Etusivu Opetus Tentit Opintojaksot

Humanistinen tiedekunta 

Humanistisen alan koulutus Oulun yliopistossa alkoi filosofisessa tiedekunnassa. Humanistinen tiedekunta aloitti toimintansa vuonna 1972.

Tiedekunta kouluttaa kielen, kulttuurin ja historian alan asiantuntijoita. Koulutus takaa hyvät perusvalmiudet työelämään sijoittumiselle. Tutkinto-ohjelmat kiinnittävät huomiota tutkintojen rakenteeseen, laajuuteen ja elinikäiseen oppimiseen: perusvalmiudet sisältyvät perustus tutkintoon ja täydennyskoulutus hankitaan työelämässä saadun kokemuksen mukaan myöhemmin.

Tiedekunnassa on kolme tutkinto-ohjelmaa ja näissä 14 pääainetta. Tiedekunnassa opiskelee reilut 1 500 perustutki

 Tiedekunnassa on käytössä erittäin toimivaksi kehitetty opetussuunnitelma, jossa on määritelty osaamistavoitteet kaikelle tutkintoihin kuuluvalle opetukselle. Opiskelijat voivat rakentaa oman tutkintonsa varsin vapaasti ja laaja-alaisesti. Vapautta tuetaan hyvällä opintojen ohjauksella. Jokaisen uuden opiskelijan tukena on omaopettaja, joka auttaa opiskelijaa löytämään hänen tavoitteisiinsa parhaiten sopivan aineyhdistelmän. Näin vältetään tutkinnon sirpaleisuus ja luodaan työelämän tarpeita vastaava tutkinto. Kaikki tämä konkretisoituu henkilökohtaisena opintosuunnitelmana (HOPS), joka tehdään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja jonka toteutumista seurataan säännöllisin väliajoin.

 

Tutkinnot

Humanistisen koulutusalan yliopisto-opiskelijat suorittavat ensimmäisenä tutkintonaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon ja tämän jälkeen omana erillisenä tutkintona filosofian maisterin tutkinnon. Maisterintutkintoa ei voi suorittaa ennen kuin kandidaatintutkinto on suoritettu.

 

Tutkinto-ohjelmat, pääaineet ja sivuaineet

 

Tutkinto-ohjelmat 

 

Tiedekunnassa voi suorittaa tutkinnon kolmessa tutkinto-ohjelmassa.

 

Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelman pääaineet ovat

  • aate- ja oppihistoria
  • arkeologia
  • historia
  • informaatiotutkimus
  • kulttuuriantropologia
  • saamelainen kulttuuri
  • tiedeviestintä (maisteriopinnot)

Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelman pääaineet ovat

  • englantilainen filologia
  • germaaninen filologia
  • kirjallisuus
  • ruotsin kieli
  • saamen kieli (pohjoissaame ja inarinsaame)
  • suomen kieli

 

Logopedian tutkinto-ohjelman pääaine on

  • logopedia.

 

Arkeologialla ja kulttuuriantropologialla on yhteiset perusopinnot. Opiskelijat hakevat kulttuuriantropologian tai arkeologian pääaineekseen ensimmäisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Myös aate- ja oppihistorialla ja historialla on yhteiset perusopinnot, mutta pääaine valitaan jo valintakokeen yhteydessä.

 

Sivuaineet

Tiedekunnassa on 16 sivuainetta, joissa voi suorittaa vähintään perusopinnot (po), suuressa osassa myös aineopinnot (ao). Sivuaineet ovat:

  • antiikin kielet ja kulttuuri (po + ao)
  • elokuvatutkimus (po + ao)
  • elämänkatsomustieto (po + ao)
  • filosofia (po + ao)
  • humanistiset ympäristöopinnot (po)
  • Japani-opinnot (po + ao)
  • museologia (po)
  • ranskan kieli (po + ao)
  • saame vieraana kielenä (po + ao)
  • Scandinavian Studies (po)
  • suomi toisena ja vieraana kielenä (po + ao)
  • taidehistoria (po + ao)
  • tulevaisuudentutkimus (po)
  • valtio-oppi (po + osia aineopinnoista)
  • viestintä (po)
  • yleinen kielitiede (po + ao)

 

Kaikkien pääaineiden opintoja voi tietysti valita myös tutkinnon sivuaineeksi.

 

Maisteriopinnot

HuK-tutkinnon jälkeen kaikilla tiedekunnan opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua suorittamaan maisteriopinnot tiedeviestinnässä (TIEMA).

 

Opintoihin liittyviä keskeisiä käsitteitä

 

Lyhenteitä

A = aineopinnot (opintojakson koodissa)

ao = aineopinnot

FL = filosofian lisensiaatti

FM = filosofian maisteri

FT = filosofian tohtori

HOPS = henkilökohtainen opintosuunnitelma

HuK = humanististen tieteiden kandidaatti

kl = kevätlukukausi

lv = lukuvuosi

op = opintopiste

P = perusopinnot (opintojakson koodissa)

po = perusopinnot

S = syventävät opinnot (opintojakson koodissa)

sl = syyslukukausi

so = syventävät opinnot

to = tutkinto-ohjelma

 

Perustutkinnot 

 

Opiskelijat valitaan tavallisimmin suorittamaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa ja filosofian maisterin tutkintoa jossakin kolmesta tutkinto-ohjelmasta. Opiskelija suorittaa ensimmäisenä tutkintonaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), joka on alempi korkeakoulututkinto. Sen laajuus on vähintään 180 opintopistettä, mutta enintään 190 opintopistettä. Tämän jälkeen suoritettava filosofian maisterintutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Sen laajuus on vähintään 120 op, enintään 130 op.

Kandidaatintutkintoon kuuluvat opinnot järjestetään niin, että opiskelija voi kokopäiväisesti opiskellen suorittaa tutkinnon kolmessa vuodessa (60 op / vuosi). Maisterintutkinnon voi puolestaan suorittaa kahdessa vuodessa (60 op / vuosi).

 

Lukukausi-ilmoittautuminen

 

Jokainen Oulun yliopiston opiskelijarekisteriin merkitty opiskelija, myös jatko-opiskelija, on velvollinen vuosittain ilmoittautumaan yliopistoon voidakseen käyttää opinto-oikeuttaan.

Yliopistoon ilmoittaudutaan lukuvuoden alussa, jolloin tehdään sekä syys- että kevätlukukautta koskevat läsnä- tai poissaoloilmoitukset. Ainoastaan läsnäoloilmoituksen tehnyt opiskelija voi osallistua opetukseen ja saada tutkintotodistuksen.

Ellei Oulun yliopiston opiskelijaluetteloon merkitty opiskelija tee syksyisin määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaoloilmoitusta, hän menettää opiskeluoikeutensa. Saadakseen opiskeluoikeuden takaisin hänen tulee maksaa 35 euron uudelleenkirjaamismaksu ja ilmoittautua uudelleen, tämä koskee sekä perustutkinto-opiskelijoita että jatko-opiskelijoita.

Tarkat tiedot ilmoittautumisesta netissä: www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinto-oikeudet-ja-ilmoittautuminen

 

Opinto-oikeusaika

 

Korkeakoulututkintojen tavoitteellisista suorittamisajoista ja opiskeluoikeudesta säädetään yliopistolain 40 ja 41 §:ssä.

 

Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.

Työvoimahallinnon tarpeita palveleva, vähintään vuodeksi tehtävä opintojen (työvoimapoliittinen) keskeyttäminen rinnastetaan yliopistolain 36 §:ssä tarkoitettuun poissaolevaksi ilmoittautumiseen.

Vaihto-opiskelun ajaksi opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi, koska hän suorittaa opiskelijavaihtonsa aikana yliopiston tutkintoon kuuluvia opintoja.

Opiskelija voi ilmoittautua enintään neljäksi lukukaudeksi poissa olevaksi ilman erityistä syytä eikä tämä poissaolo kuluta tutkinnon suorittamisaikaa. Tämän lisäksi on poissaoloa (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa sekä vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen), joka pidentää opintoaikaa riippumatta siitä, onko opiskelija ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi. Tämä ns. lakiin perustuva poissaolo on määritelty yliopistolaissa (2009/558 41§).

 

Opintopiste

 

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteitetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen vaaditaan keskimäärin 1 600 tunnin työpanosta, joka vastaa 60:tä opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta.

 

Opintokokonaisuus

 

Pää- ja sivuaineiden opinnot koostuvat opintokokonaisuuksista. Ensimmäinen opintokokonaisuus on perusopinnot, jonka laajuus on 25 opintopistettä. Perusopintoja seuraa aineopintojen kokonaisuus. Sen laajuus pääaineopiskelijalla on vähintään 45 opintopistettä ja sivuaineopiskelijalla vähintään 35 opintopistettä. Vain pääaineopiskelijat tekevät kandidaatintutkielman, jonka laajuus on 10 op. Syventävien opintojen kokonaislaajuus on vähintään 80 op, josta pro gradu -tutkielman osuus on 40 op, logopediassa 30 op, TIEMAssa 35 op. Sivuaineena suoritettavien syventävien opintojen laajuus on 60 op. Opintoihin sisältyy sivuaineen tutkielma (20 op) tai muita tutkielmatyyppisiä opintoja 20 op. Joissakin oppiaineissa opintokokonaisuuksien laajuudet voivat olla em. suurempia.

Puheviestinnän opinnoista voidaan koostaa äidinkielen opettajaksi opiskeleville kirjallisuuden pääaineopiskelijoille 10 op:n laajuinen kokonaisuus.

Perusopintoja pienempi opintokokonaisuus ”Kieli, kulttuuri ja viestintä” (minimi 10 op) voidaan koostaa opiskelijan suorittamista vapaaehtoisista kieliopinnoista. Kokonaisuuden arvostelu on hyväksytty.

Myös ulkomaisessa yliopistossa suoritetuista temaattisesti yhteenkuuluvista opinnoista voidaan tarvittaessa koostaa vähintään 10 op:n laajuinen kokonaisuus. Tämänkin kokonaisuuden arvostelu on hyväksytty.

 

Tutkinto-ohjelma, pääaine ja sivuaine

 

Opiskelijan tutkinto-ohjelman pääaine on se aine, johon hänet on opiskelijavalinnassa valittu. Tutkinnossa on vain yksi pääaine, muut aineet ovat sivuaineita. Pienin mahdollinen sivuainekokonaisuus on 25 op (= perusopinnot). Joissakin tapauksissa sivuaineeksi voidaan hyväksyä myös suppeampi kokonaisuus. Ks. edellinen kohta ”Opintokokonaisuus”.

 

Tutkinto-ohjelmien yhteiset opinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot

 

Sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon sisältyy kieli- ja viestintäopintoja 15–20 op. Näiden lisäksi tutkinto-ohjelmissa on yhteisiä opintoja, joiden kursseja voi käyttää pääaineiden valinnaisiin opintoihin tai koostaa niistä oman sivuainekokonaisuuden.

 

Muut opinnot

 

Tutkintoihin voi sisältyä opintojaksoja, jotka eivät muodosta mitään kokonaisuutta. Ne voivat olla esimerkiksi ylimääräisiä kieliopintoja, toisessa yliopistossa tai ulkomailla suoritettuja opintoja.

 

Opintosuoritusten ja opintokokonaisuuksien arvostelu

 

Opintosuoritukset arvostellaan käyttämällä numeerista asteikkoa 0–5, jossa

0 = hylätty,

1 = välttävä,

2 = tyydyttävä,

3 = hyvä,

4 = kiitettävä,

5 = erinomainen.

Lisäksi voidaan käyttää asteikkoa hyväksytty/hylätty.

Opintokokonaisuudet arvioidaan em. numeerisella asteikolla niin, että todistuksissa numeron lisäksi ilmoitetaan myös sanallinen selitys, esimerkiksi kiitettävä (4).

Opintokokonaisuuksien kokonaisarvosana lasketaan kokonaisuuteen kuuluvien suoritusten opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona. Opintokokonaisuuksien kokonaisarvosana määräytyy kokonaisuuteen kuuluvien suoritusten opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona seuraavasti:

välttävä (1) = 1,00–1,49

tyydyttävä (2) = 1,50–2,49

hyvä (3) = 2,50–3,49

kiitettävä (4) = 3,50–4,49

erinomainen (5) = 4,50–5,00.

Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiarvoa laskettaessa. Tutkielman arvostelusta kerrotaan tarkemmin kohdassa pro gradu -tutkielma ja sivuaineen tutkielma.

 

Oodi ja muut opiskelijatietojärjestelmät

 

Oodi on opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmä. Opiskelijoiden käytössä on WebOodi. WebOodissa opiskelija voi tarkastaa omat henkilötietonsa, muuttaa tai lisätä yhteystietojaan, ilmoittautua yliopistoon, ilmoittautua opetukseen, ilmoittautua tentteihin, selata omia opintojaan ja tilata opintosuoritusotteen.

Opiskelijan suoritukset rekisteröidään Oodiin. Pienin rekisteröitävä suoritus on tavallisimmin opintojakso. Joillakin opintojaksoilla voi olla myös osasuorituksia. Opintojaksoista koostetaan opintokokonaisuuksia, esimerkiksi perusopinnot. Opintojakson nimen edessä oleva kuusinumeroinen tunniste ohjaa opintojaksot eri oppiaineisiin. Tunnisteen perässä oleva kirjain kertoo puolestaan opintojen tason (P = perusopinnot, A = aineopinnot ja S = syventävät opinnot).

Yksi ja sama opintojakso voi kuulua usean oppiaineen opintoihin joko pakollisena tai valinnaisena opintona. Joissain tapauksissa jonkin oppiaineen perusopintojakso voikin kuulua toisen oppiaineen valinnaisiin aineopintoihin. Esimerkiksi antiikin kielten ja kulttuurin oppiaineen tuottama opintojakso voi kuulua historian opintoihin. Rekisterissä opintojakso näkyy kuitenkin otsikon Antiikin kielet ja kulttuuri alla. Kun historian opintokokonaisuus, johon tämä jakso kuuluu, koostetaan valmiiksi, jakso siirtyy historian alle. Opintojakson alkuperäinen tunniste ja nimi säilyvät.

 

Muut opiskelijatietojärjestelmät

Tuudo: https://www.tuudo.fi/etusivu.html

Aapo: https://aapo.oulu.fi/

 

Opiskelu Humanistisessa tiedekunnassa

 

Humanististen tieteiden opiskelu on monipuolista sekä sisällöltään että työtavoiltaan. Opiskelija voi suunnitella itse tutkintonsa sisällön pääaineensa tai tutkinto-ohjelmansa asettamissa rajoissa. Koska tutkinto on mahdollista rakentaa laajasta sivuainevalikoimasta, humanistisen alan tutkinto antaa valmiuksia monenlaisiin työtehtäviin. Humanistista tiedekuntaa pidetäänkin akateemisen vapauden kehtona. Yliopisto ei ole koulu vaan tiedeyhteisö, johon kuuluvat henkilökunnan (professorit, yliopistonlehtorit ja yliopisto-opettajat, tutkijat, hallintohenkilökunta) lisäksi perus- tai jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat. Opiskelu ja opetus perustuvat uusimpaan tutkimustietoon, ja kaikki opettajat osallistuvat tutkimustyöhön. Humanistinen tiedekunta kouluttaa humanististen tieteiden kandidaatteja, filosofian maistereita ja filosofian lisensiaatteja. Tohtorinkoulutuksesta Oulun yliopistossa vastaa University of Oulu Graduate School (UniOGS). Ks. http://www.oulu.fi/tutkijakoulu/ (engl. http://www.oulu.fi/uniogs/).

 

Opintoneuvonta

 

Opintojen moninaisuuden ja vapauden vuoksi on opintojen suunnittelu ja ohjaukseen osallistuminen erittäin tärkeää. Jokainen humanistisen tiedekunnan opiskelija laatii sen vuoksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin.

Oulun yliopisto tarjoaa opintojen tueksi monia eri palveluita. Kaikki yliopiston tarjoamat ohjauspalvelut on koottu verkkosivulle www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojentueksi.

Oulun yliopisto järjestää kaikille uusille opiskelijoille pienryhmäohjausta. Ohjaus alkaa opintojen ensimmäisenä päivänä ja kestää intensiivisimmillään ensimmäisen opiskelusyksyn.

Pienryhmäohjaajina toimivat saman koulutusalan ylempien vuosikurssien opiskelijat, jotka yliopisto on kouluttanut tehtäväänsä. Pienryhmäohjaajan johdolla uudet opiskelijat tutustuvat noin 10 hengen ryhmissä omaan opiskelualaan, tiedekunnan ja koko yliopiston käytäntöihin mutta ennen kaikkea opiskelukavereihin ja Ouluun. Näin kauempaakin muuttanut saa nopeasti uusia kavereita ja kotiutuu paitsi yliopistolle myös Ouluun.

