Etusivu Opetus Tentit Opintojaksot

OPISKELU LÄÄKETIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA

Peruskoulutuksen opas 2014-15

Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkintoja, opetusta ja opiskelua koskevat määräykset ja ohjeet

Tutkinnot ja koulutusohjelmat

Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa lääketieteen lisensiaatin (LL) ja hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinnot. Koulutus annetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa. Terveystieteiden kandidaatin (TtK) ja maisterin (TtM) tutkinnot voi suorittaa hoitotieteen, terveyshallintotieteen, terveystieteiden opettajan ja hyvinvointitekniikan koulutusohjelmissa. 

Tutkintojen rakenne ja laajuus

Yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004) säädetään alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen rakenteesta, sisällöstä ja muista tutkintojen suorittamista koskevista yleisistä periaatteista. Tutkintojen laajuudesta lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen muutoksella (351/2011) sekä yliopistolain muutoksessa (315/2011). Oulun yliopistossa suoritettavien lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin sekä terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö määritellään lääketieteellisen tiedekunnan koulutusdekaanin vahvistamissa opetussuunnitelmissa. Tiedekunnassa suoritettavien tutkintojen opetussuunnitelmat ja opintojaksokuvaukset on kuvattu WebOodissa olevissa opinto-oppaissa.

Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Opintopisteet kuvaavat paljonko opiskelijan aikaa tarvitaan hyvään oppimiseen. Opiskelijan työaika viikossa on keskimäärin 40 tuntia, joka voi sisältää esimerkiksi 20 tuntia opetusta ja 20 tuntia itsenäistä työskentelyä. Vuodessa opiskelijan työaika on yhteensä 1600 tuntia, mikä vastaa 60 opintopistettä.

Opiskeluoikeuden säilymisestä säädetään yliopistolaissa (558/2009, 41§-42§). Lisätietoja opiskeluajan rajauksesta löytyy Oulun yliopiston opiskelijapalveluiden www-sivulta.

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Hoitotieteen, terveyshallintotieteen ja terveystieteiden opettajankoulutus koostuu terveystieteiden kandidaatin tutkintoon (TtK, 180 op) ja maisterin (TtM, 120 op) tutkintoon johtavista opinnoista. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnossa (alempi korkeakoulututkinto) opinnot ovat laaja-alaiset ja samat kaikille terveystieteiden opiskelijoille (hoitotieteen, terveyshallintotieteen ja terveystieteiden opettajan koulutusohjelma) suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta. Terveystieteiden maisterin tutkinnossa (ylempi korkeakoulututkinto) opinnot eriytyvät suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti.

Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa kieliopinnot sekä muut opetussuunnitelmassa edellytettävät opinnot. Tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Opinnot on kuitenkin mahdollista suorittaa esimerkiksi 1,5 vuodessa johtuen hakukelpoisuuden tuottaneen aikaisemman terveysalan opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon perusteella hyväksiluettavista opinnoista.

Terveystieteiden maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan kandidaatin tutkinto sekä pääaineen syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu –tutkielma. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa muut opetussuunnitelmassa edellytettävät opinnot.

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelman opinnot johtavat terveystieteiden kandidaatin (TtK, 180 op) ja terveystieteiden maisterin (TtM, 120 op) tutkintoon pääaineena hyvinvointitekniikka.
Terveystieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka voi suorittaa kolmessa vuodessa. Tutkintoon kuuluu kaikille pakollisia perus- ja aineopintoja sekä valinnaisia opintoja. Näiden lisäksi laaditaan kandidaatin tutkielma ja kirjoitetaan kypsyysnäyte.Terveystieteiden maisterin tutkinto (120 op) on ylempi korkeakoulututkinto, johon kuuluu kaikille pakollisia aine- ja syventäviä opintoja sekä syventymiskohteen opintoja ja valinnaisopintoja. Näiden lisäksi laaditaan pro gradu -tutkielma.

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen kielitaidon osalta on voimassa mitä yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004), kielilaissa (424/2003) ja kieliasetuksessa (481/2003) on säädetty. Tutkintoihin sisältyvistä kieliopinnoista löydät lisätietoa oman koulutusalasi opetussuunnitelmasta.

Hammaslääketieteen ja l ääketieteen lisensiaatin tutkinnot

Tiedekuntaneuvoston päätöksen (C12/12.10.2004) mukaan hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin johtava koulutus järjestetään suoraan ylempään korkeakoulututkintoon johtavana siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä, joten tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen viidessä ja puolessa vuodessa Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä, joten tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kuudessa vuodessa. (laki yliopistolain muuttamisesta 315/2011).

