op:

700103Y HOPS – henkilökohtainen opintosuunnitelma 1, 0 op

700123P Korkeakulttuureista uuteen aikaan, 5 op

700124P Uusin aika, 5 op

700125P Aatteiden ja oppien historia, 5 op

700126P Orientaatio historiantutkimukseen, 5 op

700127P Menetelmien perusteista soveltamiseen, 5 op

 

Aineopinnot, 45 op:

Kaikille yhteiset opintojaksot 700333A ja 700129A. Opintojaksoista 700150A–700167A pääaineopiskelijat valitsevat viisi ja sivuaineopiskelijat kolme jaksoa. Jaksoa 700167A suositellaan vain pääaineopiskelijoille. Pääaineopiskelijat suorittavat lisäksi jaksot 700226A ja 700224A ja sivuaineopiskelijat jakson 700214A.

700104Y HOPS – henkilökohtainen opintosuunnitelma 2, 0 op

700333P  Tutkimusmenetelmät, 5 op

700129A Johdanto aate- ja oppihistoriaan ja arkistojen käyttö, 5 op

700150A Antiikki ja keskiaika, 5 op

700151A Renessanssi ja valistus, 5 op

700152A Uusin aika, 5 op

700153A Globaali aatehistoria, 5 op

700160A Tieteen ja aatteiden historian tutkimuksen perusteet, 5 op

700155A Suomen aate- ja oppihistoria, 5 op

700156A Tieteen ja teknologian historia, 5 op

700157A Uskonnollisten aatteiden historia, 5 op

700158A Tieteellisten seurojen ja instituutioiden historia, 5 op

700167A Valinnaiset aate- ja oppihistorian lähialat, 5 op

700226A Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma, 10 op

700224A Kypsyysnäyte, 0 op                  

700214A Proseminaari ja proseminaaritutkielma, 10 op

 

Syventävät opinnot, 80 op:

700227Y HOPS - henkilökohtainen opintosuunnitelma 3, 0 op

700159S Syventävät metodiopinnot, 5 op

700161S Historian teoria, historianfilosofia ja tieteenfilosofia, 5 op

700162S Tieteentutkimus, 5 op

700163S Filosofian historia, 5 op

700221S Aate- ja oppihistorian seminaari (ent. Seminaari), 10 op

700222S Pro gradu -tutkielma, 40 op

700225S Kypsyysnäyte (maisterintutkinto), 0 op

Seuraavista valitaan lisäksi kaksi jaksoa seuraavista.

700164S Tiede ja politiikka, 5 op

700165S Perehtyminen jonkin tieteen osa-alueen historiaan, 5 op

700166S Perehtyminen jonkin poliittisen aatteen historiaan, 5 op

 

Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto historian pääaineopiskelijoille

Historian pääaineopiskelijat voivat valita maisteriopinnoikseen arkistoalan suuntautumisvaihtoehdon. Kyse on 80 opintopisteen arkistolinjan syventävistä opinnoista sekä 40 opintopisteen sivuaineopinnoista. Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto johtaa filosofian maisterin tutkintoon (120 opintopistettä). Suuntautumisvaihtoehdon maisterikoulutuksen suorittaneet valmistuvat filosofian maistereiksi pääaineestaan. Koulutus rinnastetaan aiempaan arkistolaitoksen tuottamaan ylempään arkistotutkintoon. Arkistoalan opetus toteutetaan yhteistyössä arkistolaitoksen kanssa.

Suuntautumisvaihtoehtoon valitaan joka toinen vuosi kuusi opiskelijaa, neljä historian ja kaksi aate- ja oppihistorian opiskelijaa. Valintakriteereinä ovat:

a. pääaineen perus- ja aineopinnot suoritettu niin että kandidaatin tutkielma on vähintään tekeillä,

b. opintomenestys ja

c. motivaatiokirje.

Sivuaineiksi suositellaan esimerkiksi informaatiotutkimusta ja hallintotieteitä. Myös tietojenkäsittelytiede on erinomainen sivuainevaihtoehto arkistoalan nopean digitalisoitumisen vuoksi.

Arkistoalan suuntautumisvaihtoehto yhdistää teoreettispainotteisen yliopistokoulutuksen nopeasti kehittyvään asiantuntijakoulutukseen. Historian opiskelu antaa erinomaiset edellytykset arkistoalalle. Alalla edellytetään hallinnon tuntemusta sekä asiakirjatiedon ja asiakirjojen arvonmäärityksen hallintaa. Arkistoalan suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa on merkittävä osa ohjattua harjoittelua arkistolaitoksessa ja muissa arkistotoimen kohteissa.

Arkistoalalta valmistuvat työllistyvät johto- ja asiantuntijatehtäviin muun muassa arkistolaitoksessa, valtionhallinnon sekä kaupunkien ja kuntien arkistotoimessa, sairaanhoitopiirien ja SOTE-yhtymien arkistotoimessa, maanmittauslaitoksessa tai yksityisellä sektorilla.

 

Opintojaksot

 

700140Y HOPS - henkilökohtainen opintosuunnitelma 3 (arkistoalan suuntautumisvaihtoehto), 0 op 

700130S Asiakirjahallinnan perusteet, 2 op 

700131S Arkistolainsäädännön ja arkistotoimen perusteet, 2 op

700132S Asiakirjatiedon hallinta ja kuvailu, 3 op

700133S Asiakirjojen arvonmääritys ja seulonta, 3 op

700134S Sähköinen asiakirjahallinta, 4 op 

700135S Asiakirjahallinnon ja arkistonmuodostuksen perusteet, 2 op

700136S Arkistoharjoittelu, 12 op

700137S Asiakirjojen säilyvyys ja käyttötarve, 2 op

700430S Maisteriseminaari, 10 op 

700431S Pro gradu -tutkielma, 40 op 

700432S Kypsyysnäyte (historiatieteet), 0 op

Arkistoalan suuntautumisvaihtoehdon kurssikuvaukset ks. Historia