Jokaiseen Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmaan tai pääaineeseen on nimetty omaopettaja tai useampi. Omaopettajan kanssa opiskelija voi suunnitella ja arvioida opintojensa kulkua.

Omaopettaja perehdyttää oman alan opintoihin, ammatillisiin asioihin ja työelämän tärkeisiin kysymyksiin. Opiskelijat tapaavat omaopettajan joko yksin tai pienissä ryhmissä.

Humanistisessa tiedekunnassa jokainen opettaja (professori, yliopistonlehtori, lehtori, yliopisto-opettaja) neuvoo ja opastaa oman oppiaineensa opintoihin liittyvissä asioissa.

Tutkintorakenteeseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä omaopettajan tai tiedekunnan johtavan koulutusasiantuntijan puoleen, työhuone KE1031 sijaitsee koulutuksen lähipalvelupisteessä Opintokadulla.

Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukemista koskevissa asioissa (=AHOT) ja kansainvälisessä opiskelijavaihtoa koskevissa asioissa opiskelijoiden apuna ovat tiedekunnan koulutussuunnittelijat. Heidän työhuoneensa sijaitsevat koulutuksen lähipalvelupisteessä Opintokadulla, 2. kerroksessa, porraskäytävä G2.

 

Henkilökohtainen opintosuunnitelma – HOPS

 

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on opiskelijan yhteistyössä omaopettajan kanssa itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on tutkinto-ohjelmalle laadittu tutkintorakenne. Suunnitelma auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan ja pysymään aikataulussa. HOPSia päivitetään opintojen kuluessa.

HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin opiskelijan omia opintoihin ja osaamiseen liittyviä toiveita ja tavoitteita. HOPS:in avulla opiskelija voi rakentaa itselleen henkilökohtaisen tutkinnon valikoimalla mieleisiään sivuaineita ja vapaavalintaisia opintoja pakollisten opintojen rinnalle.

Jo opintojen alkuvaiheessa kannattaa tutustua opinto-oppaaseen ja miettiä omia opintoja ja niiden suoritusaikatauluja pidemmällä tähtäimellä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma hahmottaa näin opiskeluun kuluvaa aikaa ja selkeyttää päämääriä. Suunnittelussa on otettava huomioon, mitä suorituksia – kuten luentoja, harjoituksia, harjoitustöitä tai tenttejä – kunkin opintojakson läpäiseminen edellyttää, sekä mitä edeltäviä opintoja vaaditaan. Opintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon myös muut seikat, kuten perhe, harrastukset tai työt, jotka voivat vaikuttaa opintojen etenemiseen.

Tarkat tiedot verkkosivulla http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojentueksi/hops

 

Opetusperiodit

 

Oulun yliopiston lukuvuosi jaetaan viiteen periodiin. Sekä syys- että kevätlukukaudella on kolme periodia. Periodit vahvistetaan lukuvuosittain koulutusneuvostossa.

 

Periodi 1: viikot 36–43 (8 viikkoa)

Periodi 2: viikot 44–51 (8 viikkoa)

Periodi 3: viikot 2–10 (9 viikkoa)

Periodi 4: viikot 11–19 (9 viikkoa)

1. periodia edeltävä viikko on ensimmäisen vuosikurssin perehdyttämisviikko. 4. periodin jälkeen on vielä ns. intensiiviperiodi, joka on tarkoitettu monitieteellisiä kokonaisuuksia, vierailevien opettajien antamaa opetusta sekä intensiivikursseja varten. Kesälukukausi kattaa ajallisesti kesä-, heinä- ja elokuun.

 

Humanistisessa tiedekunnassa periodien 1 ja 3 viimeinen viikko (syksyllä viikko 43, keväällä viikko 10) varataan opiskelijoiden itsenäiselle opiskelulle.

 

Yleiset työtavat

 

Oppiaineissa on käytössä erilaisia, kullekin oppiaineelle tarkoituksenmukaisia opetus-, opiskelu- ja tenttimuotoja. Opintojaksokuvauksien yhteydessä Oodissa ilmoitetaan kunkin opintojakson suoritustapa, josta kerrotaan tarkemmin opintojakson alussa. Seuraavana on kooste tiedekunnassa käytettävistä yleisistä työtavoista. Opintojakson vaihtoehtoisesta suoritustavasta tulee neuvotella henkilökohtaisesti jakson vastuuopettajan kanssa.

Luennot ovat perinteinen akateeminen opetustapa ja käytössä useassa humanistisen tiedekunnan oppiaineessa. Luento tentitään yleensä luentosarjan lopuksi kirjallisella tentillä, mutta käytössä ovat myös luentopäiväkirja, suullinen tentti, essee jne. Osa luennoista on pakollisia. Tällaisia ovat yleensä perusopintoihin kuuluvat kurssit. Vapaaehtoiset luennot korvaavat jonkin opintojakson, ja ne on mahdollista suorittaa vaihtoehtoisesti kirjatentillä tai esseellä.

Parhaiten oppii ja saa hyödyn opetuksesta, kun on mukana luennoilla, osallistuu aktiivisesti keskusteluun, tekee muistiinpanoja ja kertaa vielä muistiinpanot luennon jälkeen.

Harjoituksissa opetellaan tieteenalalle keskeisiä taitoja, kuten tekstien analysointia, metodeja ja tietokantojen käyttöä. Harjoitukset voivat olla myös luentojen ohessa tai jatkeena, jolloin niissä perehdytään käytännössä luennoilta saatuihin tietoihin. Harjoituksissa on yleensä läsnäolopakko, ja niiden aikana tehdään tietty määrä opettajan antamia tehtäviä. Logopedian tutkinto-ohjelmassa on sekä em. harjoituksia että tutkinto-ohjelmaan kuuluvia opiskelijan pitämiä ohjattuja terapioita.

Seminaareissa perehdytään oman tieteenalan tutkimusmenetelmiin ja lähdemateriaaleihin sekä harjoitellaan tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Opiskelija osallistuu seminaari-istuntojen keskusteluihin, toimii toisten tuotosten opponenttina eli kommentaattorina ja tekee itsenäisen tutkielman. Seminaareja pidetään antoisimpina opiskelumuotoina. Seminaareja järjestetään opintojen joka tasolla. Esimerkiksi kirjallisuudessa seminaarikaari alkaa praktikumista perusopinnoissa, jatkuu kandidaatintutkielmaan liittyvänä seminaarina aineopinnoissa ja päättyy aikanaan tutkielmaseminaariin syventävissä opinnoissa.

Humanistisessa tiedekunnassa toteutetaan lukuisia opintojaksoja verkko-opetuksena. Verkko-opiskelu kuuluu luontevana osana useimpien tiedekunnan opiskelijoiden opintoihin. Se voi olla täysin virtuaalista, jolloin opiskelijat ja opettaja ovat yhteydessä toisiinsa oppimisympäristön kautta. Opetus voi myös alkaa lähiopetuksena (luentona) ja jatkua itsenäisenä työnä ja verkkokeskusteluina. Mahdollista on myös, että verkkokurssiin liittyy useita lähitapaamisia ja kurssin aikana tuotetaan esitelmä tai vastaava verkkoon tai lähitapaamiseen. Parhaimmillaan verkko-opetus tarjoaa mahdollisuuden kehittää argumentointitaitoja, jakaa asiantuntijuutta ja työskennellä yhteisöllisesti.

Pitämällä esitelmän oppiaineen järjestämässä kongressissa tai seminaarissa opiskelija voi korvata opintojaksoja sopimuksen mukaan. Opiskelijaesitelmiä kuullaan mm. jokavuotisessa taideaineiden KUTU-seminaarissa ja historia-aineiden Opiskelijakongressissa. Esitelmän pitäjä oppii tieteellisen esittämisen perusteet ja samalla opettaa toisille opiskelijoille tutkimaansa asiaa.

Opintopiiri on opiskelijaryhmän itse organisoima opintokokonaisuus. Ryhmä opiskelijoita voi perustaa opiskelijapiirin jonkin opetussuunnitelmasta puuttuvan, heitä kiinnostavan aiheen opiskelua varten. Opiskelijapiirin perustamisesta tulee keskustella professorin tai muun oppiaineen edustajan kanssa. Opintosuoritukselle täytyy saada oppiaineen hyväksyntä, jotta se voidaan sisällyttää opintoihin.

Ongelmalähtöinen oppiminen eli PBL korostaa opiskelijan roolia aktiivisena oppijana ja tiedonrakentajana. Ongelmalähtöisessä oppimisessa opittavaa asiaa lähestytään ja jäsennetään keskeisen ongelman tai kysymyksen kautta. Opettaja toimii ohjaajana ja opiskeluprosessin organisoijana. Ongelman saatuaan opiskelijaryhmä määrittää alaongelmat ja edelleen keskeiset kysymykset. Opiskelua rytmittävät ryhmätapaamiset ja itsenäisen työskentelyn vaiheet.

 

Tenttikäytännöt

 

Oulun yliopistossa on käytössä kolme tenttikäytäntöä: opintojakson aikana toteutettava tentti (=luentotentti), yleinen tentti sekä akvaariotentti.

Luentotentti pohjautuu opiskelijan luentomuistiinpanoihin ja luennolla jaettuun materiaaliin. Usein on luettava myös erikseen määrätty kirjallisuus. Paras tapa valmistautua tenttiin on osallistua aktiivisesti luennoille ja mahdollisiin harjoituksiin. Valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Mitä laajempi kokonaisuus, sitä kauemmin sen oppimiseen ja ymmärtämiseen kuluu aikaa. Luentotentit järjestetään pääsääntöisesti luentosarjan viimeisellä kerralla. Luentotentti on ensisijainen tapa toteuttaa arviointi osana opetusta. Yleensä opiskelijan ei tarvitse erikseen ilmoittautua luentotenttiin. Opettaja voi kuitenkin edellyttää ennakkoon ilmoittautumista. Opettaja tiedottaa opiskelijoita luentotentin ajankohdista ja mahdollisesta ilmoittautumismenettelystä viimeistään opintojakson alussa.

Yleisissä tenteissä suoritetaan pääsääntöisesti sellaisten opintojaksojen tenttejä, joissa on suuria opiskelijamääriä, mutta myös muita tenttejä voidaan järjestää yleisinä tentteinä.  Linnanmaan kampuksella yleiset tentit ovat kestoltaan 3 tuntia, ja humanistisen tiedekunnan tentit ovat keskiviikkoisin klo 16.15-19.15.

Opiskelija ilmoittautuu yleiseen tenttiin tai peruu tenttiin tulemisen viimeistään seitsemän (7) kalenteripäivää ennen tenttiä, valtio-opin tentteihin kuitenkin 10 päivää ennen tenttiä. Yleiseen tenttiin ilmoittaudutaan WebOodissa tai Tuudossa. Tenttiin ei voi osallistua ilmoittautumatta. Tenttiä ei arvostella, jos opiskelija osallistuu tenttiin ilmoittautumatta. Huom! Jos tenttiin ilmoittautunut opiskelija ei saavu yleiseen tenttiin, hänelle tulee merkintä ”ei saapunut”, jonka jälkeen opintojakso WebOodissa näkyy hylätyissä suorituksissa.

Yleisissä tenteissä noudatetaan seuraavia ohjeita.

  1. Tarkista tentin viimeinen ilmoittautumispäivä WebOodista tai Tuudosta. Ilmoittaudu tenttiin WebOodissa tai Tuudossa seitsemän (7) kalenteripäivää ennen tenttiä.
  2. Saavu paikalle ajoissa, viimeistään 10 minuuttia ennen tentin alkua (Linnanmaan yleisissä tenteissä saavu paikalle klo 16.05, tentti pyritään aloittamaan klo 16.15 mennessä). Tenttisaliin ei pääse enää 30 minuutin kuluttua tentin alkamisesta.
  3. Tentin kesto on kolme tuntia. Tentin aloitusaika, sallittu poistumisaika ja tentin päättymisaika ilmoitetaan tenttisalin taululla. Tentistä voi poistua aikaisintaan 30 minuutin kuluttua tentin alkamisesta.
  4. Tenttisalissa on varattu paikka ainoastaan opiskelijoille, jotka ovat ilmoittautuneet ajoissa WebOodissa. Vain WebOodissa ilmoittautuneiden opiskelijoiden tenttivastaukset toimitetaan arvosteltavaksi.
  5. Jätä ulkovaatteet naulakkoon ja laukku säilytyslokeroon salin ulkopuolelle tai salin reunoille. Suljetut mobiililaitteet ja rannekellot tulee jättää laukkuun tai takin taskuun. Omien muistiinpanojen ja suttupapereiden tuonti saliin on kielletty (ellei niitä ole tenttilomakkeen Sallitut apuvälineet -kohdassa erikseen mainittu). Tenttisaliin ei saa tuoda eväitä. Eväitä koskevasta rajoituksesta voidaan poiketa terveydellisistä syistä (esim. diabetes). Tällaisessa tapauksessa ota yhteyttä oman tiedekuntasi koulutuksen lähipalveluihin ennen tenttiin ilmoittautumista.
  6. Istumapaikalla mukana saa olla ainoastaan opiskelijakortti tai henkilöllisyystodistus, kirjoitusvälineet ja muut kyseisessä tentissä sallitut apuvälineet (esim. laskin). Myöskään kynäkotelo ei ole sallittu. Huom! Tyhjennä myös laskimen muisti ennen tenttiä (laskimia tarkistetaan pistokokein). Voit ottaa mukaasi tekstittömän, läpinäkyvän vesipullon.
  7. Linnanmaan kampuksella tenttisaliin on laadittu istumajärjestys riveittäin. Istumajärjestys löytyy sekä tenttisalin ovesta että taululta tentin alussa. Opiskelijat istuvat joka toiselle paikalle annettujen ohjeiden mukaisesti.
  8. Linnanmaan kampuksella kysymys- ja vastauspaperit on asetettu istumajärjestyksen mukaisesti rivien päihin ensimmäiselle paikalle. Ota pinosta kysymyspaperi ja vastauspapereita ja siirry istumaan istumajärjestyksen mukaisesti. Kysymyksiä ei saa katsoa, eikä papereihin saa kirjoittaa mitään, ennen kuin valvojat ilmoittavat tentin alkaneeksi.
  9. Tenttisalissa vallitsee ehdoton hiljaisuus. Kommunikointi muiden tenttijöiden kanssa on kielletty ja se tulkitaan vilpiksi, jonka perusteella suorituksesi voidaan hylätä. Pääsääntöisesti tenttivilppi tai valvojien ohjeiden rikkomus johtaa suorituksen hylkäämiseen tai tentin arvostelematta jättämiseen.
  10. Opiskelijalla on rajoitettu mahdollisuus päästä käymään WC:ssä. Voit pyytää WC-käyntiä viittaamalla ja kertomalla asiasi valvojalle. Tentin valvoja saattaa opiskelijan WC:hen ja käynnin jälkeen saattaa hänet takaisin paikalleen. WC-käynnin aikana saliin jäänyt valvoja ei ota vastaan muiden opiskelijoiden tenttivastauksia. Tentin viimeisen tunnin aikana ei sallita WC-käyntejä. Mikäli tentissä on vain yksi valvoja, tentin aikana ei sallita lainkaan WC-käyntejä.
  11. Täytä tenttilomakkeelle nimesi ja opiskelijanumerosi. Täytä lisäksi tenttivastauspaperiin pyydetyt tiedot (nimi, opiskelijanumero tai henkilötunnus, opintojakson nimi sekä päivämäärä).
  12. Mikäli aiot tehdä kaksi tenttiä samassa tenttitilaisuudessa, ilmoita siitä heti tentin alussa valvojalle. Saat toisen tentin kysymykset vasta palautettuasi ensimmäisen tentin vastauksen. Kahden (tai useamman) tentin tekemiseen samana tenttipäivänä ei anneta lisäaikaa (tentin kesto on aina 3 tuntia).
  13. Palauta tenttilomake ja tenttivastauspaperi(t) valvojalle ennen kuin poistut tenttisalista, vaikka et olisi vastannut tenttikysymyksiin. Esitä tentin valvojalle opiskelijakortti (tai mobiiliopiskelijakortti kännykästä) tai henkilöllisyystodistus (passi, kuvallinen henkilöllisyystodistus). Valvoja merkitsee osallistumisesi tenttipöytäkirjaan (tentin osallistujalistaan). Myös käyttämättömät (puhtaat) vastauspaperit ja suttupaperit palautetaan valvojille. Ruksaa suttupapereille tekemäsi muistiinpanot selkeästi yli, jotta ne eivät sekoitu varsinaisiin tenttivastauksiin.
 MUISTA, ETTÄ TENTTIVILPPI ON VAKAVA RIKE!