Opinnot koostuvat yleis-, perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä kieliopinnoista. Lisäksi opintoihin sisältyy pakollinen harjoittelu. Lääketieteen ja Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintojen kielitaidon osalta on voimassa mitä yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004), kielilaissa (424/2003) ja kieliasetuksessa (481/2003) on säädetty. Tutkintoihin sisältyy molempien kotimaisten kielten lisäksi yhden vieraan kielen opinnot. Katso kieliopinnoista tarkemmin koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta.

Koulutus rakentuu kaksi vuotta kestävästä peruskoulutuksen ensimmäisestä vaiheesta, ns. prekliinisestä vaiheesta sekä peruskoulutuksen toisesta vaiheesta ns. kliinisestä vaiheesta, joka hammaslääketieteen koulutusohjelmassa kestää kolme ja puoli vuotta ja lääketieteen koulutusohjelmassa neljä vuotta.

Opinto-oikeudet

Varsinainen opinto-oikeus

Varsinainen opinto-oikeus tarkoittaa opiskelijan oikeutta suorittaa tutkinto siinä koulutus- tai tieteenalaohjelmassa, johon hänet on hyväksytty opiskelijaksi. Hammaslääketieteen, hyvinvointitekniikan ja lääketieteen koulutusohjelmiin sekä hyväksytään vuosittain uusia opiskelijoita, jotka ovat yliopistolain (558/2009) 37§:n mukaisesti suorittaneet ylioppilastutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot suorittaneet, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon taikka saavuttaneet korkeakoulukelpoisuuden ulkomailla. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneet rinnastetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneisiin.

Hoitotieteen tieteenalaohjelmassa ja terveystieteiden opettajankoulutusohjelmassa hakukelpoisuuden tuottaa terveydenhuollon opistoasteen erikoistutkinto, terveydenhuollon erikoistumislinjan opistoasteen tutkinto tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelmaan hakukelpoisuuden tuottaa vuoden 2014 opiskelijavalinnassa vähintään kolmivuotinen sosiaali- tai terveysalan ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelmaan voivat hakea myös ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, korkeakoulututkinnon tai niitä vastaavan tutkinnon suorittaneet.

Tarkemmat tiedot opiskelijavalinnasta esitellään lääketieteellisen tiedekunnan valintaoppaassa. Vuoden 2015 valintaopas julkaistaan syksyllä 2014 tiedekunnan opiskelijavalinnan verkkosivulla. Tiedekunnan erillisvalinnat valintaperusteineen kuvataan tiedekunnan valintaoppaassa.

Ulkomaisen koulutuksen perusteella yliopistokelpoisuuden saavuttaneet

Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttanut hakija voi pyrkiä tiedekunnan koulutus- ja tieteenalaohjelmiin osallistumalla samaan valintakokeeseen kuin Suomessa korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet hakijat. Mahdollinen valinta tapahtuu valintakoemenestyksen perusteella.

Koulutusohjelman vaihtaminen

Koulutusohjelman vaihto hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmien välillä samoin kuin hyvinvointitekniikan ja terveyshallintotieteen tieteenalaohjelmaan ei ole mahdollista muutoin kuin osallistumalla menestyksekkäästi valintakokeeseen tiedekunnan hyväksymien valintaperusteiden mukaisesti.

Hoitotieteen tieteenalaohjelmassa ja terveystieteiden opettajankoulutusohjelmassa (pääaineena hoitotiede) tiedekunta voi erityisistä syistä myöntää opiskelijalle hakemuksesta oikeuden opintojen kestäessä siirtyä koulutusohjelmasta tieteenalaohjelmaan tai päinvastoin. Tieteenala- tai koulutusohjelman vaihtoa voi hakea aikaisintaan yhden vuoden opintojen jälkeen. Tieteenala- tai koulutusohjelman vaihtoa hakevan tulee toimittaa tiedekunnan kansliaan 31.3. mennessä vapaamuotoinen hyvin perusteltu hakemus. Tiedekunnan koulutusdekaani tekee asiassa päätöksen kuultuaan kyseisten tieteenalojen tai koulutusohjelman edustajia. Ratkaisuun vaikuttavat hakijan opintomenestys sekä tieteenala-/koulutusohjelman resurssit.  

Siirto-opiskelijat

Lääketieteelliseen tiedekuntaan voidaan harkinnan mukaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on suomalaisen yliopiston vastaavan tai - hyvinvointitekniikan koulutusohjelman ollessa kyseessä - alaltaan läheisen tieteenalan tai koulutusohjelman opiskeluoikeus. Siirto-opiskelijan hyväksymisestä suorittamaan hammaslääketieteen tai lääketieteen lisensiaatin tai terveystieteiden kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoa päättää tiedekunnan koulutusdekaani. Päätökseen vaikuttavat hakijan opiskeluvaihe, opintosuoritukset sekä sen kurssin opiskelijavahvuus, jolle hän aikoo siirtyä, samoin kuin hakijan esittämät taloudelliset, sosiaaliset, koulutukselliset tai muut erityiset perustelut. Opinto-oikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että resurssit sallivat uuden opiskelijan ottamisen. Siirtoa hakevalla tulee olla suoritettuina vähintään yhden lukuvuoden opinnot omalla koulutusalallaan.

Hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmissa siirto-opiskelijan hyväksyminen edellyttää vastavuoroisuutta tiedekuntien välillä. Siirto-opinto-oikeutta hakevan tulee osoittaa Oulun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta saman koulutusohjelman vastaavassa vaiheessa opiskeleva, siirto-opinto-oikeutta hakijan kotiyliopistoon hakeva opiskelija. Opinto-oikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että molemmat yliopistot hyväksyvät opiskelupaikan vaihdon.

Opinto-oikeuden siirtoa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka osoitetaan tiedekunnan koulutusdekaanille ja toimitetaan lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan 31.3. mennessä. Hakemukseen tulee liittää perustelut opinto-oikeuden siirrolle ja todistus suoritetuista opinnoista. 

Oikeus sivuaineopintoihin

Opiskelijalla on pääsääntöisesti oikeus suorittaa tutkinto yhdessä tiedekunnassa ja yhdessä koulutusohjelmassa sen opetussuunnitelman mukaan. Vapaasti valittavia ja ylimääräisiä tai sivuaineluonteisia opintoja on oikeus opiskella myös muissa kuin omassa tiedekunnassa tai koulutusohjelmassa opetuskapasiteetin sallimissa rajoissa. Tarkista Oulun yliopiston tiedekuntien opinto-oppaista ohjeet sivuaineopinto-oikeuksien hakemiseen sekä mahdolliset rajoitukset.

Lääketieteellisessä tiedekunnassa myönnetään sivuaineiden opinto-oikeuksia muiden tiedekuntien opiskelijoille vain rajoitetusti. Sivuaineopintoja voi suorittaa lääketieteen ja muiden terveystieteiden alojen teoreettisluonteisissa oppiaineissa, mutta ei kliinisissä aineissa lukuun ottamatta lastenpsykiatriaa. Opinto-oikeutta haetaan tiedekunnan verkkosivuilta tai tiedekunnan kansliasta saatavalla opinto-oikeuden hakukaavakkeella, joka palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakuaika sivuaineopintoihin päättyy 31.5.

JOO-opinto-oikeus

Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukainen opiskelu on yliopiston perus- ja jatkotutkintoon tähtäävää sivuaineopiskelua toisessa yliopistossa. Opinnoilla pyritään tarkoituksenmukaisesti laajentamaan kotiyliopiston opintotarjontaa ja edistämään tutkinnon suorittamista. Hakuajat lääketieteellisen tiedekunnan tarjoamiin JOO-opintoihin päättyvät 30.4. ja 31.10. Tiedekunnan omien opiskelijoiden tulee jättää JOO-opinto-oikeushakemus toiseen yliopistoon hakiessaan Lääketieteelliseen tiedekuntaan puoltokäsittelyä varten kevätlukukaudella viimeistään 31.3. ja syyslukukaudella viimeistään 30.9. JOO-opiskeluoikeuden saaminen edellyttää aina kotiyliopiston puoltoa. Lisätietoja JOO-opinnoista saa valtakunnallisesta JOOPAS-verkkopalvelusta ( http://www.joopas.fi/), Oulun yliopiston JOO-opintojen kotisivuilta tai tiedekunnan koulutuspäälliköltä. 

Erillisten opintojen suoritusoikeus

Oikeus suorittaa erillisiä opintoja voidaan myöntää ensisijaisesti joko ammattipätevyyden lisäämiseksi tai jossain muussa oppilaitoksessa kuin suomalaisessa tiede- tai taidekorkeakoulussa suoritettavaa tutkintoa varten. Suoritusoikeuksia myönnetään kunkin oppiaineen opetuskapasiteetin sallimissa rajoissa. Opinto-oikeutta haetaan peruskoulutuksen verkkosivuilta tai tiedekunnan kansliasta saatavalla opinto-oikeuden hakukaavakkeella, joka palautetaan tiedekunnan kansliaan. Hakuaika päättyy 31.5.

Tutkintoa täydentävien opintojen suoritusoikeus

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden opinto-oikeus säilyy tutkinnon suorittamislukuvuoden loppuun eli 31.7. saakka. Oulun yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat saada tutkintoa täydentävien opintojen opinto-oikeuden vain hakemuksesta tiedekunnan koulutusdekaanin päätöksellä. Hakulomake tutkintoa täydentäviin opintoihin on saatavissa peruskoulutuksen www-sivuilta ja tiedekunnan kansliasta.

Yliopistoon ilmoittautuminen

Jokainen Oulun yliopiston opiskelija, myös jatko-opiskelija, on velvollinen vuosittain ilmoittautumaan yliopistoon voidakseen käyttää opinto-oikeuttaan. Yliopistoon ilmoittaudutaan lukuvuoden alussa, jolloin tehdään sekä syys- että kevätlukukautta koskevat läsnä- tai poissaoloilmoitukset. Ainoastaan läsnäoloilmoituksen tehnyt opiskelija voi osallistua opetukseen, harjoittaa opintoja ja saada opintotukea!

Yliopistoon voi ilmoittautua WebOodissa ( https://weboodi.oulu.fi/oodi/), jonka kautta opiskelija voi myös tarkistaa ja korjata omat yhteystietonsa. Yliopiston opiskelijakeskuksessa Linnanmaalla voi myös ilmoittautua sekä saa ilmoittautumiseen liittyvää neuvontaa. Lisätietoja yliopistoon ilmoittautumisesta löytyy yliopiston opiskelijapalveluiden www-sivulta .

WebOodi

Oulun yliopistossa käytössä oleva opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmä Oodi palvelee opiskelijaa monin tavoin. Opiskelijat käyttävät Oodi-järjestelmää WebOodin kautta ( https://weboodi.oulu.fi/oodi/). WebOodissa opiskelija voi tarkistaa ja korjata omat henkilö- ja yhteystietonsa, katsoa omia opintosuorituksiaan ja tilata opintosuoritusotteen sähköpostitse sekä ilmoittautua yliopistoon (ei koske uusia opiskelijoita). WebOodin kautta löytyvät tiedekunnan kaikkien koulutusalojen ajantasaiset opinto-oppaat ja opintojaksokuvaukset. Lisäksi WebOodin kautta laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (oodiHOPS) sekä ilmoittaudutaan opintojaksoille ja tentteihin. WebOodin käyttö edellyttää voimassaolevaa yliopiston käyttäjätunnusta.

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opiskelujen eri vaiheissa kohtaa monia kysymyksiä ja joutuu tekemään opintoja koskevia valintoja. Opintojen suunnitteluun, neuvontaan ja ohjaukseen saa apua koulutusalasta riippuen opettajatuutoreilta, opintoasiainsuunnittelijoilta tai koulutusohjelman opintoneuvojalta. Yleistä opintoneuvontaa saa myös tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteestä sekä tiedekunnan kansliasta koulutuspäälliköltä ja opintoasiainsihteeriltä.

Jokaiselle opiskelijalle nimetään opintojen alkuvaiheessa opettajatuutori (omaopettaja) ja pienryhmäohjaaja. Pienryhmäohjaajina toimivat valitut ylemmän vuosikurssin opiskelijat. Pienryhmäohjauksen tarkoituksena on auttaa uutta opiskelijaa opintojen alussa ja opastaa häntä tutustumaan opiskeluun ja yliopistoon opiskeluympäristönä. Opettajatuutori tukee ja ohjaa opintojen suunnittelussa sekä perehdyttää opintoihin, ammatillisiin asioihin ja työelämän kysymyksiin.

Vastauksia opintoja koskeviin kysymyksiin löytyy tämän oppaan lisäksi myös yliopiston ja tiedekunnan verkkosivuilta. Opetukseen liittyvistä asioista tiedotetaan tiedekunnan verkkosivujen lisäksi koulutusohjelman Optima –työtilan kautta ja sähköpostilistojen kautta. Näiden tiedotuskanavien kautta tiedotetaan erilaisista opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, kuten opintojaksojen ajankohdista ja muutoksista opetusohjelmissa. Kaikkien opiskelijoiden kannattaa liittyä oman kurssin tai koulutusalan sähköpostilistalle. Pienryhmäohjaajat opastavat postituslistalle liittymisessä.

Oman opiskelun suunnittelussa henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on tärkeä opintojen suunnittelun apuväline. HOPS on opiskelijan itselleen laatima dokumentti, jota käytetään opinto-ohjauksen välineenä. Lisätietoa HOPSin laadinnasta saat yliopiston sivuilta ja koulutusohjelmasi opintojen ohjauksen tahoilta.

Koulutusalakohtaiset opintojen suunnittelun ja ohjauksen käytännöt on kuvattu alla. 