 

Examinarium / akvaariotentti

Opiskelija voi tehdä Exam-järjestelmän kautta varauksen sähköiseen tenttiin ja suorittaa joustavasti tenttejä kameravalvotussa akvaariotenttitilassa.

Kaikkia tenttejä ei voi suorittaa akvaariotenttinä. Opiskelijan tulee tarkistaa etukäteen, että tentti on mahdollista suorittaa tenttiakvaariossa Exam-järjesteämän kautta. Kaikki kypsyysnäytteet kirjoitetaan aina tenttiakvaariossa.

Tenttiminen

  • Tenttitilaan ei saa viedä muita tavaroita kuin opiskelijakortin ja lokerikon avaimen. Tenttitilan ulkopuolella on lokerikot, mihin opiskelija voi jättää tavarat.
  • Tenttikoneelle kirjaudutaan akvaarion yleisillä tunnuksilla. Exam-järjestelmään kirjaudutaan opiskelijan omilla yliopiston tunnuksilla, joten huolehdi, että muistat käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Tenttitilassa on ohjeet kirjautumiseen sekä ohjeet mahdollisten häiriötilanteiden varalta.
  • Laskimet eivät ole sallittuja missään akvaariossa tehtävissä tenteissä, ei edes opettajan luvalla. Tenttiakvaarion koneilla on saatavilla Windows-laskimet. Matkapuhelimia ei saa viedä tenttiakvaarioon. Mikäli sinulla on ainoastaan Frank-opiskelijakortti, voit todistaa henkilöllisyytesi tarvittaessa esimerkiksi ajokortilla. Vesipullot eivät ole sallittuja.
  • Paperille vastattavia tenttejä järjestetään ainoastaan maanantaisin Linnanmaan kampuksella. Paperille voi vastata ainoastaan laskemista vaativissa tenteissä tai tenteissä, joihin vastaaminen ei ole mahdollista sähköisesti. Muina päivinä saa tehdä vain sähköisiä tenttejä. Kirjoitusvälineet ovat sallittuja vain paperille vastattavissa tenteissä maanantaisin.

Kirjautuminen

Examiin kirjaudutaan osoitteessa: https://exam.oulu.fi

Suositeltava selain on Mozilla Firefox (ei Internet Explorer).

Ohjeet 

Tutustu huolella etukäteen ohjeisiin: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/akvaariotentit

Exam-tenttimisen prosessi

  1. Opettaja luo tentin Exam-järjestelmään ja julkaisee sen opiskelijoiden saataville määrätylle ajanjaksolle. Examin tenttityyppi Yleinen tentti on kaikkien opiskelijoiden varattavissa. Examin tenttityppi Henkilökohtainen tentti on vain ko. opiskelijalle tarkoitettu, eikä se näy muille.
  2. Opiskelija tarkistaa, että tentti on suoritettavissa tenttiakvaariossa Exam-järjestelmän kautta.
  3. Opiskelija ilmoittautuu tenttiin Exam-järjestelmässä. Henkilökohtaisessa tentissä opettaja on jo liittänyt opiskelijan osallistujaksi tentiin, jolloin opiskelijan ilmoittautuminen tenttiin on jo tehty. Varauksesta tulee opiskelijalle sähköpostikuittaus opiskelijalle.
  4. Opiskelija varaa Exam-tenttijärjestelmästä tenttiajan ja -paikan (tenttipaikan/koneen tenttiakvaariossa). Varauksen tenttiakvaarioon voi tehdä enintään 30 päivän päähän. 
  5. Opiskelija käy tekemässä tentin tenttiakvaariossa Exam-järjestelmän avulla.
  6. Henkilökohtaisessa tentissä opettaja saa viestin sähköpostiin, että opiskelijan tentti on arvioitavissa. Yleisten tenttien osalta opettaja saa viikkokoosteessa tiedon varauksista ja arvioitavista tenttisuorituksista.
  7. Opettaja arvioi opiskelijan suorituksen Exam-järjestelmässä, tallentaa arvosanan ja kokonaissuorituksissa myös lukitsee arvioinnin.
  8. Opiskelija saa arvosanan ja mahdollisen palautteen tiedoksi sähköpostitse ja Examin kautta.
  9. Opettaja tallentaa ja lukitsee arvosanan, ja se siirtyy virkailijalle Oodiin. Virkailija rekisteröi suorituksen ja arvosanan. Huom. ei koske osasuorituksia, vaan kokonaisen opintojakson tai opintojakson osan suorituksia.
  10. Arvosana näkyy opiskelijalle WebOodissa, Tuudossa ja Aapossa.

Tenttitilat (tenttiakvaariot)

Linnanmaan kampuksen tenttiakvaariotila Examinarium (TL 102) sijaitsee Fysiikankadulla Telluksen lähistöllä. Akvaariossa on 26 tenttipaikkaa, joista kaksi on esteetöntä sähköpöydällä varustettua pyörätuolipaikkaa

Tenttiakvaarioiden aukioloaika

Tenttiakvaariot ovat avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00-20.00 (erityisjärjestelyissä klo 21.00 saakka) ja lauantaisin klo 8.00-17.00.

Tentit alkavat aina tasatunnein ja niiden kesto on kolme tuntia (175 minuuttia).  Neljän tunnin (235 min.) tenttejä järjestetään ainoastaan henkilökohtaisia opetusjärjestelyitä tentissä tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijalla tulle olla esittää todistus tarvittavista henkilökohtaisista opetusjärjestelyistä. Neljän tunnin tentit tehdään henkilökohtaisena tenttinä. Neljän tunnin tenttejä on mahdollista suorittaa maanantaista perjantaihin klo 17.00-21.00.

Aikavälit tenttien tekemiselle ovat klo 8-11, 11-14, 14-17 ja 17-20 (erityisjärjestelyissä ma-pe klo 17-21). Tenttiakvaarioiden ovissa on sähkölukko. Ovet ovat auki 5 min. ennen tenttiä – 30 min. tentin alkamisen jälkeen

Poikkeukset

Maanantaisin Linnanmaan tenttiakvaariossa järjestetään ainoastaan paperille vastattavia tenttejä. Paperille vastattavat tentit eli ns. maanantaitentit on tarkoitettu ainoastaan niille tenteille, joita ei voi suorittaa Exam-järjestelmässä tai tenttiakvaarion ohjelmistojen puitteissa. Näitä ovat esim. matemaattista mallintamista vaativat tentit. Myös paperille vastattavissa tenteissä tentaattori tekee tentin Exam-järjestelmään. Opiskelijan tulee vastata vähintään yhteen kysymykseen sähköisesti ja palauttaa tentti järjestelmään. 

Tenttiakvaarioissa on huoltokatko joka kuukauden ensimmäinen maanantai. Exam-järjestelmä ja tenttiakvaariot ovat poissa käytöstä klo 8-11.

Loma-aikojen poikkeusaukioloajoista tiedotetaan erikseen.

Häiriöt ja ongelmat tentin aikana

HUOM. Yliopisto ei takaa, että teknistä tukea on saatavilla tenttimisen aikana. Sähköisten tenttien suorittaminen on opiskelijan omalla vastuulla. Mikäli tenttiminen häiriintyy tai estyy, keskeytä tentti ja poistu tenttitilasta.
Ilmoita tentin keskeytymisestä viipymättä täyttämällä tentin keskeytyslomake.

Tenttiakvaariotilassa on toimintaohjeet sekä hälytyspainike hätätilanteiden varalle.

Tukipyynnöt

Mikäli sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä oman tiedekuntasi koulutuksen lähipalveluihin. Järjestelmätuki: e-exam(at)oulu.fi 

Tenttiakvaarion käyttöehdot

Ilmoittautuessaan ja suorittaessaan akvaariotenttiä opiskelija sitoutuu noudattamaan tenttiakvaarion käyttöehtoja. Samalla hän antaa suostumuksensa tallentavaan videovalvontaan tenttitilassa ja siihen, että kulunvalvonnan, videovalvonnan ja tenttijärjestelmän tietoja voidaan yhdistää henkilöllisyyden varmentamiseksi. Akvaariotentin tekemiseen tarkoitetussa tilassa on reaaliaikainen ja tallentava videovalvonta (kuva ja ääni). Sääntöjen noudattaminen varmistetaan valvonnalla, pistokokein ja henkilökohtaisen tunnistautumisen kautta.

  1. Akvaariotentissä noudatetaan Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntöä ja Oulun yliopiston opiskelijan tietoturvaoppaissa annettuja ohjeita tietojärjestelmien käytöstä.
  2. Opiskelija suostuu siihen, että kulunvalvonnan, videovalvonnan ja tenttijärjestelmän tietoja voidaan yhdistää henkilöllisyyden varmentamiseksi.
  3. Tenttiakvaariossa on voimassa IT-palveluiden käyttösäännöt
  4. Tietosuojailmoitus henkilötietojen käsittelystä Oulun yliopistossa.

Ajankohtaista

Tarkista ennen tenttiin ilmoittautumista mahdolliset aukiolopoikkeukset akvaariotentin verkkosivulta.


 

Opiskelijan etiikka

 

Opiskelijan eettisen toiminnan lähtökohtana on se, että opiskelija tekee opintosuorituksensa itse tai aktiivisena työryhmän jäsenenä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että opiskelija ei voisi laatia esimerkiksi pro gradua aiheesta, jota joku muu on jo aikaisemmin tutkinut omassa työssään. Epäeettinen toiminta eli sepittäminen, vääristely, anastaminen ja luvaton lainaaminen, ei kuulu suomalaiseen yliopistoon. Epäeettinen toiminta yliopisto-opiskelussa rikkoo lakia ja muita yhteiskunnallisia normeja. Se ehkäisee yksilön oppimista, ja siinä tavoitellaan omia etuja käyttämällä hyväksi toisia ihmisiä.

Tieteellisen tutkimuksen tulokset julkaistaan nykyisin yhä useammin myös sähköisessä muodossa Internetissä. Tämän julkaisukanavan tarkoituksena on saada uusi tutkimustieto mahdollisimman nopeasti siitä kiinnostuneiden käyttöön. Internetissä on tutkimustiedon lisäksi tarjolla myös paljon aineistoa, johon pitää suhtautua erittäin kriittisesti.

Moderni tekniikka saattaa synnyttää opiskelijalle kiusauksen esittää esimerkiksi esseessään tai seminaarityössään Internetistä lainattu artikkeliteksti omanaan. Internetissä julkaistun artikkelin lähdetieto on esitettävä aina yhtä tarkasti kuin perinteisen painetun lähteen tiedot. Oppiaineiden eri kursseilla, varsinkin tieteelliseen työskentelyyn johdattavilla kursseilla, käsitellään lähdeviittauksia ja lähdemateriaalin merkintätapoja perusteellisesti.

Yliopisto on laatinut menettelyohjeet opinnäytetöihin ja opintosuorituksiin liittyvän rikkomuksen käsittelemiseksi. Ks. http://www.oulu.fi/sites/default/files/Plagiontitapauksen_%20kasittelyohje_OY.pdf.

 

Pääaineen valinta

 

Opiskelijat valitaan tavallisesti suoraan tutkinto-ohjelman pääaineeseen. Poikkeuksia ovat arkeologia ja kulttuuriantropologia, joissa opiskelijavalinnassa hakukohteena on arkeologia ja kulttuuriantropologia. Varsinainen pääainevalinta tehdään ensimmäisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Molempiin oppiaineisiin otetaan 8 pääaineopiskelijaa. Mikäli hakijoita on enemmän, pääaineopiskelijat valitaan Johdatus arkeologiaan ja kulttuuriantropologiaan -opintojakson menestymisen perusteella.

 

Sivuaineiden valinta

 

Sivuaineiden merkitys tutkinnoissa on huomattava. Kandidaatintutkinnossa sivuaineiden osuus on lähes 60 % ja maisterintutkinnossakin noin kolmannes. Opiskelija paneutuu sivuaineiden valintaan tehdessään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa eli HOPSia. Tiedekunta järjestää vuosittain informaatiotilaisuuden sivuainevalinnoista ja Humanistinen kilta organisoi vuosittain Humanistien työllistymispäivät, joissa kerrotaan sivuainevalintojen vaikutuksesta työllistymiseen.

Sivuaineiden valinnassa kannattaa käyttää apuna asiantuntijoita, joita ovat oppiaineiden opintoneuvojat ja omaopettajat, tiedekunnan johtava koulutusasiantuntija, koulutussuunnitelijat sekä yliopiston opiskelu- ja uraohjaus.

Kiinnostavia ja hyödyllisiä sivuaineita on sekä humanistisen tiedekunnan että muiden tiedekuntien opetustarjonnassa runsaasti. Vaikka humanistisen tiedekunnan opiskelijat valitsevatkin sivuaineensa pääasiassa omasta tiedekunnastaan, kannattaa harkita myös esim. luonnontieteitä, tekniikkaa ja kauppatieteitä ja rakentaa näin omannäköinen tutkinto! Monipuolista tutkintoa ja sivuainevalintoja pohtiessa kannattaa pitää mielessä omat kiinnostuksen kohteet ja työelämän vaatimukset. Esimerkiksi tietojenkäsittelytiedettä voi opiskella sivuaineena luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Mahdollisuuksia sijoittua yksityiselle sektorille voi parantaa suorittamalla esimerkiksi Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tarjoamia opintokokonaisuuksia.

Tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen eli atk-taitojen hallitseminen on työelämän perusvaatimuksia.

 

Humanistisen tiedekunnan tarjoamat sivuaineet

 

Opinto-oppaassa esitellään kaikki humanistisen tiedekunnan pää- ja sivuaineet. Kunkin oppiaineen kohdalla kerrotaan sivuaineopiskelusta ja oppiaineen soveltumisesta sivuaineeksi. Osassa tiedekunnan sivuaineita opiskeluoikeutta on rajoitettu, ja opinto-oikeuden saaminen niissä edellyttää valintakokeen läpäisemistä. Hakuajoista ja opinto-oikeuksista kerrotaan tarkemmin kunkin oppiaineen kohdalla. Sivuaineiden lähtötaso- tai valintakokeita järjestetään kussakin oppiaineessa vähintään kerran vuodessa. Tarkat tiedot kokeen aikatauluista saa mm. oppiaineen kotisivulta.

 

Tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot

 

Tutkinto-ohjelmissa on myös yhteisiä opintoja, jotka integroivat tutkinto-ohjelman eri aineiden opintoja. Näistä osa on pakollisia ja osa valinnaisia. Tutkinto-ohjelmien esittelyn kohdalla kerrotaan, mitkä opintojaksoista kuuluvat kunkin pääaineen opiskelijoille pakollisina. Työelämäopinnot (25 op) on kaikkien tiedekunan tutkinto-ohjelmien yhteinen valinnainen kokonaisuus, jonka voi sisällyttää joko kandidaatin- tai maisterintutkintoon. Sen osia voi käyttää myös pääaineiden valinnaisiin kohtiin (ks. pääaineiden opintosuunnitelmat). Ks. kokonaisuuden kuvaus opinto-oppaan lopussa.

 

Verkostojen tarjoamat sivuainekokonaisuudet

 

Suomen yliopistoverkostot tarjoavat mahdollisuuden kokonaan tai osittain etäopetuksena suoritettaviin sivuaineopintoihin. Opetus toteutetaan yliopistojen välisenä yhteistyönä. Useat opintokokonaisuudet ovat lisäksi monitieteisiä. Osa kokonaisuuksista on kaikille opiskelijoille vapaita mutta osaa tarjotaan vain tiettyjen pääaineiden opiskelijoille.

  

Opiskelu muissa Oulun yliopiston tiedekunnissa

 

Humanistisessa tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon voi sisällyttää sivuaineena muualla suoritettuja opintoja. Sivuaineeksi merkitään vähintään perusopintotasoinen kokonaisuus (25 op). Oulun yliopiston muiden tiedekuntien tarjoamista opiskelumahdollisuuksista saa tietoja tiedekuntien opinto-oppaista WebOodissa.

Muiden tiedekuntien sivuaineopinnoista kerrotaan myös humanistisen tiedekunnan sivuainevalintoja koskevassa informaatiotilaisuudessa, joka järjestetään joka syksy. Muiden tiedekuntien oppiaineisiin voi olla karsintaa, ja suosittuihin opintokokonaisuuksiin on usein sivuaineopiskelijoille määritetty kiintiö. Opinto-oikeuksista kerrotaan opinto-oppaissa ja lisätietoa antavat tiedekuntien johtavat koulutusasiantuntijat ja oppiaineiden opintoneuvojat.

 

Opiskelu muissa Suomen yliopistoissa ja avoimessa yliopistossa

 

Muissa yliopistoissa ja avoimessa yliopistossa tehtyjä opintoja voidaan liittää sivuaineeksi tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon, jos ne muodostavat opintokokonaisuuden (vähintään 25 op). Suppeammilla opinnoilla voi korvata erikseen sovittavia oman pääaineen tai sivuaineen opintoja.