Hammaslääketieteen ja l ääketieteen koulutusohjelmat

Opiskelu hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmissa on kurssimaista ja opinnot etenevät kaikille lähes yhteisen opinto-ohjelman mukaan, mikä turvaa sen, että opiskelijat valmistuvat yleensä tavoitteellisen opiskeluajan mukaisesti. Opintojen ohjaukseen osallistuvat muun muassa pienryhmäohjaajat, opettajatuutorit, opettajat sekä opintoasiainsuunnittelijat. Lisäksi opintoneuvontaa antavat tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteen henkilöstö ja koulutuspäällikkö.

Hammaslääketieteen ja lääketieteen opinnoissa henkilökohtainen opintosuunnitelma toimii työvälineenä, joka jäsentää ja tukee oppimista ja hammaslääkäriksi/lääkäriksi kehittymistä. Opintosuunnitelman runkona on koulutusohjelman yleinen opetussuunnitelma. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa esitetään suunniteltu tutkintoon sisältyvien opintojen sisältö ja suoritusajankohta, esimerkiksi harjoittelun tai syventävien opintojen tutkielman suorittamisen ajankohdan suunnittelu, sekä suunnitelma opintojen suorittamisesta erityisesti silloin, kun opinnot eivät etene kurssille yhteisen opinto-ohjelman mukaisesti esimerkiksi vaihto-opiskelun, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman, varusmiespalvelun tai sairauden vuoksi. Suunnitelmassaan opiskelija voi arvioida myös omaa lähtötilannettaan opiskelujen alkaessa, esimerkiksi elämäntilannettaan, motivaatiotaan sekä opiskelulle asettamiaan tavoitteita ja niiden saavuttamista.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opiskelujen aloitusvaiheessa ja sitä päivitetään aina tarvittaessa opintojen edetessä. Opiskelijalla itsellään on vastuu opintojensa suunnittelusta ja suorittamisesta. Ohjausta henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen saa kuitenkin pienryhmäohjaajilta, opettajatuutoreilta ja opintoneuvojilta. Opettajatuutori toimii opintojen tukena koko opintojen ajan. Opettajatuutorointi on osa opetussuunnitelmaan kuuluvaa opetusta. Opettajatuutoroinnin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ja opettajien välistä yhteistyötä ja tarjota tukea opintoihin sekä hammaslääkärin/lääkärin ammatilliseen kasvuun liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi opettajatuutoroinnissa pyritään syventämään opiskelijan oppimisprosessia ja tukemaan itseohjautuvaa oppimista sekä tavoitteellista opiskelua ja opintojen suunnittelua.

Koulutusohjelmissa on otettu käyttöön sähköinen oodiHOPS syksystä 2011 alkaen aloittaville opiskelijoille. Lisätietoa sähköisestä oodiHOPSista löydät yliopiston HOPS-sivustolta.

Lääketieteen koulutusohjelman ohjauskartassa on esitetty opintoneuvontaa antavat tahot. Tiedekunnan kaikkien koulutusalojen ohjauksen tahot on kuvattu tiedekunnan ohjauksen verkkosivulla.

Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tieteenalaohjelmat sekä terveystieteiden opettajankoulutusohjelma

Opinto-ohjausta saa tiedekunnan opintoasioiden palvelupisteen opintoasiansihteeriltä, oman tieteenalan omaopettajalta, pienryhmäohjaajilta ja tiedekunnan koulutuspäälliköltä. Terveystieteiden muu henkilökunta osallistuu ohjaukseen antamalla palautetta yksittäisistä opintosuorituksista.

Tiedekunnan opintoasioiden palvelupiste vastaa yleisestä opintoneuvonnasta sekä käsittelee opintojaksojen korvaavuuksiin, opintosuorituksiin ja valmistumiseen liittyvät asiat.

Opiskelijalle osoitetaan opiskelun alussa omaopettaja, joka opastaa sähköisen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisessä (eHOPS). Omaopettaja toimii opiskelijan ohjaajana tietyn määräajan, esimerkiksi ensimmäisen vuoden tai ohjaa nimikko-opiskelijoitaan koko opintojen ajan. Omaopettaja on usein ensimmäinen linkki oppiaineeseen ja voi toimia yhteyshenkilönä opiskelijoiden sekä muiden opettajien välillä. Omaopettaja on opiskelijan valitseman pääaineen asiantuntija ja hän auttaa eHOPS:n työstämisessä läpi opiskelun. Omaopettaja tukee opiskelijan laitokseen ja opintoihin sitoutumista, tiedeyhteisöön integroitumista ja tieteelliseen ajatteluun virittymistä. Omaopettajan ohjaus tähtää osaltaan myös opiskelijan itsenäisen toiminnan ja aktiivisuuden sekä opiskelutaitojen ja -tapojen kehittymiseen. Omaopettaja tukee opiskelijaa opintojen suunnittelussa, valinnoissa ja vaihtoehtojen löytämisessä. Omaopettaja tapaa koko ryhmänsä opintojen aloittamisvaiheessa. Tämän jälkeen eHOPS:n laatimisesta sovitaan opiskelijoiden ja omaopettajan kesken.

Ensimmäisenä lukukautena opinnoissa ohjaavat myös pienryhmäohjaajat, jotka ovat perehtyneet aloittavien opiskelijaryhmien tarvitsemiin tietoihin. Heidän tehtävänään on perehdyttää opiskelija yliopistoyhteisöön, opintososiaalisiin etuihin, opiskelukäytöntöihin ja tarpeen mukaan avustaa opintojen aloittamiseen liittyvissä asioissa.

Yliopisto-opiskelija on itse vastuussa opinnoistaan. Jokainen opintonsa aloittava laatii itselleen sähköisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli eHOPS:n. Se on opiskelijan suunnitelma siitä, mitä kursseja, milloin ja miten opiskelija suunnittelee suorittavansa. Oman koulutusalan opinto-opas toimii henkilökohtaisen opintosuunnitelman runkona ja sisältää pakolliset opintojaksot pääaineittain sekä laitoksen tarjoamat sivuainekokonaisuudet. Sivuainevalintoja tehdessä kannattaa perehtyä myös muiden tiedekuntien opetustarjontaan ja opinto-oppaisiin. Opintojen etenemiseksi opiskelijan on suositeltavaa tehdä tilannekatsaus omiin opintoihin jokaisen lukukauden alkaessa ja samalla päivittää eHOPS ajan tasalle mahdollisten muutosten osalta.

Terveystieteiden koulutus- ja tieteenalojen eHOPS:n laatimisesta löytyy lisätietoa yliopiston sivuilta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojentueksi/hops

Terveystieteiden koulutus- ja tieteenalojen ohjauskartassa on esitetty opinto-ohjausta ja -neuvontaa antavat tahot. 

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma  

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelmasta vastaa biolääketieteen laitos / lääketieteen tekniikka. Koulutusohjelman opintoasioista vastaa ensisijaisesti opintoneuvoja, joka on opiskelijoiden lähin yhdyshenkilö. Opintoneuvoja koordinoi perusopetuksen kurssijärjestelyt ja aikataulut. Opintoneuvoja tiedottaa opiskelijoita alkavista kursseista ja pitää yhteyttä kurssien vastuulaitoksiin ja -opettajiin. Opintojen ohjaus on tärkeää, koska hyvinvointitekniikan koulutusohjelma sisältää opintoja kolmesta eri tiedekunnasta ja useilta eri laitoksilta / oppiaineista.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoita ohjaavat myös pienryhmäohjaajat, jotka ovat vanhemman vuosikurssin opiskelijoita. Pienryhmäohjaajat johdattavat opiskelijan yliopistomaailman käytäntöihin ja opiskelijaelämään. Aluksi voi olla tarpeen selvittää esimerkiksi asumiseen ja opintotukeen liittyviä asioita. Ohjauksen tarkoituksena on myös saada aikaan pysyviä pienryhmiä, jotka toimisivat myös opiskelun edetessä. Kullekin vuosikurssille nimetään myös omaopettaja.

Kukin opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) koulutusohjelman pakollisten ja vapaavalintaisten opintojen sekä omien toiveidensa pohjalta. Opiskelija saa ohjausta henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa tekemiseen opintoneuvojalta tai omaopettajalta. HOPS suunnitellaan opintojen alkuvaiheessa ja sitä tarkennetaan opintojen edetessä.

HOPS on ensisijaisesti opiskelijan oma työväline, jonka avulla hän voi asettaa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita opiskeluun ja suunnitella opintojen aikataulutusta. Kokonaisuutena pyritään siihen, että opinnot etenisivät loogisesti ja omaan elämäntilanteeseen nähden sopivasti kuormittaen. HOPS auttaa opiskelijaa oman opiskelun ja oppimisen arvioinnissa, opintotuen käytön ja riittävyyden suunnittelussa sekä omien mielenkiinnon kohteiden löytämisessä, jolloin opintoja voidaan suunnata niiden mukaisesti.

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelman HOPS-käytännöt löytyvät Optimasta. HOPS tehdään webOodissa.

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelman ohjauskartassa on esitetty opintoneuvontaa antavat tahot. 

 

Opintosuoritusten arviointi ja arvosanojen merkitseminen todistukseen

Oulun yliopiston koulutuksen johtosäännön mukaan opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0-5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta. Edellä mainittu ei koske eräitä kielitaito-opintoja.

Kuusiportainen 0-5 -arviointiasteikko:

 

Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvostellaan mainesanoilla tyydyttävä tai hyvä.