Kaikki Suomen yliopistot ovat mukana joustavan opinto-oikeuden JOO-sopimuksessa, joka antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista suomalaisista yliopistoista.

Humanistisen tiedekunnan opiskelija voi hakea JOO-opinto-oikeutta kuitenkin vain Lapin yliopistoon.

JOO-opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijan tulee olla läsnä olevana, jotta hän voi hakea joustavaa opinto-oikeutta ja suorittaa opintoja Lapin yliopistossa. Opiskelijan pitää saada hakemukseensa kotiyliopiston puolto ennen hakemuksen toimittamista Lapin yliopistoon. Ainoastaan puolletulla hakemuksella voi saada opinto-oikeuden kohdeyliopistosta. Puoltoa haetaan tiedekunnan koulutussuunnittelijalta. JOO-opintoina suoritettavien opintojen tulee sisältyä opiskelijan hyväksyttyyn HOPSiin, ja opintojen tulee mahtua minimilaajuiseen kandidaatin- tai maisterintutkintoon. Lisätietoja JOO-opinnoista on verkkosivulla www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joo.

 

Opiskelu ulkomailla

 

Humanistisen tiedekunnan oppiaineilla on useita Nordplus- ja Erasmus-vaihto-opiskelupaikkoja Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan. Vaihtoon voi hakea myös eri sopimusten kautta mm. Pohjois-Amerikan, Venäjän, Australian ja Aasian kohteisiin. Opiskelijavaihtoasioita hoitaa tiedekunnan koulutussuunnittelija (huone HU394). Vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat matka- tai opiskeluapurahan yliopistolta. Lisäksi he ovat oikeutettuja opintotukeen ja ulkomaan asumislisään. Ennen vaihtoon lähtöä opiskelijan on neuvoteltava opintojen hyväksilukemisesta oman oppiaineensa opintoneuvojan tai omaopettajan kanssa. Ks. myös http://www.oulu.fi/yliopisto/vaihto-opiskelu.  

 

Opintojen vanheneminen

 

Kymmentä vuotta vanhempien opintokokonaisuuksien tietoja voidaan edellyttää täydennettävän silloin, kun opiskelija jatkaa opintojaan oppiaineessa hierarkkisesti seuraavaan opintokokonaisuuteen. Täydentävien opintojen opintopisteet sijoitetaan tutkinnossa joko opintokokonaisuuksiin tai muihin opintoihin. Keskeneräisten opintokokonaisuuksien yli viisi vuotta vanhat opintojaksot voidaan edellyttää päivitettäviksi oppiaineen harkinnan mukaan. Oppiaineiden opetussuunnitelmassa voidaan määritellä opintojaksokohtaisesti viisi vuotta lyhyempikin aika, jolloin keskeneräisen opintokokonaisuuden osasuoritus tulee päivittää. Yli viisi vuotta vanhat opintojaksot, joita ei hyväksytä opintokokonaisuuden osaksi, hyväksytään tutkinnossa muihin opintoihin.

 

Aikaisemmin hankitun osaamisen tun­nista­minen ja tunnustaminen – AHOT

 

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on käytäntöjen kokonaisuus, joka helpottaa toisessa oppilaitoksessa suoritetun koulutuksen kytkemistä opintoihin sekä mahdollistaa muualla kuin muodollisessa koulutuksessa omaksutun osaamisen hyödyntämisen opinnoissa.

AHOTin kautta kartoitetaan, onko opiskelijalla aiemmin suoritettuja opintoja tai muualla hankittua osaamista, jotka voidaan hyväksilukea uuteen tutkintoon.

Opiskelija voi itsearvioinnin ja dokumenttien avulla esittää opintojaksojen osittaista tai täydellistä hyväksilukua, mikäli hänellä on oppimistavoitteiden mukaista aiempaa osaamista. Arvioinnissa opiskelijan aikaisemmin hankittuja kompetensseja suhteutetaan tutkinto-ohjelman vaatimuksiin ja selvitetään, onko opiskelijalla esimerkiksi työkokemuksen tai harrastusten kautta hankittua osaamista, joka vastaa tutkinnon vaatimuksia ja tavoitteita. Jos koulutuksen tavoitteita vastaavaa osaamista löytyy, päällekkäisyyksiä voidaan poistaa ja siten opinnot edistyvät nopeammin.

Toisesta korkeakoulusta tai alalta tulevien opiskelijoiden kohdalla selvitetään myös mahdollisten täydentävien opintojen tarve.

AHOT–prosessi on osa opintojen suunnittelua ja HOPSin laadintaa, jolloin arvioidaan aikaisemman osaamisen vaikutukset opetusjärjestelyihin ja opiskeluaikaan.

Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta säädetään Oulun yliopiston koulutuksen johtosäännössä. Ks. http://www.oulu.fi/external/koulutuksen_johtosaanto.pdf.

Mitä hyötyä AHOT-käytännöstä on opiskelijalle?

  • Yksilöllisyyden huomioiminen opiskeluprosessissa
  • Opiskeluaika lyhenee
  • Selkeä näkemys omasta osaamisesta
  • Ei tarvitse suorittaa päällekkäisiä opintoja

Millainen on käytännössä Oulun yliopiston AHOT-prosessi?

Opiskelija on aina aloitteellinen AHOT-prosessin käynnistämisessä. Oulun yliopistossa on laadittu kuvaus AHOT-prosessista, ks. verkkosivu http://www.oulu.fi/yliopisto/node/34966

 

Aiemmasta tutkinnosta tehtävät hyväksiluvut

 

Toiseen tutkintoon käytettyjä opintoja voi hyväksilukea HuK-tutkintoon enintään 60 op (sekä pakolliset kieliopinnot) ja FM-tutkintoon enintään 30 op. Toiseen tutkintoon käytettyjä opintoja voi hyväksilukea toiseen saman tasoiseen tutkintoon tai ylemmästä tutkinnosta alempaan. Alemmasta tutkinnosta ylempään ei voida hyväksilukea.

 

 

Tutkinto-ohjelmat 

Tiedekunnassa on kolme tutkinto-ohjelmaa, joissa jokaisessa on yksi tai useampi pääaine. Tutkinto-ohjelmassa suoritetaan ensimmäisenä tutkintona humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinto.

Tutkinto-ohjelmat ovat

  • historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelma (HIKUVIE)
  • kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelma (KIEKI)
  • logopedian tutkinto-ohjelma (LOGO)

 

Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelma (HIKUVIE) 

 

HIKUVIEssä pääaineena voi olla

  • aate- ja oppihistoria
  • arkeologia
  • historia
  • informaatiotutkimus
  • kulttuuriantropologia
  • saamelainen kulttuuri

 

HIKUVIEn kandidaatintutkinto 

 

Humanististen tieteiden kandidaatintutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja enintään 190 opintopistettä.

Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

  • on saavuttanut valmiudet työskennellä oman alansa työtehtävissä.
  • tuntee oman tutkinto-ohjelmansa pääaineen ja valitsemiensa sivuaineiden perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan pääaineensa kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä.
  • osaa kehittää opiskelutaitojaan sekä kantaa vastuun omasta työstään.
  • osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin.
  • osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla.
  • osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä.
  • opiskelijalla on valmiudet maisterintutkinnon suorittamiseen tutkinto-ohjelman pääaineessa sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

 

Kandidaatintutkintoon sisältyvät pääaineen perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op eli yhteensä 70 op. Aineopintoihin sisältyvät seminaari ja kandidaatintutkielma, joiden laajuus on yhteensä 10 op. Tutkielman pohjalta kirjoitetaan Examinariumissa kypsyysnäyte, josta ei anneta opintopisteitä. Kypsyysnäytteestä kerrotaan tarkemmin sivulla 22. Aineenopettajankelpoisuuden antavat pääaineopinnot mitoitetaan siten, että opiskelija voi suorittaa ne 45 op:n laajuisina.

Tutkintoon tulee sisältyä vähintään yhdet perusopintojen (25 op) laajuiset sivuaineopinnot. Sivuaineiden laajuus ja lukumäärä määräytyvät tutkinnon pääaineen ja opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti. Sivuaineen aineopintojen laajuus on 35 op. Sivuaineen aineopintoihin ei sisälly kandidaatintutkielmaa ja siihen liittyvää seminaaria. Näin sivuaineen perus- ja aineopintojen yhteenlaskettu laajuus on 60 op.

Tutkintorakenne on kuvattu myös verkkosivulla

http://www.oulu.fi/hutk/opas.

 

Tutkinto-ohjelmaan sisältyy myös yhteisiä opintoja seuraavasti.

Kaikille pakolliset

700169P Johdatus tieteelliseen ajatteluun 5 op (opintojakson kuvaus alla)

700332P Digitaaliset ihmistieteet 5 op (kuvaus historia-oppiaineen opetussuunnitelmassa, s. 121)

700333P Tutkimusmenetelmät 5 op (kuvaus historia-oppiaineen opetussuunnitelmassa, s. 33, 137)

 

Vapaasti valittavat

695100P Johdatus viestintään 5 op (kuvaus viestintä-oppiaineen opetussuunnitelmassa, s. 273)

683507P Monikulttuuriset alkuperäiskansayhteisöt 5 op (kuvaus saamelaisen kulttuurin opetussuunnitelmassa, s. 214)

687810P Johdatus humanistisiin ympäristöopintoihin 5 op (kuvaus humanististen ympäristöopintojen opetussuunnitelmassa, s. 128)

700321A Arktinen historia 5 op (kuvaus historia-oppiaineen opetussuunnitelmassa, s. 116)

687364A Pohjoisuus ja pohjoinen arkeologia 5 op (kuvaus arkeologian opetussuunnitelmassa, s. 49)

010133A Northern Memory and Identity 5 op (kuvaus alla)

 

Johdatus tieteelliseen ajatteluun on pakollinen HIKUVIEn opiskelijoille jo kandidaatintutkinnossa. Muut opintojaksot voivat sisältyä joko kandidaatin- tai maisterintutkintoon. Yhteisistä opinnoista voi myös koostaa tutkintoon vähintään 25 op:n laajuisen sivuainekokonaisuuden Johdatus historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimukseen. Samaa opintojaksoa ei kuitenkaan voi käyttää kahteen eri opintokokonaisuuteen.

 

Yhteisten opintojen kuvaukset

 

700169P Johdatus tieteelliseen ajatteluun

Laajuus: 5 op / 135 tuntia opiskelijan työtä

Opetuskieli: suomi / englanti

Ajoitus: 1.sl, 1. periodi

Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy tieteellisen ajattelun peruspiirteisiin ja osaa kuvailla tieteellisen ja ei-tieteellisen ajattelun eroja ja yhtäläisyyksiä

Sisältö: Perehtyminen tieteellisen ajattelun peruspiirteisiin. Kurssilla pohditaan mitä on tieto ja erityisesti tieteellinen tieto, käsitellään tieteen ja epätieteen rajankäyntiä, ihmistieteiden ja luonnontieteiden eroja sekä yhtäläisyyksiä, tieteellistä perustelua eli argumentointia, kriittistä lähteiden lukutaitoa, havainnon, päättelyn ja tulkinnan prosesseja, tieteen tekemisen etiikkaa ja normeja, tieteen julkisuutta ja tiedon salaamista, tiedeviestintää ja tieteellisen ajattelun historiallista kehitystä.

Järjestämistapa: Kontaktiopetusta 24 tuntia ja itsenäistä työskentelyä 111 tuntia

Kohderyhmä: HIKUVIE-tutkinto-ohjelman opiskelijat

Toteutustavat: Luentokurssi ja oheistehtävä

Esitietovaatimukset: Ei vaatimuksia tai suosituksia aiemmista opinnoista

Yhteydet muihin opintoihin: Opintojakso on itsenäinen kokonaisuus eikä se edellytä muita samanaikaisesti suoritettavia opintoja.

Oppimateriaali: Leila Haaparanta & Ilkka Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun

Suoritustavat ja arviointikriteerit: Luentokurssi, luentopäiväkirja ja kirjatentti. Kriteereinä aktiivinen osallistuminen opetuskeskusteluihin, luentopäiväkirjan avulla osoitettu aihepiirin tuntemus ja kirjatentin hyväksytty suorittaminen.

Lue lisää opintosuoritusten arvostelusta yliopiston verkkosivuilta.

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö: Petteri Pietikäinen

Työelämäyhteistyö: Ei

Lisätiedot: Kurssi on yhteinen ja pakollinen kaikille HIKUVIE-opiskelijoille

 

Kieli- ja viestintäopinnot

 

Kaikille pakollisia kieliopintoja ovat kirjallisen ja suullisen viestinnän opinnot (5 op), toisen kotimaisen kielen opinnot (5 op) ja vieraan kielen opinnot (5 op).

Tutkinto-ohjelman orientoivat opinnot ja HOPS on integroitu pääaineen perusopintoihin.

 

HIKUVIEn pakolliset kieli- ja viestintäopinnot sekä pakolliset tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot pääaineen mukaan 

 

pääaine historia tai aate- ja oppihistoria:

  • Historiatieteiden viestintä, ks. s. 21
  • Toinen kotimainen kieli, ks. s. 21
  • Vieras kieli, ks. s. 21
  • Johdatus tieteelliseen ajatteluun, ks. s. 13
  • Tutkimusmenetelmät, ks. s. 33, 114, sisältyy pääaineen aineopintoihin
  • Digitaaliset ihmistieteet, ks s. 119 sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin

pääaine saamelainen kulttuuri:

  • Tieteellinen viestintä, ks. s. 21
  • Toinen kotimainen kieli, ks. s. 21
  • Vieras kieli, ks. s. 21
  • Johdatus tieteelliseen ajatteluun, ks. s. 13
  • Tutkimusmenetelmät, ks. s. 114, sisältyy pääaineen aineopintoihin
  • Digitaaliset ihmistieteet, ks. s. 119
  • Yleisen kielitieteen ja fonetiikan peruskurssi (vain, jos opiskelijan äidinkieli on saame)

pääaine arkeologia ja kulttuuriantropologia:

  • Kirjallinen ja suullinen viestintä, ks. s. 21
  • Toinen kotimainen kieli, ks. s. 21
  • Vieras kieli, ks. s. 21
  • Johdatus tieteelliseen ajatteluun, ks. s. 13
  • Tutkimusmenetelmät, ks. s. 114
  • Digitaaliset ihmistieteet, ks s. 121

pääaine informaatiotutkimus:

  • Kirjallinen ja suullinen viestintä, ks. s. 21
  • Toinen kotimainen kieli, ks. s. 21
  • Vieras kieli, ks. s. 21
  • Tietojenkäsittelytieteen opintoja 5 op, ks. s. 21.
  • Tutkimusmenetelmät, ks. s. 114, sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin
  • Digitaaliset ihmistieteet, ks. s. 119; sisältyy pääaineen aineopintoihin

 

Työelämäopinnot        

 

Työelämäyhteistyö otetaan tutkinto-ohjelmissa erityisen tarkasti huomioon, ja opiskelijat voivat suorittaa 25 opintopisteen laajuisen työelämäopintokokonaisuuden. Kokonaisuus sopii kandidaatin- tai maisterintutkinnon sivuaineeksi.

 

Kokonaisuuden voi koostaa seuraavista osista:

  • Yrittäjyysopintoja (Entrepreneurship skills) 0–20 op (Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opintoja)
  • 010131Y Toiminta yliopistoyhteisöllisissä luottamus- ja järjestötehtävissä (Active Participation and Positions of Responsibility in Student Organizations) 1–10 op
  • 010141P Työelämätaidot (Working Life Skills) 5 op
  • 010142P Projektinhallinta (Project Management Skills) 5 op
  • 010143P Työkokemus (Work Experience) 5 op

Esimerkkejä HIKUVIE:n kandidaatintutkinnon rakenteesta. Tutkinnon voi suunnitella myös monella muulla tavalla. Pakolliset osat on merkitty vahvennetulla tekstillä.

Pääaineena kulttuuriantropologia tai arkeologia

 pääaineen
aineop.
45 op
    
kieli- &
viestintä- &
to:n
yhteiset
opinnot
30 op
pääaineen
perusop.
25 op
sivuaineen
perusop.
25 op
sivuaineen
perusop.
25 op
sivuaineen
perusop.
25 op
muita
opintoja
5 op

 

Historian opettajaksi opiskeleva

 historia-
aineen

aineop.
45 op
sivuaineen
aineop.
35 op
  
kieli- &
viestintä- &
to:n
yhteiset
opinnot
30 op
historian
perusop.
25 op
sivuaineen
perusop.
25 op
opettajan
pedagogisia
opintoja
30 op
 

 

HIKUVIEn maisterintutkinto 

 

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 120 opintopistettä ja enintään 130 opintopistettä.