Kandidaatin tutkielma arvostellaan sanallisella arviolla hyväksytty tai hylätty.

Maisterin tutkintoon sisältyvä pro gradu -tutkielma arvostellaan asteikolla erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) ja välttävä (1).

Hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmien syventäviin opintoihin sisältyvä tutkielma arvostellaan sanallisella arviolla hyväksytty / hylätty.

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintotodistukseen merkitään arvosana pääaineen opinnoista sekä niistä sivuaineopinnoista, joiden laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Pääaineen opintokokonaisuudet ja sivuaineopintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla: erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) ja välttävä (1). Opintokokonaisuuden arvosana on opintojaksojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Tutkintotodistukseen merkitään myös pro gradu -tutkielman arvosana sekä toisen kotimaisen kielen arvosana.

Kuulustelujen järjestäminen

Opintojaksoille ja kokonaisuuksille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tarkistetaan pääsääntöisesti kuulusteluin, kirjallisin näyttein tai työsuorituksin siten kuin opetussuunnitelmissa on esitetty. Tutkintovaatimuksissa ja kuulusteluissa noudatetaan Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntöä sekä lääketieteellisen tiedekunnan kuulusteluja koskevia määräyksiä. Ohjeita kuulusteluja varten löytyy myös tiedekunnan tenttiohjeista . Tiedekunta järjestää kuukausittain yleisiä uusintatenttejä, joissa järjestettävät tentit voi tarkistaa tiedekunnan verkkosivuilla olevasta yleisten uusintatenttien tenttilistasta.

Kypsyysnäyte

Opiskelijan on tutkintoa varten kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen (tutkielma) alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan opiskelijan koulusivistyskielellä (suomen tai ruotsin kielellä) tutkielman aihepiiristä ja sen tarkastavat sekä aiheen antanut opettaja että kielentarkastaja. Mikäli opiskelijalla on suomenkielinen koulusivistys, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen suomen kielellä. Jos opiskelijalla on ruotsinkielinen koulusivistys, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Jos kypsyysnäyte laaditaan ruotsin kielellä, on opiskelijan suoritettava tutkintoon kuuluvana suomen kielen kielikoe. Mikäli opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, tiedekunta määrää erikseen häneltä vaadittavista kieliopinnoista. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty, eikä siitä anneta opintopisteitä.

Tarkista kypsyysnäytteen suorittamisen ohjeet ja määräykset oman koulutusalasi opetussuunnitelmasta.

Kielikeskuksen ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittajalle: http://www.oulu.fi/kielikoulutus/kypsyysnayte

   

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)

Lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin voidaan lukea hyväksi Oulun yliopiston muissa tiedekunnissa ja muissa koti- tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Opintojen hyväksilukemisessa noudatetaan Oulun yliopistossa määriteltyjä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pääperiaatteita. Tutkintoon kuuluvia opintoja voidaan korvata muualla suoritetuilla opinnoilla tai muualla suoritettuja opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon sivuaine-, valinnaisina tai muina opintoina. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon päättää asian laadun mukaan joko oppiaineen pääedustaja tai opintojakson vastuuhenkilö. Opintojen hyväksilukemista haetaan kirjallisesti ja hakemukseen tulee liittää todistus muualla suoritetuista opinnoista. Tarkista oman koulutusalasi opintojen hyväksilukemiskäytännöt opintoneuvojalta tai opettajatuutorilta. Lisätietoja löydät myös tiedekunnan verkkosivuilta.

Valmistuminen

Lääketieteellisen tiedekunnan koulutusdekaani myöntää tutkintotodistukset. Tutkintotodistuksia myönnetään kerran kuukaudessa tiistaisin tiedekunnan verkkosivuilla mainittuina päivinä.

Valmistumisajankohtaa suunnitellessasi tarkista hyvissä ajoin WebOodista, että kaikki tutkintoosi kuuluvat opinnot ovat suoritettuina ja suoritusmerkinnät ovat oikein. Mikäli merkinnöissä on virheitä tai jokin suoritus puuttuu, ota yhteyttä opintoasioiden palvelupisteeseen.

Valmistuva saa tutkintotodistuksen liitteeksi automaattisesti ja maksutta Diploma Supplementin, joka on tutkintotodistuksen englanninkielinen liite.