Maisterintutkintoon sisältyvät pääaineen syventävät opinnot ja niitä tukevat opinnot, jotka voivat olla sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja, harjoittelua tai muita opintoja.

Pääaineen syventävien opintojen laajuus on vähintään 80 op ja opintoihin sisältyy 40 op:n laajuinen pro gradu

-tutkielma. Tutkielman aihepiiristä kirjoitettava kypsyysnäyte kuuluu myös maisterintutkinnon pakollisiin opintoihin. Kypsyysnäyteeksi hyväksytään tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä. Kypsyysnäytteestä ei saa opintopisteitä, ks. s. 24.

Pääaineen opinnot niissä aineissa, jotka antavat aineenopettajan kelpoisuuden, mitoitetaan siten, että opiskelija voi suorittaa opinnot 80 op:n laajuisina.

Sivuaineena suoritettavien syventävien opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja niihin sisältyy 20 opintopisteen laajuinen tutkielma tai tutkielmatyyppisiä opintoja. Sivuaineen syventäviin opintoihin ei siis sisälly toista pro gradu -tutkielmaa. Myös sivuaineena suoritetut syventävät opinnot antavat jatkokoulutuskelpoisuuden.

Maisterintutkinto voidaan myös suorittaa tiedeviestinnässä. Tutkinto koostuu 120 op:n laajuisista tiedeviestinnän opinnoista. Opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja seminaari (35 op).

 

Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

  • tuntee oman pääaineensa teoreettisen keskustelun perusulottuvuudet ja osaa hyödyntää keskustelua käytännön toiminnan jäsentämisessä ja tulkitsemisessa sekä tarvittaessa välittämään tietoa muille
  • erottaa tieteellisen ajattelun arkiajattelusta ja kykenee tarvittaessa itsenäisesti tuottamaan uutta tieteellistä tietoa
  • pystyy haastavaan, analysointia, luovuutta ja eettistä arviointia vaativaan itsenäiseen työskentelyyn sekä toimimaan asiantuntijana erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä
  • pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan syvällisiä tiedon etsintä- ja sovellutushankkeita sekä tuottamaan tieteellistä tietoa
  • tuntee omien sivuaineidensa perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan aineiden kehitystä ja niiden yhteiskunnallista merkitystä
  • osaa viestiä äidinkielellä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä oman alansa yleisölle että alan ulkopuoliselle yleisölle
  • kykenee omalla alallaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

 

Opettajankoulutuksen saaneiden kandidaattien ja maistereiden osaamistavoitteet on määritelty kasvatustieteiden tiedekunnan opetussuunnitelmassa.

 

Esimerkkejä HIKUVIE:n maisterintutkinnon rakenteesta. Tutkinnon voi suunnitella myös monella muulla tavalla. Pakolliset osat on merkitty vahvennetulla tekstillä.

Pääaineena arkeologia

arkeologian
syventävät
opinnot 80 op,

  
josta gradun
osuus 40 op
sivuaineen
aineopinnot
35 op
muita
opintoja
5 op

 Historian opettajaksi opiskeleva

historia-
aineen
syventävät
opinnot 80 op,

  
josta gradun
osuus 40 op
opettajan
pedagogisia
opintoja
30 op
muita
opintoja
10 op

Tutkintorakenne on kuvattu myös verkkosivulla

http://www.oulu.fi/hutk/opas.


 

Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelma (KIEKI) 

 

KIEKIssä pääaineena voi olla

  • englantilainen filologia
  • germaaninen filologia
  • kirjallisuus
  • ruotsin kieli
  • saamen kieli (inarinsaame tai pohjoissaame)
  • suomen kieli

 

KIEKIN kandidaatintutkinto

 

Humanististen tieteiden kandidaatintutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja enintään 190 opintopistettä.

Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

  • on saavuttanut valmiudet työskennellä oman alansa työtehtävissä.
  • tuntee oman tutkinto-ohjelmansa pääaineen ja valitsemiensa sivuaineiden perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan pääaineensa kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä.
  • osaa kehittää opiskelutaitojaan sekä kantaa vastuun omasta työstään.
  • osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin.
  • osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla.
  • osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä.
  • opiskelijalla on valmiudet maisterintutkinnon suorittamiseen tutkinto-ohjelman pääaineessa sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

 

Kandidaatintutkintoon sisältyvät pääaineen perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op eli yhteensä 70 op. Aineopintoihin sisältyvät seminaari ja kandidaatintutkielma, joiden laajuus on yhteensä 10 op. Tutkielman pohjalta kirjoitetaan Examinariumissa kypsyysnäyte, josta ei anneta opintopisteitä. Kypsyysnäytteestä kerrotaan tarkemmin sivulla 22. Aineenopettajankelpoisuuden antavat pääaineopinnot mitoitetaan siten, että opiskelija voi suorittaa ne 45 op:n laajuisina.

Tutkintoon tulee sisältyä0020vähintään yhdet perusopintojen (25 op) laajuiset sivuaineopinnot. Sivuaineiden laajuus ja lukumäärä määräytyvät tutkinnon pääaineen ja opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti. Sivuaineen aineopintojen laajuus on 35 op. Sivuaineen aineopintoihin ei sisälly kandidaatintutkielmaa ja siihen liittyvää seminaaria. Näin sivuaineen perus- ja aineopintojen yhteenlaskettu laajuus on 60 op.

Tutkinto-ohjelmaan sisältyy myös yhteisiä opintoja seuraavasti. Osa näistä kursseista kuuluu oppiaineesta riippuen pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin (ks. erittely oppiaineittain Kieli- ja viestintäopintoja kuvaavassa luvussa s. 17-18).  

  • 694958Y Suomen kielen rakenne 5 op (ei pakollinen kirjallisuuden opiskelijoille; opintojakson kuvaus suo­men kielen opetussuunnitelmassa)
  • 694959Y Yleisen kielitieteen ja fonetiikan peruskurssi 5 op (ei pakollinen kirjallisuuden opiskelijoille; opintojakson kuvaus yleisen kielitieteen opetussuunnitelmassa)
  • 6949360P Kielikontaktit 5 op (ei pakollinen kirjallisuuden opiskelijoille; opintojakson kuvaus alla)
  • 682420P Vuorovaikutuksen tutkimus 5 op (ei pakollinen kirjallisuuden opiskelijoille; opintojakson kuvaus alla)
  • 687101P Kirjallisuuden tutkimuksen perusteet I, 5 op (opintojakson kuvaus kirjallisuus-oppiaineen opetussuunnitelmassa)

 

Yhteisistä opinnoista voi myös koostaa tutkintoon vähintään 25 op:n laajuisen sivuainekokonaisuuden Johdatus kielen ja kirjallisuuden tutkimukseen. Samaa opintojaksoa ei kuitenkaan voi käyttää kahteen eri opintokokonaisuuteen. Ks. kuvaus opinto-oppaan lopussa.

Esimerkkejä KIEKIn kandidaatintutkinnon rakenteesta. Tutkinnon voi suunnitella myös monella muulla tavalla. Pakolliset osat on merkitty vahvennetulla tekstillä.

Ruotsin kielen opettajaksi opiskeleva 

 

ruotsin
kielen
aineop.

45 op

sivuaineen
aineop.
35 op
  
kieli- &
viestintä- &
to:n
yhteiset
opinnot
20 op
ruotsin
kielen

perusop.
25 op
sivuaineen
perusop.
25 op
opettajan
pedagogisia
opintoja
30 op
 

 

Kirjallisuus (ei opettaja)

 kirjallisuuden
aineop.
45 op
    
kieli- &
viestintä-  &
to:n
yhteiset
opinnot
30 op
kirjallisuuden
perusop.
25 op
sivuaineen
perusop.
25 op
sivuaineen
perusop.
25 op
sivuaineen
perusop.
25 op
muita
opintoja
5 op

  Tutkintorakenne on kuvattu myös verkkosivulla

http://www.oulu.fi/hutk/opas.

 

KIEKIn yhteisten opintojen kuvaukset

 

694960P  Kielikontaktit

Laajuus: 5 op / 135 tuntia opiskelijan työtä

Opetuskieli:  suomi (englanti, ruotsi)

Ajoitus: vapaa

Osaamistavoitteet:  Opiskelija ymmärtää synkronisen ja diakronisen kielikontaktitutkimuksen perusperiaatteita ja tietää, mitä tutkimusta aiheesta on tällä hetkellä tekeillä. Hän osaa pohtia kielikontaktien merkitystä yksilön ja kieliyhteisöjen kannalta sekä eri tutkimusmenetelmien soveltuvuutta kielikontaktitutkimukseen.

Sisältö: Kurssi perustuu vierailevien tutkijoiden esitelmiin ja niiden sekä kirjallisuuden pohjalta käytävään keskusteluun. Kurssilla perehdytään monikielisyyden tutkimuksen eri metodeihin ja näkökulmiin. Kurssilla voidaan tarkastella esim. kielten kohtaamisia historiallisessa kontekstissa, sitä, millaisia vaikutuksia puhujien monikielisyydellä voi olla yksittäisiin kieliin, kielenkäyttötilanteita, joissa puhujat käyttävät useampaa kuin yhtä kieltä, tai monikielisyyttä yksilön identiteetin ja kielivalintojen sekä kieliyhteisön kannalta.

Järjestämistapa: lähiopetus

Toteutustavat: luennot (28 tuntia), itsenäinen verkko-opiskelu ja harjoitustyöt (107 tuntia)

Kohderyhmä: kieliaineiden opiskelijat

Yhteydet muihin opintoihin: Opintojakso on itsenäinen kokonaisuus eikä edellytä muita samanaikaisesti suoritettavia opintoja. Tutkimuspainotteisuutensa vuoksi kurssi soveltuu parhaiten syventäviin opintoihin tai aineopintojen loppuvaiheeseen.

Oppimateriaali: Kurssilla annettava kirjallisuus. Esim. Kalliokoski, Kotilainen & Pahta (toim. 2009) Kielet kohtaavat; Matras (2009) Language contact.

Suoritustavat ja arviointikriteerit: läsnäolo tai poissaoloja korvaavat tehtävät, viikottain luettavat tutkimusartikkelit, tentti ja /tai itsenäinen tehtävä

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö:  yliopistonlehtori Maria Frick

 

682420P Vuorovaikutuksen tutkimus

Laajuus: 5 op / 135 tuntia opiskelijan työtä

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Opintojakso järjestetään kevätlukukaudella 2018 ja 2019, periodeissa III ja IV.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa käyttää vuorovaikutuksen tutkimuksen ja erityisesti keskustelunanalyysin peruskäsitteitä,
  • kykenee keräämään aineistoa vuorovaikutustilanteesta ja litteroimaan keräämäänsä aineistoa karkeasti,
  • osaa tunnistaa keskeisiä vuorovaikutuksen ilmiöitä
  • sekä suhteuttaa aiempaa vuorovaikutuksen tutkimusta omaan tutkimukseensa.

Sisältö: Keskustelunanalyysi vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmänä, keskustelunanalyysin perusteet sekä yleisimmät sovellusalat

Järjestämistapa: Lähiopetusta ja työskentelyä Optimassa

Toteutustavat: Opintojakson toteutustavat vaihtelevat. Lähiopetusta on 26 tuntia ja itsenäistä ja ryhmätyöskentelyä 109 tuntia.

Esitietovaatimukset: Ei vaatimuksia tai suorituksia aiemmista opinnoista

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on itsenäinen kokonaisuus eikä edellytä muita samanaikaisesti suoritetavia opintoja.

Oppimateriaali: Sovitaan kurssin opettajan kanssa.

Suoritustavat ja arviointikriteerit: Aktiivinen osallistuminen opetuskeskusteluihin, kurssitehtävien palauttaminen, oppimispäiväkirjan kirjoittaminen

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö: Mirka Rauniomaa

Työelämäyhteistyö: Ei

 

 

Kieli- ja viestintäopinnot

 

Kaikille pakollisia kieliopintoja ovat kirjallisen ja suullisen viestinnän opinnot (5 op), toisen kotimaisen kielen opinnot (5 op) ja vieraan kielen opinnot (5 op).

Tutkinto-ohjelman orientoivat opinnot ja HOPS on integroitu pääaineen perusopintoihin.

Huomaa, että vieraan kielen opintoja ei vaadita, jos opiskelijan pääaine on englantilainen tai germaaninen filologia tai jos opiskelijan tutkintoon sisältyvät vähintään perusopinnot vieraassa kielessä (englanti, saksa, ranska). Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opintoja ei vaadita siltä, jonka pääaine on ruotsin kieli tai jonka tutkintoon sisältyvät vähintään perusopinnot ruotsin kielessä.

 

 

KIEKIn pakolliset kieli- ja viestintäopinnot sekä pakolliset tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot pääaineen mukaan 

 

pääaine englantilainen filologia:

  • Kirjallinen ja suullinen viestintä, ks. s. 21
  • Toinen kotimainen kieli, ks. s. 21
  • Suomen kielen rakenne, ks. s. 243
  • Yleisen kielitieteen ja fonetiikan peruskurssi, ks. s. 277

pääaine germaaninen filologia:

  • Kirjallinen ja suullinen viestintä, ks. s. 21
  • Toinen kotimainen kieli, ks. s. 21
  • Suomen kielen rakenne, ks. s. 243
  • Yleisen kielitieteen ja fonetiikan peruskurssi, ks. s. 277
  • Sprachpraktikum, ks. s. 102 (voi sisältyä vaihtoehtoisesti maisterintutkintoon)

pääaine ruotsin kieli:

  • Kirjallinen ja suullinen viestintä, ks. s. 21
  • Vieras kieli, ks. s. 21
  • Suomen kielen rakenne, ks. s. 243
  • Yleisen kielitieteen ja fonetiikan peruskurssi, ks. s. 277
  • Språkpraktik, ks. s. 209 (voi sisältyä vaihtoehtoisesti maisterintutkintoon)

pääaine suomen kieli:

  • Toinen kotimainen kieli, ks. s. 21
  • Vieras kieli, ks. s. 21
  • Viestintätaidot ja vuorovaikutus, ks. s. 19
  • Suomen kielen rakenne, ks. s. 243
  • Yleisen kielitieteen ja fonetiikan peruskurssi, ks. s. 278

pääaine saamen kieli:

  • Tieteellinen viestintä, ks. s. 21
  • Toinen kotimainen kieli, ks. s. 21
  • Vieras kieli, ks. s. 21
  • Yleisen kielitieteen ja fonetiikan peruskurssi, ks. s. 277

pääaine kirjallisuus:

  • Kirjallinen ja suullinen viestintä, ks. s. 21
  • Toinen kotimainen kieli, ks. s. 21
  • Vieras kieli, ks. s. 21

 

 

Työelämäopinnot

Työelämäyhteistyö otetaan KIEKIssä erityisen tarkasti huomioon, ja opiskelijat voivat suorittaa 25 opintopisteen laajuisen työelämäopintokokonaisuuden. Kokonaisuus sopii kandidaatin- tai maisterintutkinnon sivuaineeksi.

 

Kokonaisuuden voi koostaa seuraavista osista:

  • Yrittäjyysopintoja (Entrepreneurship skills) 0–20 op
  • 010131Y Toiminta yliopistollisissa luottamus- ja järjestötehtävissä (Active Participation and Positions of Responsibility in Student Organizations) 1-10 op
  • 010141P Työelämätaidot (Working Life Skills) 5 op
  • 010142P  Projektinhallinta (Project Management Skills) 5 op
  • 010143P Työkokemus (Work Experience) 5 op
 

KIEKIn maisterintutkinto 

 

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 120 opintopistettä ja enintään 130 opintopistettä.

Maisterintutkintoon sisältyvät pääaineen syventävät opinnot ja niitä tukevat opinnot, jotka voivat olla sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja, harjoittelua tai muita opintoja.

Pääaineen syventävien opintojen laajuus on vähintään 80 op ja opintoihin sisältyy 40 op:n laajuinen pro gradu ‑tutkielma. Tutkielman aihepiiristä kirjoitettava kypsyysnäyte kuuluu myös maisterintutkinnon pakollisiin opintoihin. Kypsyysnäytteksi hyväksytään pro gradu –tutkiel-masta kirjoitettu tiivistelmä.

Kypsyysnäytteestä ei saa opintopisteitä, ks. s. 24

Pääaineen opinnot niissä aineissa, jotka antavat aineenopettajan kelpoisuuden, mitoitetaan siten, että opiskelija voi suorittaa opinnot 80 op:n laajuisina.

Sivuaineena suoritettavien syventävien opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja niihin sisältyy 20 opintopisteen laajuinen tutkielma tai tutkielmatyyppisiä opintoja. Sivuaineen syventäviin opintoihin ei siis sisälly toista pro gradu -tutkielmaa. Myös sivuaineena suoritetut syventävät opinnot antavat jatkokoulutuskelpoisuuden.

 

Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

  • tuntee oman pääaineensa teoreettisen keskustelun perusulottuvuudet ja osaa hyödyntää keskustelua käytännön toiminnan jäsentämisessä ja tulkitsemisessa sekä tarvittaessa välittämään tietoa muille
  • erottaa tieteellisen ajattelun arkiajattelusta ja kykenee tarvittaessa itsenäisesti tuottamaan uutta tieteellistä tietoa
  • pystyy haastavaan, analysointia, luovuutta ja eettistä arviointia vaativaan itsenäiseen työskentelyyn sekä toimimaan asiantuntijana erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä
  • pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan syvällisiä tiedon etsintä- ja sovellutushankkeita sekä tuottamaan tieteellistä tietoa
  • tuntee valitsemiensa sivuaineiden perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan aineiden kehitystä ja niiden yhteiskunnallista merkitystä
  • osaa viestiä äidinkielellä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä oman alansa yleisölle että alan ulkopuoliselle yleisölle
  • kykenee omalla alallaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

 

Opettajankoulutuksen saaneiden kandidaattien ja maistereiden osaamistavoitteet on määritelty kasvatustieteiden tiedekunnan opetussuunnitelmassa.

KIEKIn maisterintutkintoon sisältyy pääaineen mukaan määräytyviä pakollisia opintoja seuraavasti:

 

Pääaine suomen kieli

  • Viestintäosaaminen ja -ohjaaminen 5 op

(ks. https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?OpinKohd=6695272)

 

Pääaine saamen kieli

  • Opettajaksi opiskelevilla Viestintätaidot ja vuorovaikutus, 5 op

(ks. https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?OpinKohd=6695264)

 

Pääaine germaaninen filologia

  • Sprachpraktikum, ks. s. 100 (voi sisältyä vaihtoehtoisesti kandidaatintutkintoon)

 

Pääainen ruotsin kieli

  • Språkpraktik, ks. s. 207 (voi sisältyä vaihtoehtoisesti kandidaatintutkintoon)

 

Esimerkkejä KIEKIn maisterintutkinnon rakenteesta. Tutkinnon voi suunnitella myös monella muulla tavalla. Pakolliset osat on merkitty vahvennetulla tekstillä.

Pääaine suomen kieli (ei opettaja)

suomen kielen
syventävät
opinnot 80 op,

  
josta gradun
osuus 40 op
sivuaineen
aineopinnot
35 op
muita
opintoja
5 op

 Englannin kielen opettajaksi opiskeleva

engl. filologia 
syventävät
opinnot 80 op,

  
josta gradun
osuus 40 op
opettajan
pedagogisia
opintoja
30 op
muita
opintoja
10 op

Tutkintoraken

 

Tutkintorakenne on kuvattu myös verkkosivulla

http://www.oulu.fi/hutk/opas.

 

Logopedian tutkinto-ohjelma (LOGO) 

 

Logopedian kandidaatintutkinto

 

Humanististen tieteiden kandidaatintutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja enintään 190 opintopistettä.

Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

  • on saavuttanut valmiudet työskennellä oman alansa työtehtävissä.
  • tuntee oman tutkinto-ohjelmansa pääaineen ja sivuaineiden perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan pääaineensa kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä.
  • osaa kehittää opiskelutaitojaan sekä kantaa vastuun omasta työstään.
  • osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin.
  • osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla.
  • osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä.
  • opiskelijalla on valmiudet maisterintutkinnon suorittamiseen tutkinto-ohjelman pääaineessa sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

 

Kandidaatintutkintoon sisältyvät pääaineen perusopinnot 25 op ja aineopinnot 83 op eli yhteensä 108 op. Aineopintoihin sisältyvät proseminaari ja kandidaatintutkielma, joiden laajuus on yhteensä 10 op. Tutkielman pohjalta kirjoitetaan Examinariumissa kypsyysnäyte, josta ei anneta opintopisteitä. Kypsyysnäytteestä kerrotaan tarkemmin sivulla 22.

Pakolliset sivuaineet ovat kielitiede ja fonetiikka (10 op), psykologia (26 op), lääketiede (16 op) ja tilastotiede (5 op).

Kieli- ja viestintäopintojen ja laajuus on 15 op. Pakollisia opintoja ovat seuraavat opinnot.

  • Logopedi viestijänä, ks. s. 21
  • Toinen kotimainen kieli, ks. s. 21
  • Reading for Academic Purposes in the Humanities, ks. s. 21
  • Academic Communication, ks. s. 21

 

Logopedian kandidaatintutkinto

 logopedian
aineop.
83 op
    
kieli- ja
viestintä-
opinnot
15 op
logopedian
perusop.
25 op
kielitiede ja
fonetiikka
10 op
psykologia
26 op
lääketiede
16 op
tilasto-
tiede
5 op

  Tutkintorakenne on kuvattu myös verkkosivulla

http://www.oulu.fi/hutk/opas.

 

KIEKIn yhteisten opintojen kuvaukset

Tutkintorakenne on kuvattu myös verkkosivulla

http://www.oulu.fi/hutk/opas.

 

 

Logopedian maisterintutkinto 

 

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 120 opintopistettä ja enintään 130 opintopistettä.

Maisterintutkintoon sisältyvät pääaineen syventävät opinnot ja muita opintoja.

 

Pääaineen syventävien opintojen laajuus on vähintään 110 op ja opintoihin sisältyy 30 op:n laajuinen pro gradu

-tutkielma. Tutkielman aihepiiristä kirjoitettava kypsyysnäyte kuuluu myös maisterintutkinnon pakollisiin opintoihin. Kypsyysnäyteeksi hyväksytään tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä. Kypsyysnäytteestä ei saa opintopisteitä, ks. s. 24.

 

Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija:

  • tuntee tutkinto-ohjelma pääaineen teoreettisen keskustelun perusulottuvuudet ja osaa hyödyntää keskustelua käytännön toiminnan jäsentämisessä ja tulkitsemisessa sekä tarvittaessa välittämään tietoa muille
  • erottaa tieteellisen ajattelun arkiajattelusta ja kykenee tarvittaessa itsenäisesti tuottamaan uutta tieteellistä tietoa
  • pystyy haastavaan, analysointia, luovuutta ja eettistä arviointia vaativaan itsenäiseen työskentelyyn sekä toimimaan asiantuntijana erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä
  • pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan syvällisiä tiedon etsintä- ja sovellutushankkeita sekä tuottamaan tieteellistä tietoa
  • tuntee sivuaineidensa perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan aineiden kehitystä ja niiden yhteiskunnallista merkitystä
  • osaa viestiä äidinkielellä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä oman alansa yleisölle että alan ulkopuoliselle yleisölle
  • kykenee omalla alallaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Logopedian maisterintutkinto


logopedian
syventävät
opinnot 110 op,

 
josta gradun
osuus 30 op
muita
opintoja
10 op


Tutkintorakenne on kuvattu myös verkkosivulla

http://www.oulu.fi/hutk/opas.

 

Tutkinto-ohjelmien kieliopintojen ajoitus 

 

Kandidaatintutkintoon kuuluvat opinnot

 

Kirjallisen ja suullisen viestinnän opinnot 

Yliopiston kieli- ja viestintäkoulutus tuottaa pakolliset kirjallisen ja suullisen viestinnän opinnot seuraavasti.

900096Y Logopedi viestijänä 5 op - opinnot alkavat 1. opiskeluvuoden aikana

900097Y Historiatieteiden viestintä 5 op - 1. vuoden syyslukukausi

900084Y Tieteellinen viestintä 5 op - 1. vuoden syyslukukausi (vain saamelaisen kulttuurin ja saamen kielen opiskelijat)

 

Muiden pääaineiden opiskelijat suorittavat kirjallisen ja suullisen viestinnän opinnot valitsemalla haluamansa 5 op:n opinnot viestinnän noutopöydästä niin, että opintoihin sisältyy sekä suullista että kirjallista viestintää ja suorittavat opinnot seuraavasti:

Arkeologia ja kulttuuriantropologia: 1. vuoden syyslukukausi

Ruotsin kieli: 1. vuoden syyslukukausi

Englantilainen filologia: 2. vuoden syyslukukausi

Germaaninen filologia: 2. vuoden kevätlukukausi

Kirjallisuus: 1. vuoden syyslukukausi

Informaatiotutkimus: 2. vuoden kevätlukukausi

 

Em. kirjallisen ja suullisen viestinnän opintoja ei vaadita siltä, joka sisällyttää kandidaatintutkintoonsa vähintään perusopinnot suomen kielessä.

 

Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) opinnot 

901030Y Toinen kotimainen kieli (ruotsi), kirjallinen kielitaito (HuTK), 2 op 

901031Y Toinen kotimainen kieli (ruotsi), suullinen kielitaito (HuTK), 3 op 

Jakso on pakollinen niille opiskelijoille, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä suomeksi.

Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opintoja ei vaadita siltä, jonka kandidaatintutkintoon sisältyvät vähintään perusopinnot ruotsin kielessä. Perusopinnot tuottavat tyydyttävän suullisen ja kirjallisen taidon, aineopinnot hyvän suullisen ja kirjallisen taidon.

Ajoitus:

arkeologia, kulttuuriantropologia, informaatiotutkimus, kirjallisuus, logopedia: 3. vuoden syyslukukausi

aate- ja oppihistoria, historia: 3. vuoden kevätlukukausi

saamen kieli, saamelainen kulttuuri: 2. vuoden syyslukukausi

englantilainen filologia, germaaninen filologia, suomen kieli: 1. vuoden kevätlukukausi

 

900000Y Toinen kotimainen kieli (suomi) (HuTK), 5 op 

Taitotaso B1/B2/C2

Pakollinen opintojakso niille opiskelijoille, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä ruotsiksi. Ks. kieli- ja viestintäkoulutuksen verkkosivulta

https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?Kieli=1&Tunniste=900081Y&html=1

 

Vieraan kielen opinnot 

Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijat suorittavat tavallisimmin vieraan kielen opinnot englannin kielessä.

 

The requirement for most humanities degree programmes is

902160Y Academic English for Humanities, 5 op 

For logopedics and for anthropology/archaeology, however, you take

902000Y Reading for Academic Purposes in the Humanities, 2 op

first, then in the next semester

902001Y Academic Communication, 3 op

If you received a grade of L or E in "long English" in your matriculation exam, you will be exempted from the RAP-hum course (or the equivalent part of the 5 op course) and will study English for 3 op only. (If/when signing up for the 5 op course, please write into the extra information field if you are getting partial exemption from the course.).

Ajoitus, ks.  http://www.oulu.fi/kielikoulutus/englanti_hutk.

 

Muut kielivaihtoehdot voi tarkistaa kieli- ja viestintäkoulutuksen opinto-oppaasta. Taitotason kirjallisessa ja suullisessa kielitaidossa on molemmissa oltava vähintään B1.

Ranska: http://www.oulu.fi/kielikoulutus/tietoa%20ranskan%20opetuksesta

Saksa: http://www.oulu.fi/kielikoulutus/saksa/hutk

Venäjä: http://www.oulu.fi/kielikoulutus/venaja/kurssit

 

Tarkat tiedot kaikista tarjolla olevista kielistä ja opintojen ajoituksesta on kerrottu kieli- ja viestintäkoulutuksen opinto-oppaassa. ks. http://www.oulu.fi/kielikoulutus/opinto-opas

 

Vieraan kielen opintoja ei vaadita siltä, jonka kandidaatintutkintoon sisältyvät vähintään perusopinnot englantilaisessa filologiassa, germaanisessa filologiassa tai ranskan kielessä.

 

Tilastotiede sekä tieto- ja viestintätekniikka 

Informaatiotutkimuksen tutkinto-ohjelmassa opiskelija suorittaa pakollisina kieli- ja viestintäopintoina vähintään 5 op tietojenkäsittelytieteen opintoja. Ks. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan opinto-opas. 

 

 

 

 

 

Maisterintutkintoon kuuluvat opinnot

 

Puheviestinnän opintojakso äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi opiskeleville

695112P Viestintäosaaminen ja ohjaaminen 5 op (ks WebOodi)

https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?OpinKohd=6695272

Kirjallisuuden opiskelijoilla puheviestinnän opinnoista koostetaan 10 op:n laajuinen sivuaine joko kandidaatin- tai maisterintutkintoon.

 

Valinnaiset opinnot

 

Opiskelija voi suorittaa valinnaisina opintoina myös seuraavat opintojaksot. Opinnot voi sisällyttää kandidaatin- tai maisterintutkintoon. Tutkintotodistuksessa ne kuuluvat ”muihin opintoihin”.

 

010132Y Humanistinen tutkimus ja tiedonhaun järjestelmät I 

Laajuus:1 op

Ajoitus: 2.–3. lukuvuosi

Osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hakea tieteellistä tietoa. Opiskelija osaa käyttää tieteenalansa tärkeimpiä tietokantoja ja viitteidenhallintajärjestelmää sekä osaa arvioida eri tiedonlähteitä.

Ks. WebOodi:

https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?OpinKohd=16264522

010136Y Humanistinen tutkimus ja tiedonhaun järjestelmät II 

Laajuus: 1 op

Ajoitus: 4.–5. lukuvuosi

osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tiedonhakutaitojaan omassa tutkimustyössään. Opiskelija tuntee tieteenalansa keskeisimmät julkaisut ja osaa hyödyntää tieteenalansa tietokantoja oman tutkimusaiheensa uutuusseurannassa.

Ks. WebOodi:

https://weboodi.oulu.fi/oodi/opintjakstied.jsp?OpinKohd=24457116

 

Kandidaatintutkielma

 

Kandidaatintutkielma on kandidaattiseminaarissa laadittu, mahdollisesti täydennetty, kieliasultaan korjattu työ, jossa opiskelija on esittänyt rajatun tutkimusongelman ja aiempaa tieteellistä tietoa soveltaen käsitellyt sitä. Sen hyväksyy seminaarin pitäjä. Oppiaineiden opetussuunnitelmissa annetaan tutkielman yksityiskohtaiset ohjeet ja osaamistavoitteet.

 

1. Kun työ on valmis, ohjaaja antaa opiskelijalle luvan syöttää tutkielman Laturi-järjestelmään.

2. Ohjaaja lähettää tiedekunnan koulutuksen lähipalveluihin seuraavat tiedot Oodi-kirjausta varten: opiskelijan nimi, tutkielman nimi, tarkastajan nimi, pääaine. Tiedot kirjataan Oodiin.

3. Laturi-järjestelmä hakee pohjatiedot Oodista. Tiedot päivittyvät Laturiin ma–pe klo 8–18 kahden tunnin välein, muulloin yli yön ajossa. Laturi lähettää viestin opiskelijalle, kun tiedot ensimmäistä kertaa siirtyvät Laturiin.

4. Opiskelija syöttää tutkielmansa Laturi‐järjestelmään (http://laturi.oulu.fi/). Työn tulee olla PDF/A tiedostomuodossa. (Ks. https://muuntaja.oulu.fi/).

5. Tarkastaja hakee tutkielman Laturista arviointia varten.

6. Tarkastaja toimittaa opiskelijalle kopion tutkielman arviointilomakkeesta.

7. Tarkastaja toimittaa alkuperäisen arviointilomakkeen tiedekunnan koulutuksen lähipalveluihin.

8. Opiskelija saa tiedon työn hyväksymisestä ja arvosanasta WebOodista hyväksymisen jälkeen.

9. Opiskelija voi pyytää tutkintolautakunnalta tutkielman arvosteluun oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Ks. http://www.oulu.fi/yliopisto/tutkintolautakunta.

 

Kandidaatintutkielman arvioinnissa käytetään matriisia. Tässä linkki verkkosivulla olevaan matriisiin.

 

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte

 

Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja osoittaa kielitaitonsa joko suomen tai ruotsin kielessä.

Opiskelija, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, kirjoittaa kypsyysnäytteen äidinkielellään tai sillä kielellä, jolla tutkielma on kirjoitettu. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa äidinkielellä, jos se on yliopistossa edustettuna oleva kieli.

Osaamistavoite: Opiskelija osaa kirjoittaa annetun tehtävänasettelun pohjalta kieleltään ja sisällöltään viimeistellyn esseen, jossa hän pystyy esittelemään arvioivasti tutkielmansa teoreettista ja metodista taustaa sekä keskeisiä tuloksia.

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan Examinariumissa (tai poikkeustapauksessa tenttitilaisuudessa). Kypsyysnäytteen pituus on noin 500 sanaa. Tenttivastaus on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä.

Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi suomen tai ruotsin kielen asiantuntija ja sisällön oppiaineen opettaja, suomen ja saamen kielessä kuitenkin vain oppiaineen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen hyväksymisestä päättää koulutusdekaani sisällön tarkastajan ja kielen tarkastajan lausuntojen perusteella.

Kypsyysnäytteen kirjoittamiseksi opiskelija saa yhden tai useamman vaihtoehtoisen otsikon.

Kypsyysnäytteiden on kieliasun osalta täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset.

  1. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan.
  2. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin.
  3. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa.
  4. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi.
  5. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja palvelee informaation välittymistä.
  6. Tyyli on asiatyyliä.
  7. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa.
  8. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus.
  9. Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa.

Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä on monia erilaisia virheitä tai jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin em. alueista.

 

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksen saaneiden kielitaitovaatimukset

 

Suomen kielen taito

Opiskelijan on saavutettava eurooppalaisen viitekehyksen mukainen taso A2 suomen kielessä. Tämä edellyttää kieli- ja viestintäkoulutuksessa suoritettuja suomen kielen alkeistason opintojaksoja ja suomen kielen jatkokurssi 1:n suorittamista.

 

Kypsyysnäyte

Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen äidinkielellään tai sillä kielellä, jolla tutkielma on kirjoitettu. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa äidinkielellä, jos se on yliopistossa edustettuna oleva kieli.

 

Vieraan kielen taito

Opiskelijan tulee osoittaa vähintään yhden vieraan kielen (ei opiskelijan koulusivistyskieli) taito.

 

Kieli- ja viestintäopintojen korvausperiaatteet ja vapautus kieliopinnoista

 

Opiskelija voi osoittaa saavuttaneensa kieliopinnoissa edellytettävät taidot aiemmilla opinnoillaan tai tutkintoon kuuluvilla opinnoilla. Korvaamisessa sovelletaan seuraavia periaatteita.

Kirjallisen ja suullisen viestinnän opintoja (5 op) ei vaadita siltä, joka suorittaa suomen kielessä vähintään perusopinnot.

Vieraan kielen taidon voi osoittaa muun kuin suullisen kielitaidon osalta ko. kieliaineen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanoilla laudatur tai eximia cum laude approbatur.

Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-tutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinnon) tai Reifeprüfungtutkinnon tutkintotodistuksella.

Pakollisen vieraan kielen taidon voi osoittaa tiedekunnassa opetettavien vieraiden kielten opintokokonaisuuksien opinnoilla. Kielissä, joiden perusopintojen opetus ei ala kielen alkeistasolta, pakollisen vieraan kielen opinnot (5 op) korvataan oppiaineen perusopinnoilla (humanistisessa tiedekunnassa englantilainen filologia, germaaninen filologia, ranskan kieli).

Keskeneräisten arvosanojen opinnoilla korvausta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon suorittamalla kieli- ja viestintäkoulutuksen järjestämän kielikurssin.

Ruotsin kielen / suomen kielen perusopinnot korvaavat ruotsin kielen / suomen kielen suullisen ja kirjallisen taidon silloin, kun kyse on toisen kotimaisen kielen opinnoista. Em. opinnot osoittavat tyydyttävää taitoa. Hyvän taidon osoitukseksi edellytetään ruotsin kielen / suomen kielen perus- ja aineopintojen suorittamista. Keskeneräisten arvosanojen opinnoilla korvausta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon kieli- ja viestintäkoulutuksen järjestämissä vapauttavissa kokeissa tai suorittaa tutkintoon edellytettävän kielikurssin. (Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa, 481/2003, 16 §, 3 ja 4 mom. ja 17 §, 2 ja 3 mom.)

Toisen kotimaisen kielen hyvän suullisen ja kirjallisen taidon voi osoittaa myös ruotsin tai suomen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen hyväksytyllä arvosanalla tai suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä kokeen arvosanoilla laudatur, eximia cum laude approbatur tai magna cum laude approbatur. (Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa, 481/2003, 16, § 1 mom.)

Valtionhallinnon kielitutkinnon kielitutkintolautakunnan apujäsenelle tai opetushallituksen määräämälle tutkintosuoritusten vastaanottajalle suoritettu suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaava valtiohallinnon kielitutkinto, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä, (as 442/1987 3 §, kohta 2 ja 481/2003 1 §), riittää osoittamaan tutkinnossa vaaditun kielitaidon.

Toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tutkintoa varten suoritetut pakolliset äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot hyväksytään humanistisen tiedekunnan suorituksiksi. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä.

Ylimääräiset kieli- ja viestintäkoulutuksessa ja muissa koti- tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään tutkinnon muihin opintoihin.

Koulutusdekaani voi erityisestä syystä myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen kieliopinnoista sekä antaa täydentäviä määräyksiä.

 

Pro gradu -tutkielma ja sivuaineen tutkielma

 

Maisterintutkintoa varten opiskelija laatii pro gradu -tutkielman, joka sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin. Tutkielman laajuus on 40 op (logopediassa 30 op ja tiedeviestinnässä 35 op).

Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää tutkimuksen perusvalmiuksia, joita ovat

  • kyky itsenäiseen tiedonhakuun
  • olemassa olevan tiedon erittely ja kriittinen arviointi
  • itsenäinen tiedon tuottaminen ja soveltaminen

Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa opiskelijan

  • kykyä rajata ja käsitellä valittua tutkimusongelmaa
  • valmiutta tieteelliseen ajattelutapaan
  • työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa
  • perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen
  • kykyä tieteelliseen viestintään
  • valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Lisäksi oppiaineet voivat asettaa alakohtaisia tavoitteita, jotka esitettään opetussuunnitelmissa.

 

Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös esimerkiksi artikkeleista koostuva kokonaisuus tai digitaalista tai perinteistä kuvaa, ääntä tai muuta esitysmuotoa hyödyntävä tutkielma, joka täyttää tutkielmalle asetetut vaatimukset. Muuta kuin perinteistä kirjallista esitysmuotoa hyödyntävissä pro gradu -tutkielmissa tulee aina olla myös kirjallinen osuus, jonka tulee noudattaa tieteellisen viestinnän esitystapaa.

 

Pro gradu -tutkielman tarkastusprosessi etenee seuraavasti.

Kandidaatintutkinnon on oltava suoritettuna, ennen kuin pro gradu -tutkielman tarkastusprosessin voi aloittaa.

1. Kun työ on valmis, ohjaaja antaa opiskelijalle luvan syöttää gradun Laturi-järjestelmään.

2. Ohjaaja lähettää tiedekunnan koulutuksen lähipalveluihin seuraavat tiedot Oodi-kirjausta varten: opiskelijan, gradun, ohjaajan ja tarkastajien nimet, pääaine. Tiedot kirjataan Oodiin.

3. Laturi-järjestelmä hakee pohjatiedot Oodista. Tiedot päivittyvät Laturiin ma–pe klo 8–18 kahden tunnin välein, muulloin yli yön ajossa. Laturi lähettää viestin opiskelijalle, kun tiedot ensimmäistä kertaa siirtyvät Laturiin.

4. Opiskelija syöttää valmiin gradunsa Laturi‐järjestelmään (http://laturi.oulu.fi/). Työn tulee olla PDF/A tiedostomuodossa. (Ks. https://muuntaja.oulu.fi/). Samalla hän syöttää Laturiin työn tiivistelmän.

HUOM. Tiivistelmä tehdään samalla kielellä, jolla gradu on kirjoitettu ja se liitetään ”tiivistelmä (ensisijainen)” -kenttään. Jos gradun kieli ei ole suomi, ”tiivistelmä (toissijainen)” -kenttään liitetään myös suomenkielinen tiivistelmäteksti.

5. Tarkastajat hakevat tiedon Laturista arviointia varten.

6. Tarkastajilla on kuukausi aikaa lausunnon tekemiseen. Tarkastajat tekevät kirjallisen lausunnon ja palauttavat sen allekirjoitettuna koulutuksen lähipalveluihin.

7. Koulutusdekaani hyväksyy gradun. Kypsyysnäytteenä hyväksytään tiivistelmä.

8. Opiskelija saa tiedon työn hyväksymisestä ja arvosanasta WebOodista hyväksymisen jälkeen.

9. Tiedekunnan koulutuksen lähipalvelut lähettää tarkastajien lausunnon opiskelijalle sähköpostilla Oodissa olevalla osoitteella.

10. Opiskelija voi pyytää tutkintolautakunnalta tutkielman arvosteluun oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Ks. http://www.oulu.fi/yliopisto/tutkintolautakunta.

 

Pro gradu -tutkielman arvioinnissa käytetään matriisia. Tässä linkki verkkosivulla olevaan matriisiin.

 

Pääaineen tutkielman lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus maisterin tutkinnossa tai sen jälkeen suorittaa myös sivuaineesta syventävät opinnot, joihin sisältyy joko sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppisiä opintoja. Sivuaineen tutkielman tai tutkielmatyyppisen työn vaatimukset ovat soveltuvin osin samat kuin pro gradu -tutkielman, sillä myös sivuaineen syventävien opintojen tulee tuottaa aineen jatkokoulutuskelpoisuus.

Sivuaineen tutkielman aihe ja tutkimusongelma tulee rajata siten, että tutkielman työmäärä ei ylitä 20 opintopisteen laajuutta.

Sivuaineen tutkielman tarkastaja arvioi työn asteikolla 0–5. Palaute sivuaineen tutkielmasta annetaan samaan tapaan kuin palaute muista opintosuorituksista, ts. tutkielman hyväksyminen ei kuulu koulutusdekaanin tehtäviin. Kirjallista lausuntoa sivuaineen tutkielmasta ei edellytetä, mutta pyydettäessä tarkastajan tulee sellainen antaa.

 

Maisterintutkinnon kypsyysnäyte

 

Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja osoittaa kielitaitonsa joko suomen tai ruotsin kielessä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sekä kandidaatin- että maisterintutkinnossa.

Opiskelija, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi kirjoittaa kypsyysnäytteen äidinkielellään tai sillä kielellä, jolla tutkielma on kirjoitettu. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa äidinkielellä, jos se on tiedekunnassa tai kieli- ja viestintäkoulutuksessa edustettuna oleva kieli.

Maisterintutkinnon kypsyysnäyte voidaan suorittaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla:

1. Jos suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole osoitettu kandidaatintutkinnossa, kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa. Ks. Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte.

2. Jos opiskelija on kandidaatintutkinnossaan kirjoittanut kypsyysnäytteen ja osoittanut suomen tai ruotsin kielen hallinnan, maisterintutkinnon kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä (ts. opiskelijan koulusivistyskielellä) kirjoitettu tiivistelmä. Jos tutkielma on kirjoitettu jollain muulla kielellä kuin äidinkielellä, opiskelijan tulee kirjoittaa myös äidinkielinen (suomi/ruotsi) tiivistelmä.

Osaamistavoite: Opiskelija pystyy esittelemään tutkielmansa keskeisiä metodisia lähtökohtia, tuloksia ja johtopäätöksiä asiantuntevasti, tiiviisti ja valikoivasti.

 

Tiivistelmästä tulee ilmetä

  • tutkielman aihe
  • tutkimuksen kohde, aineisto ja tarkoitus
  • käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt metodit)
  • keskeiset tutkimustulokset
  • tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset

Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle (kirjasinkoko 12, 2000–2500 merkkiä ilman välilyöntejä).

Kypsyysnäytteen tarkastaa oppiaineen edustaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen hyväksymisestä päättää koulutusdekaani.

 

Tiedeviestinnän maisteriopinnot

 

Maisterintutkinnon voi suorittaa myös pääaineena tiedeviestintä (TIEMA). Opintojen laajuus on 120 op. Opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja seminaari (35 op).

Maisteriopintojen opetussuunnitelma, ks. s. 257.

 

Kandidaatintutkinnon suoritusoikeudesta luopuminen

Opiskelija, joka saanut humanistiseen tiedekuntaan oikeuden suorittaa sekä kandidaatin- että maisterintutkinnon, voi luopua kandidaatintutkinnon suoritusoikeudesta, jos hänellä on jo aikaisemmin suoritettu kandidaatin- tai maisterintutkinto. Tutkinto voi olla suoritettu myös muulla kuin humanistisella koulutusalalla tai se voi olla ammattikorkeakoulututkinto. Kandidaatintutkinnon suoritusoikeudesta luopunut opiskelija suorittaa pääaineensa perusopinnot, aineopinnot ilman kandidaatintutkielmaa ja pääaineen syventävät opinnot. Näistä opinnoista maisterintutkintoon kuuluvat kuuluvat pääaineen syventävät opinnot (80 op) ja pääaineen aineopinnot (35 op). Lisäksi voidaa edellyttää kandidaatintutkintoon kuuluvien tutkinto-ohjelman pakollisten opintojen ja/tai kieliopintojen suorittamista. Perusopinnoista annetaan erillinen todistus. Lisätietoja antavat johtava koulutusasiantuntija ja koulutussuunnittelijat.

 

Pääaineen vaihtaminen

 

Tutkinto-ohjelman/pääaineen vaihtoa humanistisen tiedekunnan sisällä on mahdollista hakea siinä vaiheessa, kun opiskelija on suorittanut uudesta pääaineestaan vähintään perusopinnot arvosanalla 3.

Vaihtoa voi hakea heti, kun vaadittavat opinnot on suoritettu ja koostettu Oodiin. Opiskelijoita valitaan oppiaineen resurssien sallimissa rajoissa.

Opinto-oikeuden logopedian tutkinto-ohjelmaan voi kuitenkin saada vain osallistumalla tutkinto-ohjelman varsinaiseen opiskelijavalintaan ja valintakokeeseen.

Pääaineen vaihtuessa vanhan pääaineen opinto-oikeus merkitään päättyneeksi. Vanha pääaine säilyy sivuaineena. Opinto-oikeusaikaan pääaineen vaihtaminen ei vaikuta.

 

Harjoittelu

 

Tutkinto-opintoihin voi sisältyä harjoittelua. Harjoitteluksi voidaan hyväksyä omaa alaa koskeva työharjoittelu, joka on suoritettu opintojen aikana, joka sisältyy opetussuunnitelmaan ja josta on raportoitu oppiaineen ohjeiden mukaisesti. Harjoittelu voi olla kaikille opiskelijoille pakollista, vaihtoehtoista muiden opintojen kanssa tai vapaavalintaista. Harjoittelu voi sisältyä aineopintoihin tai syventäviin opintoihin. Harjoittelun laajuudeksi suositellaan vähintään 5:tä opintopistettä. Kieltenopiskelijoilla tutkinto-opintoihin voi sisältyä kielialueella tapahtuvaa kieliharjoittelua, joka voidaan myös hyväksilukea kieliharjoitteluksi.

 

Opettajankoulutus

 

Opettajankoulutus voi sisältyä opiskelijan suorittamaan kandidaatin- ja maisterintutkintoon.

Opettajan pedagogiset opinnot

 

Pedagogisen pätevyyden tuottavat opettajan pedagogiset opinnot, joiden laajuus on 60 op, sisältyvät pääsääntöisesti osin kandidaatintutkintoon, osin maisterintutkintoon.

Ensimmäisen vaiheen opinnot 30 op suoritetaan kolmannen opiskeluvuoden kevätlukukaudella ja toisen vaiheen opinnot 30 op neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudella.

Valinta aineenopettajankoulutukseen tehdään soveltuvuuskokeen ja opintomenestyksen perusteella. Syksyllä 2018 opintonsa aloittaneet voivat osallistua kokeeseen kaksi kertaa. Ensimmäinen mahdollisuus on ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella ja toinen mahdollisuus toisen opiskeluvuoden syyslukukaudella. Soveltuvuuskokeesta voi saada 0–15 pistettä. Parempi pistemäärä jää voimaan. Alin hyväksytty pistemäärä on kahdeksan.

Opintomenestys lasketaan kertomalla pääaineen perusopintojen tarkka keskiarvo kolmella. Perusopintojen tulee olla valmiina toisen opiskeluvuoden marraskuun loppuun mennessä. Jos perusopinnot eivät ole tuolloin valmiit, keskiarvo lasketaan suoritetuista perusopinnoista käyttämällä jakajana perusopintoihin vaadittavien opintojaksojen lukumäärää tai painotetussa laskennassa perusopintoihin vaadittavaa opintopistemäärää. Maksimipistemäärä on 15. Alin hyväksytty pistemäärä on kahdeksan. Jos perusopintokokonaisuus on suoritettu kokonaisuudessaan ennen opintojen aloittamista esimerkiksi toisessa yliopistossa tai avoimessa yliopistossa, opintomenestys lasketaan näistä opinnoista.

Päätös valinnasta aineenopettajankoulutukseen tehdään toisen opiskeluvuoden syyslukukauden lopulla. Hakijoiden päätyessä tasapisteisiin hakijoiden järjestys ratkaistaan ensisijaisesti opintomenestyspisteiden ja toissijaisesti soveltuvuuskokeen perusteella.