Hakemus todistuksen saamista varten on jätettävä vähintään kaksi viikkoa ennen todistuksen myöntämistä koulutusalakohtaisesti seuraaville virkailijoille:

Hammaslääketieteen koulutusohjelman opiskelijat:

tiedekunnan kanslia: opintoasiainsihteeri

Hoitotieteen, terveyshallintotieteen, radiografian ja kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelmien sekä terveystieteiden opettajan koulutusohjelman opiskelijat:

tiedekunnan opintoasioiden palvelupiste: opintoasiainsihteeri Jaana Lehtosaari

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelman opiskelijat:

Tutkijatohtori Riikka Ahola (lääketieteen tekniikka)

Lääketieteen koulutusohjelman opiskelijat:

tiedekunnan kanslian opintoasiainsihteeri

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintotodistusten hakeminen

Hoitotieteen, terveyshallintotieteen, radiografian ja kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelmat sekä terveystieteiden opettajan koulutusohjelma:

Ota hyvissä ajoin ennen arvioitua valmistumisajankohtaa yhteyttä koulutusalasi opintoneuvojaan tai tiedekunnan opintoasioiden palvelupisteeseen opintosi läpikäymiseksi ja tutkintosi suunnittelemiseksi. Tiedekunnan opintoasioiden palvelupisteessä koostetaan tutkintosi. Kaikki opinnot tulee olla suoritettuna 3 viikkoa ennen tutkintotodistuksen kirjoittamista. Tarkempia ohjeita valmistuvalle löydät terveystieteiden laitoksen verkkosivulta.

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma:

Ota hyvissä ajoin ennen arvioitua valmistumisajankohtaa yhteyttä tutkijatohtori Riikka Aholaan opintokokonaisuuksien koostamista varten. Tarkempia ohjeita valmistuvalle löydät oppimisympäristö Optimasta Hyvinvointitekniikan työtilasta. 

 

Hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintotodistuksen hakeminen

Tarkista WebOodista, että sinulla on kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset koossa. Opintorekisteristä on löydyttävä merkinnät lopputenteistä, harjoittelusta, kieliopinnoista, tutkielmasta ja kypsyyskokeesta. Rekisteristä voi puuttua loppuarvosana tentin suorittamisesta huolimatta, mikäli sinulla on suorittamatta jokin osasuoritus, esimerkiksi ryhmäopetus, potilastyö, opintokäynti tai seminaari. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki osasuoritukset löytyvät.

Ota yhteyttä tiedekunnan kanslian opintoasiainsihteeriin vähintään kaksi viikkoa ennen tutkintotodistuksen myöntämistä ja toimita opintotoimistoon seuraavat lomakkeet täytettyinä:

Valmistumiseen ja tutkintotodistuksen hakemiseen liittyviä ohjeita

 

Laillistaminen hammaslääketieteen lisensiaatin tai lääketieteen lisensiaatin tutkinnon perusteella

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ( www.valvira.fi/) myöntää hakemuksesta henkilölle, joka on suorittanut lääkärin tai hammaslääkärin ammattiin johtavan peruskoulutuksen Suomessa, oikeuden harjoittaa lääkärin tai hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ( Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 312/2011, 4§).  Ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen yhteydessä valmistunut lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatti merkitään Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki).

Perustutkinnon pohjalta tapahtuva laillistus koskee hammaslääkäreitä, jotka aloittavat hammaslääkärin tutkintoon johtavat opintonsa 1.8.2011 ( Laki yliopistolain 40§:n muuttamisesta 315/2011) tai jotka siirtyvät opiskelemaan 1.8.2013 lähtien 5,5 vuoden (330 op) pituiseen hammaslääkärin tutkintoon, johon sisältyy kuuden kuukauden pituinen käytännön syventävä harjoittelu ( muutos asetukseen yliopistojen tutkinnoista 351/2011). Hammaslääkäreille, jotka suorittavat yliopistolain 558/2009 mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon, myönnetään itsenäiset hammaslääkärin oikeudet 9 kuukauden terveyskeskuspalvelun jälkeen.

Hakemus tehdään kirjallisesti käyttäen hakemuslomaketta, ja se osoitetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.

Hakemuksen liitteet:

Tutkintotodistuksen jäljennöksen on oltava virallisesti oikeaksi todistettu (asianomaisen oppilaitoksen antama jäljennös tai julkisen notaarin oikeaksi todistama jäljennös). Lääketieteellinen tiedekunta antaa automaattisesti valmistuvalle yhden jäljennöksen tutkintotodistuksesta varsinaisen tutkintotodistuksen yhteydessä lähetettäväksi Valviraan. Passin tai henkilökortin jäljennöksen on oltava virallisesti oikeaksi todistettu.

Hakemus lähetetään osoitteella: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, PL 210, 00531 Helsinki. Käyntiosoite: Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki. Ammatinharjoittamisoikeutta koskevasta päätöksestä peritään toimitusmaksu ja päätös lähetetään hakijan ilmoittamaan osoitteeseen postiennakkona. Ammatinharjoittamista koskevista asioita voi tiedustella suoraan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (puh. 0295 209 111).