Opiskelupaikan vastaanottaessaan opiskelija sitoutuu suorittamaan opinnot ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Pedagogisten opintojen ensimmäinen, 30 op:n laajuinen osa suoritetaan kolmannen opiskeluvuoden kevätlukukaudella. Opintojen aloittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään 60 op:n opinnot opetettavassa pääaineessa ja sivuaineessa (jos sellainen on) vähintään 25 op:n opinnot. Opintojen tilanne tarkistetaan kolmannen opiskeluvuoden syyslukukauden lopulla. Perustellusta syystä (sairaus, varusmies-/ siviilipalvelus, raskaus) opiskelija voi lykätä opintojen aloittamista vuodella. Pedagogisten opintojen toinen osa (30 op) suoritetaan neljännen opiskeluvuoden syyslukukauden aikana. Perustellusta syystä (sairaus, varusmies-/siviilipalvelus, raskaus) opiskelija voi lykätä opintojen aloittamista vuodella.

 


Opetettavan aineen opinnot

 

Aineenopettajan kelpoisuus määritellään asetuksessa opetustoimien henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005).

Perusopetuksessa aineenopettajalta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot. Lukiossa aineenopettajalta edellytetään yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä.

Aineenopettajaksi opiskelevan kandidaatin- ja maisterintutkintoon sisältyy opettajan pedagogisten opintojen lisäksi opetettavan aineen opinnot.

Äidinkieli (suomi) ja kirjallisuus opetettavana aineena (laajuus vähintään 120 op) koostuu suomen kielen, kirjallisuuden ja puheviestinnän kursseista 695111P Viestintätaidot ja vuorovaikutus ja 695112P Viestintäosaaminen ja ohjaaminen. Pääaineesta (suomi/kirjallisuus) opiskelija suorittaa perus-, aine- ja syventävät opinnot, ja sivuaineesta (kirjallisuus/suomi) perus- ja aineopinnot. Jos pääaine on suomen kieli, opiskelija suorittaa kandidaatintutkinnossa 5 op puheviestintää, joka sisältyy opiskelijan kieli- ja viestintäopintoihin. Maisterintutkintoa varten opiskelija suorittaa vielä 5 op puheviestintää. Kirjallisuuden pääaineopiskelijoilla puheviestintä (10 op) tulee tutkinnon sivuaineeksi.

Äidinkieli (suomi) ja kirjallisuus opetettavana aineena (laajuus vähintään 60 op) koostuu suomen kielen ja kirjallisuuden perus- ja aineopinnoista (60 op + 60 op) sekä puheviestinnän opinnoista (10 op). Puheviestinnän opinnot ovat pakolliset syksystä 2015 lähtien.

Äidinkieli (saame) ja kirjallisuus opetettavana aineena (laajuus vähintään 120 op) koostuu saamen kielen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista, kirjallisuuden perusopinnoista, saamelaisen kulttuurin perusopinnoista ja puheviestinnän kurssista 695111P Viestintätaidot ja vuorovaikutus. Opetettava aine, jonka laajuus on vähintään 60 op, koostuu saamen kielen perus- ja aineopinnoista ja kirjallisuuden perusopinnoista.

Historia opetettavana aineena (laajuus vähintään 120 op) koostuu historia-aineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Suppeampi opetettava aine (60 op) koostuu historia-aineen perus- ja aineopinnoista.

Yhteiskuntaoppi on kouluissa opetettava aine. Yleensä se liittyy ns. toisena opetettavana aineena historian opettajan virkoihin. Opinnot on tarkoitettu historia-aineiden pääaineopiskelijoille, jotka ovat tulleet valituiksi aineenopettajakoulutukseen. Saadakseen yhteiskuntaopin opettajan pätevyyden aineenopettajakoulutukseen valituksi tulleen historian opiskelijan tulee suorittaa seuraavat yhteiskunnallisten aineiden opinnot (yhteensä 60 op):

1. Perusopinnot (25 op) kahdesta seuraavista aineista:

  • Sosiologia
  • Kauppatiede
  • Valtio-oppi

2. Vapaasti valittavia opintoja 5 op edellä mainituista aineista, jotka eivät kuulu suoritettuihin perusopintokokonaisuuksiin

3. Lakitiedon kurssi 5 op

Vieraissa kielissä (englanti, saksa) ja toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) opetettavan aineen opinnot 120 op koostuvat englantilaisen filologian, germaanisen filologian tai ruotsin kielen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Suppeampi kokonaisuus 60 op koostuu puolestaan perus- ja aineopinnoista.

Opettajaksi valmistuvien maisterien tutkintotodistuksen liitteenä on erillinen todistus, jossa todetaan opetettavat aineet ja opettajan pätevyys. Tutkinnon jälkeen tehdyistä opettajan pätevyyden tuottavista opinnoista voi saada pyynnöstä ns. vastaavuustodistuksen. Maisteri, joka suorittaa opettajan pedagogiset opinnot vasta myöhemmin, tarvitsee myös vastaavuustodistuksen tiedekunnalta. Todistus on maksullinen. Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet maisterit saavat sen kuitenkin maksutta 10 vuotta valmistumisen jälkeen edellyttäen, että opinnot on tehty tiedekunnassa.

 

Toiminta yliopistoyhteisöllisissä luottamus- tai järjestötehtävissä (010131Y)

 

Yliopistoyhteisöllisissä luottamus- tai järjestötehtävissä toimineelle humanistisen tiedekunnan opiskelijalle voidaan myöntää opintopisteitä, jotka ovat osa tutkinto-ohjelmien yhteistä työelämäopintojen kokonaisuutta. Ne voi sisällyttää tutkintoon myös irrallisena vapaavalintaisena jaksona tai oppiaineen suostumuksella osaksi oppiaineen opintoja.

Opintojakso voi koostua useammasta luottamustehtävässä toimimisesta seuraavasti:

- Ylioppilaskunnan hallitus 1 vuosi 4–5 op

- Ylioppilaskunnan edustajisto 2 vuotta 2 op

- Yliopiston hallitus 1 vuosi 2 op

- Yliopistokollegio 2 vuotta 2 op

- Koulutusneuvosto 1 vuosi 2 op

- Tiedekuntahallitus 2 vuotta 2 op

- Ainejärjestön tai killan hallitus 1 vuosi 1–3 op

- Valtakunnallinen opiskelijajärjestö 1 vuosi esim. SYL:n hallitus 0–5 op

- Muut merkittävät koulutuspoliittiset ja/tai opetuksen kehittämiseen liittyvät tehtävät esim. tiedekunnan koulutustoimikunta tai OYY:n jaoston jäsen 1–3 op

Opintopisteitä voidaan antaa opinto-oikeusaikaisesta toiminnasta yliopistoyhteisöllisissä tehtävissä.

Suorituksen laajuuden arvioi dokumentaation perusteella johtava koulutusasiantuntija edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

 

Valmistuminen

 

Kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä kandidaatintutkinto ja maisterintutkinto ovat molemmat itsenäisiä tutkintoja, joista annetaan kummastakin oma tutkintotodistus.

 

HuK-tutkinto

 

Tutkintotodistuksia myönnetään kerran kuukaudessa (ei heinä- eikä elokuussa) publiikkitilaisuudessa. Publiikkien ajat ja todistushakemusten määräajat voi tarkistaa humanistisen tiedekunnan verkkosivulta www.oulu.fi/hutk/node/4102. Tutkintotodistusta haetaan sähköisen OSAT-järjestelmän kautta (https://osat.oulu.fi/)

Ennen kuin todistusanomuksen voi jättää, opiskelijan on huolehdittava siitä, että kaikki tutkintoon tulevat opintokokonaisuudet on kirjattu ja koostettu Oodiin.

Anomukseen merkitään pääaineen perusopinnot ja aineopinnot sekä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot. Näiden on oltava koostettuina kokonaisuuksina Oodissa. Sama koskee muita tutkintoon tulevia sivuainekokonaisuuksia. Opettajaksi valmistuvilla opettajan pedagogisten opintojen ensimmäinen osuus merkitään kandidaatintutkinnon sivuaineeksi. Tutkinnon minimilaajuus on 180 op ja maksimilaajuus 190 op.

Opiskelijan on huolehdittava siitä, että kaikki kandidaatintutkinnon pakolliset kieli- ja viestintäopinnot on suoritettu. Lomakkeessa kysytään erikseen kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot.

Kohtaan ”muut opinnot” voi ottaa yksittäisiä opintojaksoja, esimerkiksi ylimääräisiä kieliopintoja. On hyvä muistaa, että muihin opintoihin ei kannata ottaa opintojaksoja sellaisesta opintokokonaisuudesta, joka on tarkoitus tehdä valmiiksi myöhemmin.

Tutkintotodistus on suomenkielinen ja sen liitteenä on suomenkielinen opintorekisteriote tutkintoon kuuluvista opinnoista. Lisäksi jokainen saa englanninkielisen Diploma Supplementin ja englanninkielisen opintorekisteriotteen.

On suotavaa, että tutkinnon suorittaja osallistuu publiikkitilaisuuteen, mutta todistuksen voi myös noutaa tiedekunnan opintopalveluista tai sen voi saada postitse (kirjaamattomana kirjeenä).

 

FM-tutkinto

 

Tutkintotodistuksia myönnetään kerran kuukaudessa (ei heinä- eikä elokuussa) publiikkitilaisuudessa. Publiikkien ajat ja todistushakemusten määräajat voi tarkistaa humanistisen tiedekunnan verkkosivulta www.oulu.fi/hutk/node/4102. Tutkintotodistusta haetaan sähköisen OSAT-järjestelmän kautta (https://osat.oulu.fi/)

Ennen kuin todistusanomuksen voi jättää, opiskelijan on huolehdittava siitä, että kaikki tutkintoon tulevat opintokokonaisuudet on kirjattu ja koostettu Oodiin.

Anomukseen merkitään pääaineen syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielma. Näiden on oltava koostettuina kokonaisuuksina Oodissa. Sama koskee muita tutkintoon tulevia sivuainekokonaisuuksia. Tutkinnon minimilaajuus on 120 op ja maksimilaajuus 130 op.

Opiskelijan on huolehdittava siitä, että kaikki maisterintutkinnon pakolliset kieli- ja viestintäopinnot on suoritettu. Lomakkeessa kysytään erikseen kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot.

Kohtaan ”muut opinnot” voi ottaa yksittäisiä opintojaksoja, esimerkiksi ylimääräisiä kieliopintoja. On hyvä muistaa, että muihin opintoihin ei kannata ottaa opintojaksoja sellaisesta opintokokonaisuudesta, joka on tarkoitus tehdä valmiiksi myöhemmin.

Tutkintotodistus on suomenkielinen ja sen liitteenä on suomenkielinen opintorekisteriote tutkintoon kuuluvista opinnoista. Lisäksi jokainen saa englanninkielisen Diploma Supplementin ja englanninkielisen opintorekisteriotteen.

On suotavaa, että tutkinnon suorittaja osallistuu publiikkitilaisuuteen, mutta todistuksen voi myös noutaa tiedekunnan opintopalveluista tai sen voi saada postitse (kirjaamattomana kirjeenä).

 

Erillistodistus

 

Opiskelija voi suorittaa opiskeluaikanaan opintoja enemmänkin kuin tutkintoihin vaaditaan tai niihin voi sisällyttää. Näistä opinnoista voi pyynnöstä saada erillistodistuksen. Erillistodistuksia kirjoitetaan vain opintokokonaisuuksista, ei yksittäistä opintojaksoista.

 

Vastaavuustodistus

 

Tutkinnon jälkeen tehdyistä opettajan pätevyyden tuottavista opinnoista voi saada pyynnöstä ns. vastaavuustodistuksen. Maisteri, joka suorittaa opettajan pedagogiset opinnot vasta myöhemmin, tarvitsee myös vastaavuustodistuksen tiedekunnalta. Todistus on maksullinen. Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet maisterit saavat sen kuitenkin maksutta 10 vuotta valmistumisen jälkeen. Jos opinnot on tehty avoimessa yliopistossa, vastaavuustodistus on aina maksullinen.

 

Työllistyminen

 

Humanististen tieteiden opiskelulle on tyypillistä yleissivistävyys, ja opiskelu on yleisluonteeltaan ajattelua ja kriittisyyttä kehittävää. Aineenopettajan, informaatikon ja puheterapeutin ammatteja lukuun ottamatta humanistisen alan tutkinto ei tarjoa valmiita tai selkeitä ammattikuvia. Tutkintojen vahvuutena on mahdollisuus tehdä erilaisia valintoja ja näin suunnata tutkintoa ja asiantuntijuutta monenlaisiin, kiinnostaviin työtehtäviin.

Opintoja suunnitellessa ja HOPSia laatiessa opiskelijan kannattaa tutustua suunniteltujen pää- ja sivuaineiden antamiin työllistymismahdollisuuksiin. Sivuaineista kerrotaan, miten ne sopivat yhteen ja tukevat muita oppiaineita työllistymisen näkökulmasta. Lisäksi työtehtävien ja tehtyjen sekä suunniteltujen opintojen suhteesta voi keskustella asiantuntijan kanssa. Tällaisia asiantuntijoita ovat oppiaineen opintoneuvoja tai omaopettaja, tiedekunnan koulutuspäällikkö ja opiskelu- ja uraohjauspalveluiden henkilökunta.

Humanistien erilaisesta sijoittumisesta työelämään kuulee myös osallistumalla Humanistisen Killan järjestämään Työllistymispäivään, joka järjestetään joka kevät. Humanistisen alan tutkinto kannattaa suunnitella realistiseksi ja järkeväksi kokonaisuudeksi niin, että esimerkiksi sivuaineet suuntaavat sitä haluttuihin ammattikuviin.

Työllistymisessä harrastuneisuus, persoonallisuus sekä opiskeluaikana hankitut verkostot vaikkapa harjoittelun tai harrastusten kautta voivat nousta tärkeään asemaan. Työelämään sijoittumisessa ja rekrytoinnissa painotetaan koulutuksen ohella myös henkilökohtaisia valmiuksia sekä varsinaisen opiskelun ulkopuolella hankittuja taitoja ja kokemuksia.

Kunnat ovat humanistien suurin työllistäjä, koska yli puolet humanistisen tiedekunnan opiskelijoista valmistuu opettajiksi. Muita työllistäviä tahoja ovat yksityinen sektori, valtio ja erilaiset (tutkimus)projektit. Suuri osa valmistuneista työllistyy Pohjois-Pohjanmaan alueelle.

Oulun yliopiston opiskelu- ja uraohjaus tarjoaa opiskelijoille ohjausta ja koulutusta, opintojen ja oman tulevaisuuden suunnittelussa sekä työnhakuun liittyvissä asioissa. Opiskelu- ja uraohjauksesta saa tietoa erilaisista työtehtävistä, palkkauksesta sekä valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Opiskelu- ja uraohjauksen verkkosivun osoite: www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojentueksi/opiskelu-ja-uraohjaus.

 

Jos opiskelu tai elämä ahdistaa

 

Opiskelija saattaa opintojen edetessä törmätä opiskelumotivaation katoamiseen esimerkiksi lopputyötä tehdessään. Epäilykset oikean opiskelualan valinnasta mietityttävät jossain vaiheessa opintoja lähes jokaista opiskelijaa. Stressi ja väsymisen uhka eivät ole vain muotisanoja tai -ilmiöitä vaan todellinen ongelma, johon vaikuttavat sekä ulkoiset paineet että opiskelijan liialliset odotukset opintojensa suhteen. Suunnitelmallisuus ja realistiset tavoitteet auttavat opintojen eteenpäin viemisessä. Apua ja vinkkejä voi saada esimerkiksi oppiaineissa toimivista opintopiireistä, henkilökunnalta ja lukuisilta nettisivustoilta.

Opiskelualan valinnasta voi käydä keskustelemassa esimerkiksi yliopiston opiskelu- ja uraohjauspalveluissa (http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojentueksi/opiskelu-ja-uraohjaus).

Jos ongelmat alkavat haitata opiskelua, kannattaa ottaa yhteyttä YTHS:ään tai yliopiston opintopsykologiin (opintopsykologi@oulu.fi, ks. myös verkkosivu http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojen-tueksi/opintopsykologi). Parisuhdeasioissa voi kääntyä myös seurakunnan perheneuvonnan puoleen. Myös opiskelija voi auttaa toista opiskelijaa: jos huomaat jonkun opiskelijan jäävän lähes täysin ilman sosiaalisia kontakteja, ota häneen yhteyttä ja kysele kuulumisia. Jos hän tuntuu tarvitsevan apua, keskustele siitä hänen kanssaan